Takaisin

Lihasrelaksantit akuutin ei-spesifisen alaselkäkivun hoidossa

Näytönastekatsaukset
Timo Pohjolainen
30.6.2014

Näytön aste: A

Lihasrelaksantit lievittävät lyhyellä aikavälillä akuuttia ei-spesifistä alaselkäkipua. Haittavaikutusten, erityisesti väsymyksen ja huimauksen takia, lihasrelaksantteja tulee käyttää harkiten.

Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen «van Tulder MW, Touray T, Furlan AD ym. Muscle rela...»1, «Muscle relaxants for non‐specific low‐back pain»1 löytyi 30 satunnaistettua tai kontrolloitua kaksoissokkotutkimusta, joissa oli 2 849 epäspesifiä selkäkipua potevaa potilasta. Lihasrelaksanttia oli käytetty yksittäisenä tai yhdistelmähoitona. Lähteinä olivat Cochrane Library, MEDLINE ja EMBASE ja referoituina tunnistetut artikkelit ja kirjallisuus.

Tutkimuksista 23 oli korkeatasoisia. Yhteensä 24 tutkimusta koski akuuttia alaselkäkipua (1 833 potilasta). Neljässä tutkimuksessa selvitettiin bentsodiatsepiinien, 11 tutkimuksessa muiden relaksanttien ja 2 antispastisuuslääkkeiden vaikutusta lumeeseen verrattuna.

Tulosten mukaan on voimakasta näyttöä siitä, että kaikki relaksantit lievittävät lyhyellä aikavälillä kipua lumetta tehokkaammin akuutissa alaselkäkivussa. Yhdistetty suhteellinen riski relaksanttien (ei bentsodiatsepiinit) ja lumeen välillä kivun lievitykseen 2–4 vuorokauden jälkeen oli 0,80 (95 % luottamusväli 0,71–0,89) ja 0,49 (95 % luottamusväli 0,25–0,95) yleiseen tehokkuuteen kivun hoidossa.

Relaksantteja saaneilla oli enemmän haittavaikutuksia, suhteellinen riski 1,50 (95 % luottamusväli 1,14–1,98). Haittana on keskushermosto-oireita, varsinkin uneliaisuutta ja väsymystä, suhteellinen riski 2,04 (95 % luottamusväli 1,23–3,37). Relaksantit eivät eronneet teholtaan toisistaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Lihasrelaksanttien ja analgeettien tai tulehduskipulääkkeiden tehoeroista tarvitaan lisätutkimuksia.

Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Berry H, Hutchinson DR. A multicentre placebo-cont...»2 oli 112 akuuttia alaselkäkipua potevaa potilasta. Tutkimus tehtiin perusterveydenhuollossa. Tavoitteena oli tutkia lihasrelaksanttina käytetyn titsanidiinin tehoa ja siedettävyyttä. Potilaita hoidettiin seitsemän vuorokautta joko 4 mg titsanidilla tai lumelääkkeellä. Asetyylisalisyylihappo (ASA, 300 mg:n tabletit) oli tarvittaessa otettava lisäkipulääke ("rescue" medication).

Lääkäri tutki potilaat tutkimuksen alussa ja kolmen ja seitsemän vuorokauden kohdalla. Samoilla kohdin potilaat raportoivat päivittäiset oireet kipupäiväkirjalla ja VAS-janalla sekä kirjasivat ASAn päivittäisen käytön päiväkirjaan.

Molemmat hoidot lievittivät kipua. Titsanidiiniryhmän potilaat käyttivät ASAa kolmen ensimmäisen päivän aikana vain noin puolet lumeryhmän käyttömäärästä (p = 0,037). Titsanidiiniryhmän potilailla oli lumeryhmää vähemmän kipua levossa ja yöllä, ja heillä oli lumeryhmää vähemmän kipua ja rajoituksia liikkumisessa.

Vakavia haittavaikutuksia, kuten verenkuva- tai muita laboratoriotulosmuutoksia, ei todettu kummassakaan ryhmässä. Uneliaisuutta esiintyi enemmän titsanidiiniryhmän potilailla (22 %). ASA-ryhmässä oli selvästi enemmän mahasuolikanavan haittaoireita (p = 0,018).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. van Tulder MW, Touray T, Furlan AD ym. Muscle relaxants for non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD004252 «PMID: 12804507»PubMed
  2. Berry H, Hutchinson DR. A multicentre placebo-controlled study in general practice to evaluate the efficacy and safety of tizanidine in acute low-back pain. J Int Med Res 1988;16:75-82 «PMID: 2967780»PubMed