Takaisin

Venlafaksiini mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Esa Leinonen
11.2.2021

Näytön aste: C

Venlafaksiiniin saattaa liittyä suurempi vaiheen kääntymisen vaara kuin sertraliiniin tai bubropioniin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.

156 tyypin I tai II kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaihetta sairastavaa potilasta satunnaistettiin «Post RM, Altshuler LL, Leverich GS ym. Mood switch...»1 kaksoissokeasti saamaan bubropioni- (75–450 mg), sertraliini- (50–200 mg) tai venlafaksiinihoitoa (37,5–375 mg) mielialantasaajan rinnalla. Mielialan mahdollista kääntymistä maaniseksi arvioitiin arviointiasteikoilla YMRS (Young Mania Rating Scale) ja CGI-BP (Clinical Global Impression Bipolar). Vaiheen kääntymisen kriteerinä pidettiin vähintään 2 pisteen nousua CGI-BP-asteikolla (manian vaikeusaste) tai kokonaispistemäärää ≥ 3 CGI-BP:ssa tai > 13 pistettä YMRS:ssa.

10 viikon hoidon aikana 15 % venlafaksiinia, 7 % sertraliinia ja 4 % bupropionia saaneista sairauden vaihe kääntyi hypomaaniseksi tai maaniseksi (p = 0,05). Tutkimuksesta putosi 31 % bupropionilla hoidetuista, 41 % sertraliinilla hoidetuista ja 45 % venlafaksiinilla hoidetuista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Toisessa raportissa samasta aineistosta «Leverich GS, Altshuler LL, Frye MA ym. Risk of swi...»2 tehdyssä raportissa hypomaaniseksi tai maaniseksi kääntyneiden potilaiden osuudet ilmoitettiin 20,9 % venlafaksiini, 19,7 % sertraliini ja 16,7 % bupropioni (ns.) Tässä tulokset oli laskettu LCM (Life Chart Method) perustuen. Venlafaksiinilla vaiheen kääntymisen oireet näyttivät painottuvan sairauden vaikeimpiin muotoihin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kommentit

Tutkimukset sisälsivät rajoituksia (lumekontrollin puuttuminen, joustava annostitraus, rapid-cycling-potilaiden mukaanotto ym.). Ensimmäisen raportin päätulosta ei pystytty vahvistamaan toisella arviointitavalla.

Venlafaksiinia (75–375 mg/vrk, keskiannos 260 mg/vrk, SD 97, n = 65) ja litiumia (300-1500 mg/vrk, keskiannos 1140 mg/vrk, SD 299, vasteen ja s-litiumtason perusteella n = 64) verrattiin toisiinsa tyypin bipolaari II depressiovaiheen (DSM-IV, SCID-I) potilailla 12 viikon RCT-tutkimuksessa «Amsterdam JD, Lorenzo-Luaces L, Soeller I ym. Shor...»3. Ensisijaisena vastemuuttujana käytettiin hoitovastetta eli ≥ 50 % oirevähenemää Hamiltonin depressioasteikolla (HRSD) ja toissijaisena CGI (Yleinen kliininen vaikutelma) vaikeusasteen (S) ja muutoksen C) arvioita. Maanisia oireita mitattiin Youngin manian arviointiasteikolla (YMRS). 15,4 % venlafaksiini- ja 43,8 % litiumryhmässä keskeytti tutkimuksen ennenaikaisesti (P = 0,0004). 67,7 % venlafaksiiniryhmässä ja 34,4 % litiumryhmässä täytti tutkimuksen lopussa hoitovasteen kriteerit, p = 0,0002. Litiumiin verrattuna venlafaksiini tuotti suuremman oirepisteiden vähenemän HRSD:ssä: -5,32 SE 1,16, 95 % luottamusväli -7,59 – -3,06, khii2 21,19, p < 0,0001. Myös CGI-C arvio erosi venlafaksiinin hyväksi: -1,31, SE 0,32, 95 % luottamusväli -1,94 – -0,99, khii2 16,95, p < 0,0001. Pistemuutos YMRS:ssä ei eronnut venlafaksiini- ja litiumryhmien välillä (-0,07 SE 0,23, 95 % luottamusväli -0,52–0,39, khii2 0,08, p = 0,77). Niiden potilaiden osuudet, joiden YMRS oli ≥ 8, ei eronnut ryhmien välillä (p = 0,748). Subsynromaalisen hypomaanisen vaiheen esiintyminen oli numeerisesti yleisempää venlafaksiini (29,2 % n = 13 kuin litiumryhmässä 20,3 %, n = 13) mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,31).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimus ei sisältänyt lumeryhmää.

Yleiskommentti: Maniariski on huomioitava kaikkia masennuslääkkeitä käytettäessä.

Kirjallisuutta

  1. Post RM, Altshuler LL, Leverich GS ym. Mood switch in bipolar depression: comparison of adjunctive venlafaxine, bupropion and sertraline. Br J Psychiatry 2006;189:124-31 «PMID: 16880481»PubMed
  2. Leverich GS, Altshuler LL, Frye MA ym. Risk of switch in mood polarity to hypomania or mania in patients with bipolar depression during acute and continuation trials of venlafaxine, sertraline, and bupropion as adjuncts to mood stabilizers. Am J Psychiatry 2006;163:232-9 «PMID: 16449476»PubMed
  3. Amsterdam JD, Lorenzo-Luaces L, Soeller I ym. Short-term venlafaxine v. lithium monotherapy for bipolar type II major depressive episodes: effectiveness and mood conversion rate. Br J Psychiatry 2016;208:359-65 «PMID: 26892848»PubMed