Vuonna 2018 julkaistussa saksalaisessa, retrospektiivisessa tutkimuksessa 182 lapselle ja aikuiselle (ikäjakauma 3–70 vuotta, ja heistä yli 12 vuotta 82 %) potilaalle, joilla oli atooppinen ekseema ja joilla oli allergiaepäily koivun kanssa ristiin reagoiville ruoka-aineille, tehtiin yhteensä 261 lumekontrolloitua kaksoissokkoaltistusta «Wassmann-Otto A, Heratizadeh A, Wichmann K ym. Bir...»1. Altistettavat ruoka-aineet olivat tuore (237/261 altistusta) tai kypsennetty (24/261 altistusta) omena, porkkana, selleri ja hasselpähkinä. Altistettavaa ruoka-ainetta annettiin kahden peräkkäisen päivän ajan, ellei altistusta todettu sitä ennen positiiviseksi. 65:llä (64 %) altistus oli positiivinen yhdelle tai useammalle tutkitulle (omena, porkkana, selleri, hasselpähkinä) ruoka-aineelle (n = 103 DBPCFC, double-blind plasebo-controlled food challenge). Positiivisista altistuksista 32 (49 %) potilaalla atooppinen ekseema pahentui (mediaani SCORAD (scoring of atopic dermatitis) -lisääntyminen 15,4) altistuksen seurauksena, ja vain kaksi näistä altistuksista oli kypsennetylle ruoka-aineelle positiivinen. Niitä potilaita, jotka reagoivat altistukseen atooppisen ekseeman pahentumisella, ei pystytty erottelemaan esimerkiksi IgE-laboratoriotutkimuksilla välittömiä oireita altistuksessa saaneista tai altistusnegatiivisista potilaista.
Kommentti: Tutkimuksessa tehtiin suurelle aikuispotilasjoukolle lumekontrolloituja kaksoissokkoaltistuksia. Tutkimuksen laadullisena heikkoutena on retrospektiivinen tutkimusasetelma, jonka vuoksi tutkimusta ei ole ensisijaisesti suunniteltu siitepölyihin liittyvän ristiallergian ja atooppisen ekseeman pahentumisen tutkimisen näkökulmasta. Muita heikkouksia ovat se, että ruoka-ainealtistusaika oli vain 2 päivää ja että tutkimus toteutettiin vain yhdessä klinikassa.
Saksalaiseen tutkimukseen valittiin satunnaisotoksena 13 300 berliiniläistä, joista 1 739 palautti kyselylomakkeen (ikä 18–65 vuotta) «Worm M, Forschner K, Lee HH ym. Frequency of atopi...»2. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää ruoka-aineallergian merkitystä aikuisten atooppisessa ekseemassa. 23,5 % ilmoitti sairastavansa atooppista ekseemaa (408 henkilöä). Puhelinhaastattelun perusteella näistä 146:lla (8,4 %) varmennettiin atooppisen ekseeman diagnoosi. Kliinisessä tutkimuksessa (111 aikuista) 28:lla (1,6 %) todettiin tutkimushetkellä atooppinen ekseema. Näistä 9:lle tehtiin ruoka-altistukset kaksoissokkona siitepölyjen kanssa ristireagoiville ruoka-allergeeneille. Altistus toteutettiin, mikäli potilailla oli anamnestinen epäily ruoka-aineallergiasta tai mikäli herkistymä oli todettu ihopistotestissä tai IgE-määrityksellä.
Yhdellä altistetuista potilaista atooppinen ekseema hankaloitui altistuksen yhteydessä ja 3 potilasta sai suun limakalvo-oireita (oral allergy syndrome).
Kommentti: Ruoka-aineallergiaa selvittävässä tutkimuksen osassa potilasmäärä oli pieni.
Bohlen katsausartikkelissa «Bohle B. The impact of pollen-related food allerge...»3 käytiin läpi koivulle herkistyneiden potilaiden oireilua erilaisista ruoka-aineista. Oireet johtuvat pääosin pääallergeenista Bet v 1, joka ristiinreagoi hedelmien ja vihannesten, kuten omenan, sellerin, porkkanan, hasselpähkinän ja soijan, kanssa. Ruoan valmistus, keittäminen tai mahahapot yleensä poistavat allergeenien kyvyn aiheuttaa IgE-välitteisen oireilun (oral allergy syndrome). Katsauksen mukaan mahahappojen sisältämät pepsiini ja trypsiini pilkkovat allergeenin niin, että sen IgE-välitteinen allergeenisyys häviää, mutta allergeenin kyky stimuloida Bet v 1 -spesifisiä T-soluja eli viivästynyt reaktiomalli säilyy.
Bohlen katsauksessa läpikäytyjen tutkimustulosten johtopäätöksenä on, että syödyt allergeenit saattavat pahentaa atooppista ekseemaa viivästyneellä allergisella T-soluvasteella. Ruoka-aineiden kuumentaminen vähentää niiden IgE-herkistävyyttä, mutta ei vaikuta T-soluvasteeseen. Siitepölyallergiaan liittyvän hedelmä- ja vihannesallergian merkitys tulisi tutkijan mukaan arvioida uudelleen erityisesti atooppista ekseemaa sairastavilla potilailla.