Lyhytaikainen hoito (2 vauvatyötä, 1 lapsityö, 2 kasvojen alueen hoitoa käsittelevää tutkimusta):
196 iältään 3–23 kuukauden ikäistä potilasta, joilla oli lievä atooppinen ekseema, satunnaistettiin käyttämään 1-prosenttista pimekrolimuusia tai perusvoidetta (2:1) 2 kertaa vuorokaudessa 4 viikon ajan «Kaufmann R, Fölster-Holst R, Höger P ym. Onset of ...»1.
4 viikon hoidon jälkeen pimekrolimuusiryhmässä lähes tai kokonaan parantuneiden osuus oli merkitsevästi suurempi kuin kontrolliryhmässä (69/130, 53,5 % vs. 7/66, 10,6 %; p < 0,001). Pimekrolimuusiemulsiovoide vähensi kutinaa ja unihäiriöitä merkittävästi enemmän kuin perusrasvaus 4 viikon hoidon aikana (mean pruritus score perustilassa 5,1 ± 2,3 ja hoidon loputtua 2,1 ± 2,3 pimekrolimuusiryhmässä ja 4,5 ± 2,6 perustilassa ja 5,2 ± 3,3 hoidon loputtua perusvoideryhmässä, p < 0,001 ryhmien välinen vertailu).
Tutkimuksen laatu: tasokas
Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
Toisessa satunnaistetussa, lumekontrolloidussa vauvatyössä «Ho VC, Gupta A, Kaufmann R ym. Safety and efficacy...»2 satunnaistettiin 186 iältään 3–23 kuukauden ikäistä lasta, joilla oli lievä tai keskivaikea atooppinen ekseema, käyttämään pimekrolimuusia tai perusvoidetta.
Pimekrolimuusiemulsiovoide paransi atooppisen ekseeman oireet kokonaan tai lähes kokonaan 6 viikon hoidon aikana merkitsevästi paremmin kuin perusvoide (54,5 vs. 23,8 %, p < 0,001). Hoidon aikana ryhmien välillä ei ollut eroa paikallisreaktioiden tai ihoinfektioiden määrissä. Hoitoa jatkettiin avoimesti 20 viikon ajan, ja hoitotulos pysyi hyvänä. Myös perusvoideryhmän lasten iho saatiin hyvään kuntoon avoimen hoidon aikana.
Kahdessa 6 viikon tutkimuksessa «Eichenfield LF, Lucky AW, Boguniewicz M ym. Safety...»3 1–17-vuotiailla lapsilla, joilla oli keskivaikea atooppinen ekseema ja joita hoidettiin satunnaistetusti pimekrolimuusilla tai perusvoiteella, todettiin pimekrolimuusin olevan merkittävästi parempi kuin perusvoide kaikilla mittareilla. Lapsia oli 403. Ensisijainen lopputulosmuuttuja oli Investigator's Global Assessment (IGA) ja toissijaisia lopputulosmuuttujia olivat Eczema Area and Severity Index (EASI) ja kutinan määrä. Haittavaikutuksissa ei ollut eroja ryhmien välillä.
2 työssä «Hoeger PH, Lee KH, Jautova J ym. The treatment of ...»4, «Murrell DF, Calvieri S, Ortonne JP ym. A randomize...»5 tutkittiin pimekrolimuusin käyttöä kasvojen ja kaulan alueelle 6 viikon ajan. Ensimmäisessä tutkimuksessa «Hoeger PH, Lee KH, Jautova J ym. The treatment of ...»4 oli mukana 200 lasta (2–11-vuotiasta), joilla oli lievä tai keskivaikea kasvojen ihottuma, joka vaati jatkuvaa hoitoa kortikosteroidivoiteilla tai ei reagoinut hoitoon. Potilaat satunnaistettiin käyttämään pimekrolimuusiemulsiovoidetta tai perusvoidetta 2 kertaa vuorokaudessa. Pimekrolimuusiemulsiovoide paransi atooppisen ekseeman oireet kokonaan tai lähes kokonaan 6 viikon hoidon aikana merkitsevästi paremmin kuin perusvoide (57,1 vs. 36,0 %, p = 0,004, päivä 22). Keskimääräinen (mediaani) aika ihottuman paranemiseen oli 22 vuorokautta pimekrolimuusiryhmässä ja 43 vuorokautta perusvoideryhmässä. Merkittävästi parempi teho pimekrolimuusilla oli mitattavissa myös käyttäen EASI-mittaria tai kutinan voimakkuutta. Haittavaikutuksissa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Toisessa työssä «Murrell DF, Calvieri S, Ortonne JP ym. A randomize...»5 hoidettiin vastaavasti 200:aa yli 12-vuotiasta lasta samoilla indikaatioilla 6 viikkoa sokkoutetusti ja jatkettiin 6 viikkoa avoimesti. Primaarimuuttuja oli IGA, ja sekundaarimuuttujat EASI, kutinan määrä ja silmäluomien ihottuman määrä. Kasvojen ihon atrofia ja teleangiektasiat arvioitiin dermatoskoopilla.
Tässäkin työssä pimekrolimuusiemulsiovoide paransi atooppisen ekseeman oireet kokonaan tai lähes kokonaan ja silmäluomien ihottuman 6 viikon hoidon aikana merkitsevästi paremmin kuin perusvoide (47 vs. 16 % ja 45 vs. 19 %). Teho oli merkittävästi parempi myös käytettäessä mittarina EASIa tai kutinaa. Tutkimuksen alkaessa 77 potilaalla todettiin ihoatrofiaa, joka korjaantui pimekrolimuusihoidon aikana. Teleangiektasialöydöksiä oli tutkimuksen alkaessa 112 potilaalla, eikä hoidon jälkeen voitu todeta muutosten vähenemistä.
Pitkäaikainen hoito (1 vauvatyö, 2 lapsityötä, 1 kasvojen alueen hoitoa käsittelevä tutkimus):
Pimekrolimuusia verrattuna perusvoiteeseen on tutkittu 2 vuoden pituisessa tutkimuksessa, joista toisessa oli 251 iältään 3–23 kuukauden ikäistä lasta «Kapp A, Papp K, Bingham A ym. Long-term management...»6 ja toisessa 713 iältään 2–17-vuotiasta lasta «Wahn U, Bos JD, Goodfield M ym. Efficacy and safet...»7, joilla oli lievä, keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema. Potilaat satunnaistettiin suhteessa 4:1 vauvatyössä ja suhteessa 2:1 lapsityössä pimekrolimuusi- tai perusvoideryhmään. Tutkimuksissa mitattiin pahenemisvaiheiden määrä, jolla tarkoitettiin keskivahvaa kortikosteroidivoidehoitoa vaativaa ihon hoitojaksoa. Pimekrolimuusia tai perusvoidetta käytettiin ihottuman ensioireiden ilmaantuessa pahenemisvaiheen estoon. Molemmat ryhmät käyttivät myös perusvoidetta. Primaarimuuttuja oli pahenemisvaiheiden määrä, sekundaarimuuttujia EASI ja kutina.
Pimekrolimuusin käyttö ihottuman ilmaantuessa vähensi merkittävästi pahenemisvaiheiden määrää perusvoiteeseen verrattuna (p < 0,001) ja vähensi siis kortikosteroidivoidekuurien tarvetta. Vauvoista 57 % ja isommista lapsista 51 % pimekrolimuusiryhmässä ja 29 % perusvoideryhmässä ei tarvinnut kortikosteroidivoidekuureja.
Kommentti:
«Kapp A, Papp K, Bingham A ym. Long-term management...»6: 75,5 % potilaista pimekrolimuusiryhmästä ja 61 % potilaista kontrolliryhmästä oli mukana tutkimuksen loppuun asti.
«Wahn U, Bos JD, Goodfield M ym. Efficacy and safet...»7: 68 % potilaista pimekrolimuusiryhmästä ja 48,5 % potilaista kontrolliryhmästä oli mukana tutkimuksen loppuun asti.
Kolmanteen tutkimusasetelmaltaan vastaavaan työhön «Siegfried E, Korman N, Molina C ym. Safety and eff...»8 osallistui 275 lasta, jotka olivat iältään 3 kuukautta – 11 vuotta ja joilla oli vaikea atooppinen ekseema. Heti ihottuman ilmaantuessa otettiin käyttöön pimekrolimuusi tai perusvoide aamuin illoin, ja pahenemisvaiheissa käytettiin keskivahvaa kortikosteroidivoidetta enintään 3 viikon ajan tutkimusvoiteen sijasta illalla. Tutkimuksen kesto oli 6 kuukautta. Primaarimuuttuja oli pahenemisvaiheet.
Pimekrolimuusin käyttö ihottuman ilmaantuessa vähensi merkittävästi pahenemisvaiheiden määrää perusvoiteeseen verrattuna (ei pahenemisvaiheita 52 vs. 34 %, p = 0,007) ja vähensi kortikosteroidivoiteen tarvetta 37 % (p = 0,020).
Kommentti: 82 % potilaista pimekrolimuusiryhmästä ja 71 % potilaista kontrolliryhmästä oli mukana tutkimuksen loppuun asti.
Pimekrolimuusia verrattuna perusvoiteeseen tutkittiin 3 vuoden pituisessa tutkimuksessa, jossa oli 1 091 iältään 3–18 kuukauden ikäistä lasta «Schneider L, Hanifin J, Boguniewicz M ym. Study of...»9, joilla oli lievä, keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema. Potilaat satunnaistettiin suhteessa 1:1 pimekrolimuusi- tai perusvoideryhmään. Kolmea ensimmäistä tutkimusvuotta seurasi 3 vuoden tai enintään 6 vuoden ikään jatkuva avoin tutkimusjakso, jossa käytettiin pimekrolimuusia tarvittaessa. Tutkimuksissa mitattiin oireettomien päivien määrää, remission pituutta ja astmapotilaiden määrää (%) 6 vuoden iässä. Toissijaisia lopputulosmuuttujia olivat EASI, total body surface area affected (TBSA) (0–100 %) -muutos lähtötilanteeseen, ruoka-allergian, allergisen nuhan ja allergisten silmäoireiden määrä (%). Pimekrolimuusia tai perusvoidetta käytettiin ihottuman ensioireiden ilmaantuessa pahenemisvaiheen estoon. Molemmat ryhmät käyttivät myös perusvoidetta. Pahenemisvaiheissa (jos 3 vrk:n kuluessa tutkimusvoiteella ei ollut lainkaan tehoa) käytettiin keskivahvaa kortikosteroidivoidetta tutkimusvoiteen sijasta kerran vuorokaudessa. Alun 14 viikon ajan päätöksen pahenemisvaiheen hoidosta teki tutkija, sen jälkeen lapsen vanhemmat.
Pimekrolimuusin käyttö ihottuman ilmaantuessa lisäsi merkittävästi oireettomien päivien määrää perusvoiteeseen verrattuna (p < 0,004), ja EASI ja TBSA olivat merkittävästi parempia pimekrolimuusiryhmässä (p = 0,001) 14 kuukauden aikapisteessä. Tutkimuksen satunnaistetun vaiheen lopussa EASI oli merkittävästi parempi pimekrolimuusiryhmässä (p = 0,005) ja kortikosteroidivoidekuurien tarve vähäisempää (mediaani 32 vs. 49 päivää; p = 0,2). Haittavaikutusten esiintymisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Astman tai muiden atooppisten sairauksien esiintyvyydessä ei ollut eroa tutkimusryhmien välillä.
Kommentti: 44 % potilaista pimekrolimuusiryhmästä ja 44 % potilaista kontrolliryhmästä jatkoi tutkimuksen avoimeen osioon. Keskeytysten suureen määrään katsottiin vaikuttaneen FDA:n pimekrolimuusille vuonna 2006 antama niin sanottu black box -varoitus.
Kasvojen alueen atooppista ekseemaa hoidettiin pimekrolimuusiemulsiovoiteella tai perusvoiteella 6 kuukauden ajan 2–17-vuotiailla lapsilla (n = 140), joilla kortikosteroidilla toteutetun alkuhoidon jälkeen ihottuma oli edelleen lievä tai keskivaikea «Zuberbier T, Bräutigam M. Long-term management of ...»10. Jos tämä hoito ei ollut riittävä, pahenemisvaiheet hoidettiin paikallisilla kortikosteroidikuureilla.
Pimekrolimuusiryhmässä kortikosteroidihoitoa tarvittiin 12 %:ssa hoitopäivistä ja kontrolliryhmässä 21 %:ssa (p = 0,0024). Puolella pimekrolimuusilla hoidetuista potilaista ei ollut lainkaan pahenemisvaiheita, kun taas kontrolliryhmässä vastaava osuus oli 38 % (p = 0,012). Aika ensimmäiseen pahenemisvaiheeseen pimekrolimuusiryhmässä oli 138 vuorokautta ja kontrolliryhmässä 68 vuorokautta, (p = 0,01). Haittavaikutuksissa ei ollut eroa ryhmien välillä «Zuberbier T, Bräutigam M. Long-term management of ...»10.
Kommentti kaikkiin tutkimuksiin: Tutkimukset saivat taloudellista tukea pimekrolimuusiemulsiovoidetta valmistavalta lääkeyhtiöltä.