Takaisin

Koulussa annettavan suun terveysneuvonnan vaikutus terveystietoon ja -käyttäytymiseen

Näytönastekatsaukset
Mirkka Järvinen
27.8.2020

Näytön aste: B

Koulussa annettu terveysneuvonta ilmeisesti lisää lasten ja nuorten tietoa suunterveyteen liittyvistä asioista ja ilmeisesti parantaa suunterveyttä edistävää käyttäytymistä.

Vuonna 2013 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa «Gambhir RS, Sohi RK, Nanda T ym. Impact of school ...»1 tutkittiin suun terveysneuvonnan vaikutusta koululaisten tietoihin, asenteisiin ja terveyskäyttäytymiseen Intiassa. Vuosina 1992–2012 julkaistuista artikkeleista katsauksen kriteerit täyttivät 10. Tutkimuksiin osallistuneet koululaiset olivat 5–16-vuotiaita (n = 500–972).

Katsauksessa raportoidaan, että 6/10 tutkimuksessa oppilaiden tiedot lisääntyivät merkittävästi ja 1 tutkimuksessa harjausfrekvenssi kasvoi tilastollisesti merkittävästi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Brasiliassa tehtiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus «de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A h...»2, jonka tarkoituksena oli selvittää 4 kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta suun terveystietoon 7–15-vuotiailla koululaisilla (n = 247). Koeryhmän lapset (n = 132) osallistuivat 8 tilaisuuteen, jotka kestivät 1 tunnin ja olivat hammaslääkärin toteuttamia. Materiaalina ohjauksessa käytettiin kuvia, hammasmalleja ja erilaisia pelejä. Kontrolliryhmän lapset (n = 115) eivät saaneet ohjausta.

Loppumittaukset tehtiin 1 kuukausi opetusohjelman päättymisen jälkeen. Koeryhmän oppilailla oli tilastollisesti merkitsevästi paremmat suun terveystiedot kuin kontrolliryhmän oppilailla (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Vuosina 1996–97 tehtiin Isossa-Britanniassa ryvässatunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Redmond CA, Blinkhorn FA, Kay EJ ym. A cluster ran...»3, jonka tarkoituksena oli selvittää 6 kuukauden mittaisen opetusohjelman vaikutusta hampaiden harjaukseen liittyviin tietoihin ja harjausajan pituuteen 12-vuotiailla (n = 2 678). Ohjelma sisälsi 3 pituudeltaan 20 minuutin pituista pienryhmätuokiota, joissa annettiin harjausohjausta. Jokainen tutkittava sai hammasharjan, hammastahnaa ja väritabletteja. Koeryhmän oppilaat saivat opetusohjelman ensimmäisenä 6 kuukauden aikana (varhainen interventioryhmä). Jälkimmäisen puolivuotisjakson aikana kaikki oppilaat kävivät läpi samaisen opetusohjelman (myöhäinen interventioryhmä).

Varhaiseen interventioryhmään kuuluneiden oppilaiden tieto hammassairauksista parani (p < 0,001) ja hampaiden harjausaika piteni (p < 0,05) enemmän kuin myöhäiseen interventioryhmään kuuluneilla lapsilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kiinalaisissa kouluissa toteutettiin vuosina 1998–2001 terveysneuvontaohjelma «Petersen PE, Peng B, Tai B ym. Effect of a school-...»4, johon osallistuivat 6 koulun 1. luokkien oppilaat (n = 918). 3 kouluista valittiin koeryhmään, jossa oppilaat saivat terveysneuvontaa ja ohjattua harjausopetusta. Koeryhmän koulujen ohjelmasta vastasivat opettajat, jotka olivat saaneet yhteisessä työpajassa tietoa suun terveydestä ja sen edistämisestä. Lisäksi opettajat saivat käsikirjan ja terveysneuvontaan liittyvää opetusmateriaalia, joiden avulla terveysneuvonta toteutettiin. Lasten äitejä rohkaistiin olemaan mukana harjausopetuksen aikana. Kontrollikouluissa terveysneuvontaa ei annettu.

3 vuoden seurannan jälkeen koeryhmän koulujen oppilaat harjasivat hampaansa fluorihammastahnalla useammin (p < 0,05) ja söivät harvemmin kakkuja ja keksejä (p < 0,01) kuin kontrolliryhmien oppilaat.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kommentit

«de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A h...»2: Paremmin kyselyssä pärjänneet lapset eivät välttämättä kuitenkaan toteuttaneet parempaa suuhygieniaa.

Kirjallisuutta

  1. Gambhir RS, Sohi RK, Nanda T ym. Impact of school based oral health education programmes in India: a systematic review. J Clin Diagn Res 2013;7:3107-10 «PMID: 24551745»PubMed
  2. de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A health education program for Brazilian public schoolchildren: the effects on dental health practice and oral health awareness. J Public Health Dent 2009;69:225-30 «PMID: 19453867»PubMed
  3. Redmond CA, Blinkhorn FA, Kay EJ ym. A cluster randomized controlled trial testing the effectiveness of a school-based dental health education program for adolescents. J Public Health Dent 1999;59:12-7 «PMID: 11396038»PubMed
  4. Petersen PE, Peng B, Tai B ym. Effect of a school-based oral health education programme in Wuhan City, Peoples Republic of China. Int Dent J 2004;54:33-41 «PMID: 15005471»PubMed