Systemoitu Cochrane-katsaus «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1 arvioi kertaistuntona toteutetun psykologisen jälkipuinnin (debriefing) vaikuttavuutta aikuisilla traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä. Katsaukseen sisällytettiin kaikki ne satunnaistetut tutkimukset, joissa jälkipuinti oli toteutettu kertaistuntona 4 viikon sisällä traumaattisesta tapahtumasta.
Katsaukseen sisältyy 15 tutkimusta, joista 1 käsitteli ryhmämuotoista jälkipuintia. 6 katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista oli tehty fyysisen vamman tai keskenmenon takia osastohoidossa oleville ja 2 polikliinisesti hoidetuille traumapotilaille. 3 tutkimuksessa osallistujat olivat synnyttäjiä. Katsaukseen sisältyi myös tutkimuksia, joissa osallistujat olivat traumapotilaiden omaisia, ryöstön tai väkivaltarikoksen uhreja tai rauhanturvajoukkoihin kuuluvia.
Monessa tutkimuksessa oli satunnaistamisesta huolimatta menetelmällisiä ongelmia. Meta-analyysiin voitiin sisällyttää määrällistä tietoa 9 tutkimuksesta.
Kertaistuntona toteuttava jälkipuinti ei ehkäissyt traumaperäistä stressihäiriötä 6–12 kuukauden seurannassa (OR 0,93, 95 % luottamusväli 0,35–2,46). Yli 1 vuoden seurannassa 1 tutkimus raportoi traumaperäisen stressihäiriön riskin olevan suurempi jälkipuintia saaneessa ryhmässä kuin verrokkiryhmässä (OR 2,51, 95 % luottamusväli 1,24–5,09).
Psykologinen jälkipuinti ei vähentänyt ahdistuneisuutta (SMD 0,25, 95 % luottamusväli 0,05–0,55). Jälkipuintiryhmässä oli hieman enemmän masennusta kuin verrokkiryhmässä (SMD 0,33, 95 % luottamusväli 0,09–0,58).
Katsauksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että kertaistuntona toteutettu psykologinen jälkipuinti olisi hyödyllinen traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä.
Amerikkalaiseen terveysteknologian arviointiin «Gartlehner G, Forneris CA, Brownley KA ym. Interve...»5sisältyvään systemoituun katsaukseen sisällytettiin vain hyvä- tai keskilaatuisia satunnaistettuja tutkimuksia, joihin osallistuneet olivat kokeneet trauman, mutta joilla ei ollut traumaperäistä stressihäiriötä. Vain 2 jälkipuinnin vaikuttavuutta arvioinutta tutkimusta täyttivät laatukriteerit. Tutkimuksissa jälkipuinti toteutettiin 1 viikon – 1 kuukauden kuluttua traumaattisesta tapahtumasta. Molemmissa tutkimuksissa oli verrokkiryhmä, joka ei saanut jälkipuintia.
Puolen vuoden kuluttua jälkipuinnista ryhmien välillä ei ollut todettavissa eroja traumaperäisen stressihäiriön esiintymisen, traumaperäisten oireiden, ahdistus- tai masennusoireiden suhteen.
Arvioinnin mukaan psykologinen jälkipuinti ei ehkäise tai lievitä traumaperäistä stressihäiriöitä tai muita rikoksen uhriksi tai onnettomuuteen joutuneissa siviileissä.
Meta-analyysissa «van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Sing...»2 arvioitiin 1 kuukauden sisällä traumasta kertaistuntona toteuttavan psykologisen jälkipuinnin (critical incident stress debriefing, CISD) vaikuttavuutta. Meta-analyysiin sisällytettiin vain eteneviä kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli käytettävissä tieto osallistujien psykologisesta statuksesta ennen ja jälkeen intervention.
Meta-analyysiin löytyi 7 kriteerit täyttävää tutkimusta, joista 5 oli satunnaistettuja. 2 tutkimuksessa osallistujat olivat liikenneonnettomuudessa olleita, muissa tutkimuksissa osallistujat olivat palovammapotilaita, keskenmenon saaneita, väkivaltaisen rikoksen uhreja, taistelutoimissa olleita ja poliiseja. 1 tutkimuksessa oli käytetty ryhmämuotoista jälkipuintia, muissa yksilöjälkipuintia.
Psykologista jälkipuintia saaneessa ryhmässä ei nähty traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittymistä (effect size 0,13; 95 % luottamusväli -0,29–0,55), kun muita psykologisia interventioita saaneilla (effect size 0,65; 95 % luottamusväli 0,14–1,16) tai ilman interventioita jääneillä (effect size 0,47; 95 % luottamusväli 0,28–0,66) tapahtui oireiden lievenemistä ajan myötä.
Kirjoittajien johtopäätös on, että psykologiset interventiot eivät tehosta luontaista toipumista. Kirjoittajat toteavat, että itse asiassa jälkipuinti voi haitata luontaista toipumista.
Systemoidussa katsauksessa «Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for...»3arvioitiin kertaistuntona toteuttavan psykologisen jälkipuinnin vaikuttavuutta. Kirjallisuushaulla koottiin yhteen tutkimukset, joissa psykologisen yksilö- tai ryhmäjälkipuinnin vaikuttavuutta oli selvitetty aikuisilla. Mukaan otettiin sekä traumauhrien että pelastushenkilökunnan jälkipuintia.
Katsaukseen sisällytettiin 14 tutkimusta, joihin kuitenkin liittyi paljon menetelmällisiä ongelmia. 2 tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, ja 5 tutkimuksessa verrokkiryhmä oli muodostettu muulla tavalla kuin satunnaistamalla. 5 tutkimuksessa kohteena oli ollut pelastushenkilökunta. 8 tutkimuksessa jälkipuinti oli toteutettu ryhmämuotoisena.
Tutkimuksissa, joissa traumaperäisen stressihäiriön ilmaantuvuutta mitattiin (6 tutkimusta), ei voitu todeta jälkipuinnilla olevan ehkäisevää vaikutusta. 1 tutkimuksessa jälkipuintiryhmällä esiintyi verrokkiryhmää enemmän traumaperäistä stressihäiriötä.
Satunnaistettuja tutkimuksia oli 7. Näistä vain 2 raportoi jälkipuinnin vaikuttaneen positiivisesti ainakin 1 tulosmittarin suhteen. 4 raportoi, että jälkipuinnista oli osallistujille haittaa ainakin 1 tulosmittarin suhteen, ja 1 tutkimus ei löytänyt eroa jälkipuinti- ja verrokkiryhmän välillä. Kun erikseen tarkasteltiin tutkimukset, joissa jälkipuinnin kohteena oli ollut pelastushenkilökunta, todettiin, että tulokset eivät merkittävästi eronneet yleisväestöön kohdistuneen jälkipuinnin tuloksista. Ryhmäjälkipuinnin tulokset eivät eronneet yksilöllisen jälkipuinnin tuloksista (2 tutkimuksessa negatiivinen tulos, 1 tutkimuksessa ei eroa, 4 tutkimuksessa hyöty).
Kirjoittajan päätelmä on, että psykologisen jälkipuinnin käytölle ei ole empiiristä tukea. Tarvitaan lisää hyvin kontrolloituja tutkimuksia.
Ranskalaisessa systemoidussa katsauksessa «Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of ...»4 tarkasteltiin 1 kuukauden sisällä traumatapahtumasta kertaistuntona toteutettua psykologista jälkipuintia. Katsaukseen sisällytettiin kontrolloituja tutkimuksia, joissa ryhmäkoko oli vähintään 20 henkilöä ja seuranta-aika yli 1 kuukausi. Katsaukseen sisällytettiin 8 tutkimusta, joista 4 ei osoittanut tehoa, 3 osoitti jälkipuinnin olevan haitallista ja 1 osoitti jälkipuinnin olevan hyödyllistä.
Kirjoittajat päättelevät, että ei ole näyttöä psykologisen jälkipuinnin myönteisistä vaikutuksista. He päättelevät, että jälkipuinti altistaa traumalle uudestaan, ja se saattaa haitata luontaista sopeutumista traumaan.
Cochrane-katsaus «Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Multiple s...»6 arvioi useana tapaamisena toteutetun psykologisten interventioiden vaikuttavuutta aikuisilla traumaperäisen stressihäiriön ehkäisyssä. Katsaukseen sisällytettiin kaikki ne satunnaistetut tutkimukset, joissa interventio oli aloitettu 3 kuukauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Tutkimukset, joiden osallistujilla oli PTSD, akuutti stressihäiriö (ASD) tai masennus, tai joihin valittiin osallistujia oireseulonnan kautta, poissuljettiin.
Katsaukseen sisältyy 27 tutkimusta, joista viisi käsitteli yksilöllistä trauman käsittelyä psykologisen jälkipuinnin menetelmin. Näissä tutkimuksissa keskeistä oli psykoedukaatio ja uudelleen eläytymineen traumaan kokemuksen käsittelyn edistämiseksi. Osallistujat psykologista jälkipuintia soveltavissa tutkimuksissa olivat olleet liikenne- tai muissa onnettomuuksissa, ryöstöjen kohteena tai olivat synnyttäneitä äitejä, joilla oli ollut traumaattinen synnytystapahtuma. Intervention pituus vaihteli kahden ja kuuden tapaamisen välillä.
Näiden debriefing-tyyppisten interventioiden osalta ei ollut eroa PTSD-diagnoosien esiintyvyydessä intervention jälkeen verrattuna tavanomaiseen kohtaamiseen (RR 1.10, 95% luottamusväli 0.87 - 1.40; I2 = 0%), perustuen kolmeen tutkimukseen joissa yhteensä 262 osallistujaa. Myöskään 3-6 kuukauden seurannassa ryhmien välillä ei todettu eroa PTSD-diagnoosien suhteen (RR 0.73, 95% luottamusväli 0.44 - 1.22; I2 = 41%) perustuen kolmeen tutkimukseen joissa 251 osallistujaa.
Myöskään traumaperäisten oireiden mittareilla ei todettu eroa interventio- ja kontrolliryhmien välillä intervention jälkeen tai 3-6 kuukauden seurannassa.
«Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for...»3: Katsaukseen sisällytettiin myös pari tutkimusta ilman verrokkiryhmää, joten harhan mahdollisuus on suuri. Katsauksen loppupäätelmät ovat kuitenkin samansuuntaiset niiden katsausten «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1, «van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Sing...»2 kanssa, joissa tutkimusten menetelmällinen laatu on ollut korkeampi.
«Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of ...»4: Katsaukseen sisällytettiin myös ei-satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Katsauksen loppupäätelmät ovat kuitenkin samansuuntaiset pelkästään satunnaistettuja tutkimuksia sisällyttäneen katsauksen «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»1 kanssa.
«Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Multiple s...»6: Katsaukseen sisältyvien psykologisen jälkipuinnin vaikuttavuustutkimusten analyysi osoittaa että jälkipuinnin vaikutus useampana tapaamisena toteutettuna todennäköisesti ei eroa kertatapaamisten vaikutuksista.