Takaisin

Kompressiohoidon tarve pintalaskimotoimenpiteiden jälkihoitona

Näytönastekatsaukset
Voitto Aittola
3.6.2016

Näytön aste: C

Kompressiohoito ei liene välttämätöntä vena saphena magnan ja parvan vaahtoskleroterapian jälkihoitona, eikä lyhyt, 4 tunnin mittainen hoito kompressiosukalla johtane pelkän magnarungon termoablaation jälkeen huonompaan toipumiseen kuin 72 tuntia kestävä hoito.

Prospektiivisessa, satunnaistetussa tutkimuksessa «Hamel-Desnos CM, Guias BJ, Desnos PR ym. Foam scle...»1 satunnaistettiin 60 potilasta, joille tehtiin v. saphena magnan tai parvan vaahtoskleroterapia, jatkohoitoon joko kompressiosukalla (15–20 mmHg, 3 viikkoa, päivisin, 31 potilasta) tai ilman kompressiosukkaa (29 potilasta). 2 viikon ja 4 viikon kohdalla suoritettiin kliininen kontrolli, jossa tehtiin kaikututkimus, QoL, oirekysely ja tyytyväisyysmittari. Ryhmien välillä ei ollut eroa hoidon tehossa, haittavaikutuksissa, tyytyväisyydessä, oireissa tai elämänlaadussa (QoL). Artikkelin kirjoittaja muistuttaa, että paljon nykyisestä käytännöstä laskimohoidoissa perustuu asiantuntijoiden mielipiteeseen pikemmin kuin vahvaan tutkimusnäyttöön.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Ryhmät tutkimuksessa olivat pieniä. Tutkimusaihe on oleellinen ajatellen mahdollista kustannussäästöä ja hoitomyöntyvyyttä, jos kompressiosukka ei ole välttämätön.

Kraznain ja työryhmän tutkimuksessa «Krasznai AG, Sigterman TA, Troquay S ym. A randomi...»2 selvitettiin kompressiohoidon optimaalista kestoa. 101 laskimopotilasta (luokitus CEAP C2–C4), joille tehtiin yhden alaraajan radiofrekvenssiablaatio v. saphena magnaan eikä kohjuja hoidettu samassa yhteydessä, jatkohoidettiin siten, että hoitopöydällä raajaan laitettiin I-luokan kompressiosukka ja sen päälle II-luokan kompressiosukka. Potilaat satunnaistettiin käyttämään sukkaa joko 4 tuntia (tutkimusryhmä, 50 potilasta) tai 72 tuntia (51 potilasta). Raajan tilavuus (ennen toimenpidettä, 3. päivänä ja 14. päivänä ), kipu, komplikaatiot (ihon ärtyminen ym.) ja subjektiivinen toipuminen kirjattiin. Kaikkia kirjattuja komplikaatioita oli yhteensä merkitsevästi vähemmän tutkimusryhmässä kuin kontrolliryhmässä (16 vs 33 %, P < 0,05), mutta yksittäisten komplikaatioiden kohdalla erot eivät olleet merkitseviä. Lyhyt kompressiohoito ei ollut huonompi raajan turvotuksen suhteen tilavuusmittausten mukaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ryhmät olivat melko pieniä. Postoperatiivisista komplikaatioista pintalaskimotukos oli kirjattu 4 potilaalle tutkimusryhmässä ja 3 potilaalle kontrolliryhmässä.

Kirjallisuutta

  1. Hamel-Desnos CM, Guias BJ, Desnos PR ym. Foam sclerotherapy of the saphenous veins: randomised controlled trial with or without compression. Eur J Vasc Endovasc Surg 2010;39:500-7 «PMID: 20097585»PubMed
  2. Krasznai AG, Sigterman TA, Troquay S ym. A randomised controlled trial comparing compression therapy after radiofrequency ablation for primary great saphenous vein incompetence. Phlebology 2016;31:118-24 «PMID: 25616874»PubMed