Lozanon ja Almazanin «Lozano FS, Almazan A. Low-molecular-weight heparin...»1 tutkimus vertaili pintalaskimotukoksen leikkaushoitoa ja hoitoa enoksapariinilla satunnaistetussa, sokkouttamattomassa asetelmassa.

Tutkittavat olivat perättäisiä polven proksimaalipuolisen v. saphena magnan tukosta sairastavia aikuispotilaita. Tutkimuksessa ei ole raportoitu, kuinka pitkään tutkittavilla oli ollut pintalaskimotukoksen oireita ennen tutkimukseen rekrytointia. Tukoksen sijainti polven proksimaalipuolisessa v. saphena magnassa oli tutkimuksen inkluusiokriteeri, ja se varmistettiin kaikukuvauksella. Artikkelin johdannossa todetaan, että tutkimuksessa tarkastellut tukokset sijaitsivat lähellä safenofemoraalista junktiota, mutta tarkkaa etäisyyttä junktioon ei ole ilmoitettu. Tukosten pituudesta ei artikkelissa ole mainintoja.

Artikkelissa ei ole ilmoitettu ennalta määriteltyjä ekskluusiokriteereitä, mutta tutkimuksesta hylättyjen tutkittavien määrät ja hylkäyksen syyt on ilmoitettu. Hylkäysten syyt olivat sinällään perusteltuja tutkimuksen asetelman kannalta, mutta näyttää siltä, että tutkittavien poissulku tapahtui vasta hoitoon satunnaistamisen jälkeen.

Leikkaushoitona oli v. saphena magnan katkaisu ja ligeeraus paikallispuudutuksessa. Leikkaushoidon kuvauksen yhteydessä on ilmoitettu vielä 3 inkluusiokriteeriä, joita sovellettiin vain leikkauksella hoidettuihin tutkittaviin, ja kriteereistä päätellen vasta tehdyn toimenpiteen jälkeen: leikkauksessa ei todettu safenofemoraalista tukosta (jolla tarkoitettaneen tukoksen jatkumista v. femoraliksen puolelle), tutkittavalle ei tehty trombektomiaa (jolla tarkoitettaneen v. femoraliksen trombektomiaa) ja tutkittavan sairaalassaoloaika oli lyhyt (1 vuorokausi).

Enoksapariinilla hoidettavaksi allokoidut tutkittavat saivat enoksapariinia ihonalaisina injektioina ensimmäisen viikon annoksella 1 mg/kg kahdesti vuorokaudessa ja tämän jälkeen 3 viikon ajan samalla annoksella kerran vuorokaudessa.

Satunnaistamisessa käytettyä menetelmää ei ole raportoitu eikä allokaation naamiointia ole mainittu. Tuloksia ei ole mainittu analysoidun ITT-periaatteen mukaisesti, mutta tuloksissa ei ole ilmoitettu, että kukaan tutkittavista olisi kieltäytynyt osallistumasta tutkimukseen hoidon aloittamisen jälkeen tai että kenenkään hoito olisi poikennut allokaatiosta. Tilastollinen analyysi on mainittu deskriptiiviseksi.

Tutkimuksen otoskokoa ei laskettu ennalta. Tutkimuksen rekrytointivaiheessa arvioiduista 84 tutkittavasta hylättiin tai tutkimuksesta kieltäytyi 13 ja seurannasta tippui 3 tutkittavaa leikkaushoitoon allokoidusta ryhmästä, ja enoksapariinilla hoidettavaksi allokoidusta ryhmästä hylättiin tai tutkimuksesta kieltäytyi 9 tutkittavaa, minkä jälkeen kumpaankin hoitoryhmään (ja analysoitavaksi) jäi 30 tutkittavaa.

Tutkittavia seurattiin 6 kuukauden ajan. Tutkimuksessa tarkastellut hoidon tehoa ja turvallisuutta kuvaavat päätetapahtumat olivat oireiden ja löydösten resoloituminen (sitä ei ole määritelty, mitä oireita ja löydöksiä seurattiin, ja miten nämä rekisteröitiin), pintalaskimotukoksen uusiutuminen (jota ei ole tarkemmin määritelty), syvä laskimotukos (seurannasta päätellen joko oireeton tai oireinen) tai alkuperäisen pintalaskimotukoksen eteneminen (nämä on ilmoitettu jonkinlaisena yhdistelmäpäätetapahtumana; myöskään pintalaskimotukoksen etenemistä ei ole tarkemmin määritelty), kliinisesti ilmeinen (engl. clinically evident) keuhkoembolia (joka varmistettiin ventilaatio-perfuusiokuvauksella) ja hoidon komplikaatiot (joita ei ole tarkemmin määritelty). Päätetapahtumia ei ollut jaettu ensi- ja toissijaisiin.

Kummassakaan hoitoryhmässä ei 6 kuukauden seurannan aikana todettu syviä laskimotukoksia, mutta leikkaushoidon ryhmässä todettiin 2 keuhkoemboliaa. Leikkaushoidon ryhmässä todettiin 1 ja enoksapariiniryhmässä 3 pintalaskimotukoksen uusiutumista. Sitä, kuinka monella tutkittavalla alkuperäinen pintalaskimotukos eteni, ei ole tuloksissa erikseen raportoitu. Myöskään päätetapahtumaksi mainittuja oireiden ja löydösten resoloitumista ei ole raportoitu.

Leikkaushoidon ryhmässä todettiin 2 haavakomplikaatiota (verenpurkauma ja tulehdus). Enoksapariiniryhmässä todettiin 2 vähäiseksi luonnehdittua vuotoa (nenäverenvuoto ja vuoto peräpukamista). Kaikki mainitut komplikaatiot hoituivat konservatiivisella hoidolla, mutta haavakomplikaation saaneen 2 tutkittavan hoito sairaalassa pitkittyi (hoitoajat 7 ja 14 vuorokautta).

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Sekä tutkimuksen kohortti että tutkimuksessa tarkasteltujen päätetapahtumien ilmaantuvuudet olivat pienet. Tutkimuksen tilastollista voimaa ei laskettu ennalta, mutta todennäköisesti myös se jäi pieneksi. Näin ollen parhaimmillaankin tutkimuksen havainnot olisivat jääneet luonteeltaan jo lähtökohtaisesti vain kuvaileviksi, minkä lisäksi on mahdollista, että tutkimukseen liittyi harhaa.