Tulosta

Hyvälaatuiseksi luokiteltu puheen kehityksen viivästyminen kouluiässä

Näytönastekatsaukset
24.1.2019
Marja Asikainen

Näytön aste: C

Myös hyvänlaatuiseksi luokiteltavaan puheen kehityksen viivästymiseen saattaa liittyä kielellistä vaikeutta.

Amerikkalaistutkimuksessa «Rescorla L. Age 13 language and reading outcomes in late-talking toddlers. J Speech Lang Hear Res 2005;48:459-72 »1 verrattiin keskimäärin 2-vuotiaana late talker (viivästynyt puheen kehitys, VPK) lapsiksi todettujen lasten (n = 28) ja tavanomaisesti kehittyneiden verrokkien (n = 25) kielellistä toimintakykyä 13-vuotiaana. Ryhmät kaltaistettiin iän, sosioekonomisen aseman sekä ei-kielellisen päättelyn perusteella. VPK-ryhmä oli koottu sanomalehti-ilmoitusten, paikallisten lastentutkintatahojen (infant lab) ja lastenlääkäreille lähetettyjen tiedotteiden avulla. Verrokkiryhmän kokoamistapaa ei kerrota.

Kaikki lapset olivat keskiluokkaisista tai ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvista valkoihoisista perheistä, ja yhtä lukuun ottamatta lasten perheissä oli 2 vanhempaa. VPK-ryhmän sisäänottokriteereinä olivat Bailey Mental Developmental Scale -testissä yli 85 pistettä, vähintään 6 kuukautta ikäodotuksia heikompi suoriutuminen Reynell Expressive Language -testissä ja enintään 3–4 kuukautta ikäodotuksia heikompi suoriutuminen Reynell Receptive Language -testissä. Verrokkilapsilla suoriutuminen Reynell Expressive Language -testissä sai olla enintään 3–4 kuukautta ikäodotuksia heikompaa.

Alkumittauksissa tutkimusryhmään oli kuulunut 40 VPK- ja 39 verrokkilasta. Alkuperäisen aineiston ja tähän seurantatutkimukseen osallistuneiden kielelliset valmiudet 8–9-vuotiaana (sanavarasto, kielioppirakenteiden hallinta, lukeminen) eivät eronneet merkittävästi. Alkumittauksessa VPK-lasten keskimääräinen aktiivinen sanavarasto oli 22 sanaa, verrokkilasten 228 sanaa.

Kaikilta lapsilta tutkittiin seuraavat: WISC-III (Block Design, Vocabulary, Digit Span), Basic Reading Subtest (WIAT), Test of Written language (TOWL-3), Test of Adolescent and Adult Language (TOAL-3), Clinical Evaluation of Language Fundamentals (CELF-3), Test of Language Competence (TLC), Qualitative Reading Inventory (QRI-II), Test of Word Reading Efficiency (TOWRE) ja Pseudoword repetition. Testit teki artikkelin kirjoittaja, joka on koulupsykologi. Hän oli seurannut lasten kielellisen toimintakyvyn kehittymistä säännöllisin välein ikävuosien 2–13 välillä.

Alku- ja loppumittausten välillä osa lapsista (noin kolmasosa VPK-lapsista, muutama verrokkilapsi) sai jonkin aikaa puheterapiaa tai erityisopetusta, mutta tukitoimet olivat hyvin vaihtelevia eikä niistä saatu riittäviä tietoja, joten niitä ei huomioitu tuloksissa. VPK-lapset suoriutuivat 13-vuotiaana testeissä ikänormien puitteissa, mutta ryhmän keskimääräinen suoriutuminen oli merkitsevästi verrokkiryhmää heikompaa (> 1 SD) erityisesti sanastoa (p < 0,013), kielioppirakenteiden hallintaa (p < 0,018), kielellistä muistamista (p < 0.002) ja luetun ymmärtämistä (p < 0,002) mittaavissa testeissä. Mekaanisessa lukutaidossa ei ollut merkittävää eroa. Kielellinen suoriutuminen oli merkitsevästi heikompaa myös niillä VPK-lapsilla, joiden kielellinen ymmärtäminen (Reynell) 2–2,5-vuotiaana oli normaalin rajoissa (kielellinen muistaminen: p < 0,001; sanasto, kielioppirakenteiden hallinta ja luetun ymmärtäminen: p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusaineisto oli pieni, eikä tutkijaa sokkoutettu. Kaikki lapset kuuluivat vähintään sosioekonomiseen keskiluokkaan, mutta jos sosioekonominen keskimääräinen tulos olisi ollut matalampi, ryhmien välinen ero olisi saattanut vain korostua. Kaikki tähän tutkimukseen liittyvät testit teki 1 tutkija, joka oli myös artikkelin kirjoittaja. Tulokset viittaavat siihen, että myös sellaisten lasten, joiden puheen ja kielen kehityksen viivästyminen luokitellaan ns. hyvälaatuiseksi, kielellinen toimintakyky voi kehittyä keskimäärin merkittävästi heikommin kuin lapsilla, joiden puheen ja kielen kehityksessä ei havaita mitään poikkeavaa. Alkuperäisestä aineistosta oli myös tippunut aika paljon pois (30 ja 36 %).

Kirjallisuutta

  1. Rescorla L. Age 13 language and reading outcomes in late-talking toddlers. J Speech Lang Hear Res 2005;48:459-72 «PMID: 15989404»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko