Tulosta

Kehityksellinen kielihäiriö: tunne-elämä ja sosiaaliset taidot

Näytönastekatsaukset
24.1.2019
Marja Asikainen

Näytön aste: B

Puutteelliseen kielelliseen toimintakykyyn liittynee lapsuus- ja nuoruusiässä kohonnut käytös- ja ihmissuhdeongelmien sekä tunne-elämän häiriöiden riski.

SLI-lasten pitkäaikaisseurantaan liittyvässä tutkimuksessa «Durkin K, Conti-Ramsden G. Language, social behavior, and the quality of friendships in adolescents with and without a history of specific language impairment. Child Dev 2007;78:1441-57 »1(seurannan käynnistyessä SLI-lasten ikä 7,5–8,9 vuotta, n = 242; lapset valittu kaikista Englannissa normaalikoulujen yhteydessä toimivista erityisluokista 50 % satunnaisotannalla) arvioitiin lasten sosiaalista toimintaa ja ystävyyssuhteita. Tähän osatutkimukseen osallistui 139 iältään 15,2–16,9-vuotiasta SLI-nuorta (72 % poikia). Alkuperäisestä aineistosta 51 nuoreen ei saatu yhteyttä, ja 52 nuorta ei halunnut osallistua. SLI-ryhmässä edellytyksenä oli, että lapsi tai nuori oli vähintään jossain seurannan osatutkimuksessa täyttänyt vakiintuneet SLI-kriteerit. Iän ja perheen sosioekonomisen aseman perusteella kaltaistetut verrokkinuoret (n = 118, ikä 15,2–16,7 vuotta, 67 % poikia), joilla ei ollut todettu puheterapia- tai erityisopetustarvetta, kerättiin kouluista. SLI-ryhmän ei-kielellinen päättelykyky oli selvästi verrokkiryhmää heikompi.

Tutkimusmenetelmät olivat kielellinen ilmaisu ja ymmärtäminen (CELF-R), luetun ymmärtäminen (WORD/Wechsler), ei-kielellinen päättely (WISC-R), sosio-emotionaalinen toimintakyky (SDQ = Strengths and Difficulties Questionnaire -self report; arvioitavina aiheina muun muassa taipumus menettää malttinsa, toimia lyhytjänteisesti, huolestua erilaisissa tilanteissa, olla ja toimia yksin, ja taipumus auttaa jotakuta ikävässä tilanteessa) ja ystävyyssuhteiden määrä ja laatu (SEF-I = Friendships and Social relationships section of the Social-Emotional Functioning Interview self-report and informant report/ parents). Myös SLI-ryhmälle 7- ja 11-vuotiaana tehdyt aiemmat kielellisiä valmiuksia ja päättelyä mittaavat testitulokset huomioitiin.

Ystävyyssuhteiden olemassaoloa ja laatua yleisesti arvioitaessa ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,001). Kaikilla verrokkinuorilla oli vähintään 1 ystävä, jonka kanssa nuori jakoi kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. SLI-nuorista 61 % ilmoitti omistavansa vähintään 1 ystävän (vastaavasti 39 %:lla ei ollut yhtään ystävää). SLI-ryhmällä oli myös tilastollisesti merkitsevästi enemmän tunne-elämän ongelmia ja käytösongelmia (p < 0,001), ja nuoret olivat ihmissuhteissaan vähemmän huomaavaisia ja auttavaisia (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Uusseelantilaisessa kohorttitutkimuksessa «Silva PA, Williams S, McGee R. A longitudinal study of children with developmental language delay at age three: later intelligence, reading and behaviour problems. Dev Med Child Neurol 1987;29:630-40 »2 seurattiin kielihäiriölasten lukutaidon ja päättelykyvyn sekä käyttäytymisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tutkimukseen koottiin kaikki tietyssä synnytyssairaalassa 1 vuoden aikana vuosina 1972–73 syntyneet lapset, joiden tiedettiin asuvan samassa kaupungissa edelleen 3-vuotiaana (n = 1 139). Näistä 1 039 (91 %) tutkittiin 3-vuotiaana. Seurantatutkimukset tehtiin 5- (n = 991), 7- (n = 954) ja 11-vuotiaana (n = 925). 11-vuotiaana osallistuneen aineiston ja alkuperäisen aineiston välillä ei todettu merkittäviä eroja. Kaikki tutkimukset toteutettiin niin, että arvioija ei tiennyt aikaisempia tutkimustuloksia.

Tutkimusmenetelmät olivat Reynell Developmental Language Scales, WISC-R (lukuun ottamatta Comprehension ja Picture Arrangement -osatestejä ajan säästämiseksi), Burt Word Reading Test ja Rutter Parent and Teacher Scales. Lisäksi laskettiin indeksi perheen riskitekijöistä. Riskitekijöitä olivat matala sosioekonominen asema tutkitun lapsen syntyessä, äidin ikä < 21 perheen 1. lapsen syntyessä, vanhempien ero lapsen 5 ensimmäisen ikävuoden aikana, perheessä vähintään 4 lasta, avioliittoneuvonnan käyttö tai äidin yleinen pahanolontunne.

Lapset ryhmiteltiin kielellisen toimintakyvyn, päättelykyvyn (yli vai alle 89), lukutaidon ja käytöshäiriöiden perusteella.

7,6 %:lla (n = 58) lapsista todettiin kielellisiä puutteita 3 vuoden iässä. Kielihäiriöryhmän ei-kielellinen päättely vaihteli 7–11-vuotiaana välillä 84–101; heikoimmin suoriutui SLI-ryhmä, jolla oli sekä ymmärtämis- että ilmaisuvaikeuksia (9-vuotiaana p IQ 84, 11-vuotiaana 92; kielellinen päättely 7-vuotiaana 76, 11-vuotiaana 79). Post hoc -analyysissa SLI-lapsilla oli normaalin rajoissa kehittyneisiin lapsiin verrattuna merkittävästi heikompi (p < 0,05) päättelykyky niin kielellistä kuin nähdynvaraista päättelyä edellyttävissä tehtävissä. Myös kokonaispäättelykyky (full scale IQ) oli normaalilapsia heikompi (p < 0,05). Käytösongelmia todettiin niin vanhempien kuin opettajan arvioimana merkittävästi verrokkilapsia enemmän niillä SLI-lapsilla, joilla oli pelkästään ymmärtämisvaikeutta tai sekä ymmärtämis- että ilmaisuvaikeutta (p < 0,05). Ymmärtämisvaikeuksiin liittyi myös alttius saada korkeat indeksipisteet perheen riskitekijöistä. Sukupuoli, perheen riskitekijät tai lukutaito eivät kuitenkaan selittäneet käytöshäiriöisyyttä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pitkittäistutkimus «Benasich AA, Curtiss S, Tallal P. Language, learning, and behavioral disturbances in childhood: a longitudinal perspective. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32:585-94 »3, jonka aineisto oli alun perin koottu 4-vuotiaiden lasten kohorttitutkimuksena. SLI-diagnoosin (n = 81) kriteerinä oli ei-kielellinen päättely > 85 ja keskimääräinen kielellinen toimintakyky vähintään 1 SD ikäodotuksia ja ei-kielellistä päättelykykyä heikompaa. Verrokkilapsilla (n = 49) ei-kielellinen päättely oli > 85, mutta se ei saanut olla parempi kuin parhaan ei-kielellisen päättelykyvyn omaavalla kielihäiriöisellä. Ryhmät kaltaistettiin iän, rodun, sosioekonomisen aseman ja Leiter-testin perusteella arvioidun ei-kielellisen päättelykyvyn perusteella.

Tähän käytöshäiriöitä 8 vuoden iässä selvittävään seurantatutkimukseen osallistui 56 SLI-lasta (39 poikaa) ja 43 verrokkilasta (22 poikaa). Tässä vaiheessa SLI-ryhmällä oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,001) heikompi sosioekonominen tilanne. Sosioekonomisen taustan ja ei-kielellisen päättelykyvyn eroavuus 8-vuotiaana huomioitiin vakioimalla ne. Tutkimusmenetelminä olivat Achenbach CBCL ja Conner´s Parents Questionnaire. Koska tutkimustuloksia saatiin runsaasti ja haluttiin välttää niistä johtuvaa virhettä, valittiin α-virheen tasoksi enintään 1 %.

8-vuotiaana käytösongelmia todettiin SLI-ryhmässä 32 %:lla, verrokkiryhmässä 9 %:lla; ryhmien välinen ero oli merkitsevä (p < 0,01). Käytösongelmia raportoitiin eniten SLI-lapsilla, joiden ei-kielellinen päättelykyky kehittyi seuranta-aikana heikoimmin (p < 0,01); sama ei pätenyt verrokkeihin. Toisaalta ujouden ja sosiaalisen vetäytymisen todettiin olevan merkittävästi yleisempää (p < 0,01) tytöillä, joilla on kielellistä erityisvaikeutta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalainen kohorttitutkimukseen perustuva 581 lapsen aineisto «Tomblin JB, Zhang X, Buckwalter P ym. The association of reading disability, behavioral disorders, and language impairment among second-grade children. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:473-82 »4 (joista 164:llä oli SLI; kielellinen suoriutuminen ainakin 2/5 osatestissä alle 10 persentiilin), jonka kielellistä toimintakykyä, lukutaitoa ja käytöshäiriöisyyttä seurattiin noin 8 vuoden ikään. Tähän seurantatutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien välillä ei ollut todettu alkututkimuksessa merkittäviä eroja kielellisissä taidoissa eikä päättelykyvyssä; seurannan alkaessa pIQ:n oli oltava > 84. Verrokkilapset valittiin alkuperäisestä aineistosta satunnaisotannan perusteella. Verrokit, joiden ei-kielellinen päättelykyky oli ollut < 70, jätettiin tästä aineistosta pois.

Kielellistä suoriutumista ja lukutaitoa verrattiin lasten kronologiseen ikään. Diskrepanssia ei-kielelliseen päättelykykyyn verrattuna ei edellytetty, ei myöskään sitä, että ei-kielellinen päättelykyky olisi koeryhmän lapsilla vähintään 85.

8 vuoden iässä 52 %:lla LI-lapsista todettiin lukivaikeutta, verrokeista vain 9 %:lla. Käytöshäiriöisyyttä oli LI-ryhmässä 29 %:lla, verrokkiryhmässä 19 %:lla (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Durkin K, Conti-Ramsden G. Language, social behavior, and the quality of friendships in adolescents with and without a history of specific language impairment. Child Dev 2007;78:1441-57 »1: Pudokkaiden osuus tutkimuksessa oli suuri, mutta on oletettavaa, että heidän mukanaolonsa olisi vahvistanut tehtyjä löydöksiä. Ryhmät erosivat toisistaan ei-kielellisen päättelykyvyn perusteella. Vanhempien haastatteluita ja nuorten testejä ei tehty sokkoutettuna.

«Silva PA, Williams S, McGee R. A longitudinal study of children with developmental language delay at age three: later intelligence, reading and behaviour problems. Dev Med Child Neurol 1987;29:630-40 »2: Aineisto perustui suhteellisen hyvän sosioekonomisen aseman omaavaan väestöön.

«Benasich AA, Curtiss S, Tallal P. Language, learning, and behavioral disturbances in childhood: a longitudinal perspective. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32:585-94 »3: Tutkijoita ei sokkoutettu. Aineisto oli pienehkö, mutta lapset oli tutkittu monipuolisesti ja sekoittavia tekijöitä oli huomioitu hyvin lukuun ottamatta ryhmien välistä sukupuolieroa. Työryhmä toteaa tulosten viittaavan siihen, että tekijät, jotka vaikuttavat yleisen älyllisen toimintakyvyn (general intelligence) pysymiseen ja kehittymiseen, ovat selkeämmin yhteydessä käytösongelmiin kuin varsinaisesti kielelliset tekijät. Myös heikko kielellinen toimintakyky voinee kuitenkin olla vähintään myötävaikuttamassa yleisen älyllisen kyvykkyyden pysymiseen ja kehittymiseen.

«Tomblin JB, Zhang X, Buckwalter P ym. The association of reading disability, behavioral disorders, and language impairment among second-grade children. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:473-82 »4: Isohko aineisto mutta päättelykykykriteerinä vain p IQ > 70, joten ikäodotuksia heikomman päättelykyvyn (tai sen kehittymisen) vaikutusta ei ollut huomioitu eikä voitu arvioida. Myöskään diskrepanssia ei edellytetty, joten aineisto saattoi sisältää merkittävästi lapsia, joilla ei ollut kielellistä erityisvaikeutta, vaan laaja-alaisempi kehitysviive.

Kirjallisuutta

  1. Durkin K, Conti-Ramsden G. Language, social behavior, and the quality of friendships in adolescents with and without a history of specific language impairment. Child Dev 2007;78:1441-57 «PMID: 17883441»PubMed
  2. Silva PA, Williams S, McGee R. A longitudinal study of children with developmental language delay at age three: later intelligence, reading and behaviour problems. Dev Med Child Neurol 1987;29:630-40 «PMID: 2444484»PubMed
  3. Benasich AA, Curtiss S, Tallal P. Language, learning, and behavioral disturbances in childhood: a longitudinal perspective. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32:585-94 «PMID: 8496123»PubMed
  4. Tomblin JB, Zhang X, Buckwalter P ym. The association of reading disability, behavioral disorders, and language impairment among second-grade children. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:473-82 «PMID: 10836677»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko