Tulosta

Kestävyysliikuntaharjoittelu ja plasman lipidit

Näytönastekatsaukset
18.12.2017
Katriina Kukkonen-Harjula

Näytön aste: A

Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää triglyseridien pitoisuuksia terveillä, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä. Muutosten suuruus on pienehkö, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta.

Meta-analyysissä «Lin X, Zhang X, Guo J ym. Effects of exercise training on cardiorespiratory fitness and biomarkers of cardiometabolic health: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J A»1 tarkasteltiin liikuntaharjoittelun vaikutuksia kardiorespiratoriseen kuntoon ja valtimosairauksien biokemiallisiin vaaratekijöihin (muun muassa plasman lipoproteiinit). Kirjallisuushaku 4 tietokannasta kattoi ajanjakson 1965–2014. Yhteenvetoon etsittiin satunnaistettuja, kontrolloituja liikuntaharjoittelututkimuksia (RCT), joissa harjoittelun kesto oli kauemmin kuin 1 viikko. Liikuntaharjoittelun piti olla ohjelmoitua ("structured exercise") eikä pelkkä liikuntaneuvonta riittänyt. Tutkittavilla aikuisilla ei saanut olla diagnosoitua valtimosairautta eikä muita sairauksia, jotka olisivat estäneet liikuntaharjoittelua. Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin "risk of bias" -menetelmällä.

Kirjallisuushaku tuotti 5 796 osumaa, joista hyväksyttiin 160 tutkimusta analyyseihin. Niissä oli yhteensä 7 487 tutkittavaa (ikä 18–90 vuotta). Heistä 43 % oli miehiä ja 22 %:lla oli valtimosairaus tai sen riskitekijöitä (tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, dyslipidemia tai metabolinen oireyhtymä). Harjoittelun kesto vaihteli 2 viikosta 2 vuoteen (mediaani 12 viikkoa). 74 tutkimuksessa (hyväksytyistä 160:sta) käsiteltiin lipoproteiineja. Kun verrattiin lipidiparametrien muutoksia harjoittelun jälkeen harjoittelu- ja vertailuryhmän välillä, laskettiin painotettu keskimääräinen erotus (WMD, weighted mean difference; painotettu ilmeisesti tutkimusryhmien koolla).

Lipoproteiinien absoluuttisia alkuarvoja ei esitetä. Liikuntaharjoittelu suurensi HDL-kolesterolin ja vähensi triglyseridien pitoisuutta. HDL-kolesterolin WMD oli 0,06 mmol/l (95 % luottamusväli 0,03–0,10) ja triglyseridien -0,66 mmol/l (luottamusväli -0,12–0,01). Kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli eivät muuttuneet (WMD -0,03 mmol/l, luottamusväli -0,24–0,31; p = 0,82 ja 0,10 mmol/l, LV 0,21–0,01), p = 0,08. Alaryhmäanalyyseissä miehillä todettiin suurempia LDL-kolesterolin vähenemisiä kuin naisilla. LDL-kolesteroli väheni enemmän niillä, joilla oli valtimosairauksien vaaratekijöitä kuin niillä, joilla ei ollut.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti «Lin X, Zhang X, Guo J ym. Effects of exercise training on cardiorespiratory fitness and biomarkers of cardiometabolic health: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J A»1: Tutkimuksen aineisto oli varsin suuri, mutta tutkimuksien kuvaus oli puutteellinen. Tutkijat eivät erotelleet kestävyysliikuntaharjoittelua lihasvoimaharjoittelusta eivätkä erotelleet mahdollista ravitsemuksellista kointerventiota (tärkeimpänä laihdutus). 15 tutkimuksessa oli pelkästään lihasvoimaharjoitteluinterventio. Myöskään tutkimuksien laatua ei kommentoida; satunnaistamisen toteutuksessa näytti olevan ongelmia, joista osa voinee johtua vanhoissa tutkimuksissa siitä, että se on kuvattu julkaisussa puutteellisesti. Isossa osassa tutkimuksia tutkittavien määrä oli alle 50 henkeä ryhmässä. Myöskään tutkimuksesta keskeyttäneiden osuutta ei ole kuvattu.

Meta-analyysissä «Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 »2 tarkasteltiin kestävyysliikuntaharjoittelun vaikutuksia veren HDL-kolesteroliin (HDL-k). Medline-kirjallisuushaku kattoi ajanjakson 1966–2005. Yhteenvetoon etsittiin englanninkielisiä, satunnaistettuja, kontrolloituja, kestävyysliikuntaharjoittelututkimuksia, joissa harjoittelun kesto oli vähintään 8 viikkoa. Kukin liikuntaharjoitus kesti vähintään 15 minuuttia kerralla eikä vertailuryhmä saanut liikuntaohjeita (tai muutakaan interventiota). Tutkittaviksi kelpuutettiin vähintään 20-vuotiaita aikuisia, joilla ei ollut erityisiä terveydellisiä ongelmia tai lipideihin vaikuttavaa lääke- tai ruokavaliohoitoa. Analyysiin hyväksyttiin yhteensä 25 tutkimusta, joissa oli yhteensä noin 1 400 tutkittavaa (keski-iän vaihteluväli 23–75 vuotta). Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin, ja se todettiin melko vaatimattomaksi. Vain 12 tutkimusta raportoi keskeyttämisistä, joka vaihteli välillä 4–39 %.

Liikuntaharjoittelu kesti keskimäärin 27 viikkoa, ja harjoituksia oli keskimäärin 3,7 kertaa/viikko. Harjoituksen kesto oli keskimäärin 41 minuuttia, arvioitu teho 65 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta (VO2max) tai 5,3 MET (lepoaineenvaihdunnan kerrannainen) ja arvioitu energiankulutus noin 1 000 kcal/vko. Tavallisimmin käytetyt liikuntamuodot olivat kävely, hölkkä ja kuntopyörän polkeminen. Alussa kehon painoindeksi (BMI) oli keskimäärin 26,5 kg/m2 (eri tutkimusten keskiarvojen painottamaton keskiarvo) ja mitattu tai arvioitu VO2max 32,7 ml/min/kg.

Painon tai VO2max:n muutoksesta harjoittelun jälkeen ei ole mainintaa. Alussa keskimääräinen (eri tutkimusten keskiarvojen painottamaton keskiarvo) veren HDL-k:n pitoisuus oli 1,29, kokonaiskolesterolin (TC) 5,27 ja triglyseridien (TG) 1,22 mmol/l. Harjoittelunaikainen HDL-k:n muutos laskettiin nettoerona (liikuntaryhmän muutoksesta vähennettiin vertailuryhmän muutos), joka painotettiin tutkimusryhmien koolla (varianssin käänteisluku). HDL-k:n nettoero oli 0,065 mmol/l (95 % luottamusväli 0,035–0,096), mikä vastaa noin 5 % suurenemista alkuarvosta. Suppiloanalyysin perusteella julkaisuharhaa ei todettu.

Lisäanalyyseissa viikoittaisen harjoittelun energiankulutus tai ajallinen kesto ositettiin 4 luokkaan. Energiankulutuksen piti olla vähintään 900 kcal/vko tai harjoittelun kestää vähintään 120 minuuttia viikossa, että HDL-k:n pitoisuuden todettiin suurenevan. Lisäksi tehtiin painotettu lineaarinen metaregressioanalyysi, jossa tarkasteltiin, minkälaiset liikuntaohjelmien tai tutkittavien piirteet olivat yhteydessä HDL-k:n suurenemiseen. Uni- ja multivariaattianalyyseissä yksittäisen liikuntakerran kesto oli liikuntaohjelmien tärkein tekijä. HDL-k:n nettomuutos ei ollut yhteydessä liikunnan tehoon tai muihin piirteisiin (mikä tosin voi heijastella myös näiden ominaisuuksien mittaamisongelmia harjoittelun aikana). Askeltavassa regressioanalyysissä HDL-k suureni enemmän niillä, joiden kokonaiskolesteroli oli alkutilanteessa ≥ 5,7 mmol/l ja BMI < 28 kg/m2.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti «Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 »2: Todettu HDL-k:n muutos oli siis tilastollisesti merkitsevä ja kliinisesti melko pieni. Tutkimusintervention toteutuminen oli vaihteleva tarkasteltaessa hoitomyöntyvyyttä ja keskeyttämisiä. Liikuntaharjoittelun kuntovaikutuksia mittaamaan oli käytetty erilaisia menetelmiä (VO2max:n suora mittaus maksimitestissä tai arviointi syketiedoista tai submaksimaalisesta testistä). Suurin osa tutkittavista oli henkilöitä, joiden lipidit eivät ole olleet suuresti poikkeavat. Meta-analyysissa jäi epäselväksi, mitä muita lääkkeitä mahdollisesti tutkittavilla oli käytössään. Ainakin yhdessä tutkimuksessa kaikilla oli vaikea hypertensio. Tutkimuksessa kerättiin tieto myös TC:n ja TG:n pitoisuudesta, mutta näiden muutoksia harjoittelun jälkeen ei esitetä. Painonmuutosta ei raportoitu, mutta se on löydettävissä alkuperäistutkimuksista eikä todennäköisesti ollut suuri (parisen kiloa), koska yleensä liikuntaharjoittelututkimuksissa pyritään pitämään ruokailutottumukset muuttumattomina.

Meta-analyysissä «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »3 tarkasteltiin pelkän kestävyysliikunnan (L), lipidimuutoksiin tähtäävän ruokavalion (R) tai näiden 2 elintapamuutoksen yhdistelmän (L+R) vaikutuksia veren lipoproteiineihin (verrattuna vertailuryhmään ilman elintapamuutoksia). Kirjallisuushaku 9 tietokannasta kattoi ajanjakson 1955–2009. Tutkimukseen etsittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa tutkittavat olivat vähintään 18-vuotiaita ja elintapainterventio kesti vähintään 4 viikkoa. Kussakin tutkimuksessa piti olla vähintään 4 tutkimusryhmää: L, R, L+R sekä vertailuryhmä. Ruokavaliointerventioksi (R) hyväksyttiin dieetti, jonka tavoitteena oli kohentaa lipidejä – esimerkiksi tyydyttyneiden rasvojen saannin vähentäminen tai energiansaannin vähentäminen (laihdutus ylipainoisilla). Tutkimuksen päävastemuuttujina olivat seuraavat lipoproteiinien pitoisuudet: kokonaiskolesteroli (TC), HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit (TG). TC:n ja HDL-kolesterolin suhteesta ei löytynyt riittävästi tutkimustuloksia meta-analyysiin. Toissijaisia päävastemuuttujia olivat paino sekä ruoansaannista kokonaisenergiamäärä, rasvan ja hiilihydraattien osuus, mutta muun muassa BMI:sta ja maksimaalisesta hapenkulutuksesta (VO2max) ei löytynyt riittävästi tutkimustuloksia.

Analyysiin hyväksyttiin yhteensä 6 tutkimusta, joissa oli yhteensä 788 tutkittavaa (keskimääräinen ikä 47 vuotta, paino 81 kg). Tutkimuksista 2 oli yhdysvaltalaisia julkaisemattomia opinnäytteitä (toinen maisterin tutkielma ja toinen väitöskirja), ja niissä myös tutkittavien määrä (yhteensä 44) oli vähäinen ja tutkimuksen kesto lyhyt (10 ja 12 viikkoa). Tutkimusten (metodologinen) laatu arvioitiin Cochrane-verkoston "risk of bias"-menetelmällä. Harhan vaara oli 2 alakohdassa vähäinen kaikissa tutkimuksissa. Muissa 4 kohdassa oli osin riittämättömästi tietoa saatavissa. Tutkittavilla ei ollut diagnosoitua valtimotautia, mutta heillä saattoi olla valtimotautien vaaratekijöitä. Tutkittavista osa käytti lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa lipideihin, mutta käyttö oli raportoitu epätarkasti. 1 tutkimuksessa oli mukana vain dyslipideemisiä tutkittavia, 3:ssa kaikki olivat ylipainoisia ja 1:ssa kaikkien lähisukulaisella oli tyypin 2 diabetes.

Liikuntaharjoittelu kesti keskimäärin 40 viikkoa (vaihteluväli vain 9 viikosta yhteen vuoteen), harjoituksia oli keskimäärin 3,4 kertaa/viikko. Harjoituksen kesto oli keskimäärin 54 minuuttia ja teho 56 % VO2max:sta. Osallistumisaktiivisuus oli keskimäärin 2/3 ohjelmaan sisältyneistä harjoituskerroista. Liikuntaa oli kaikkiaan keskimäärin 168 minuuttia viikossa, tavallisin liikuntamuoto oli kävely.

Ruokavaliointerventioissa noudatettiin erilaisia yhdysvaltalaisiin suosituksiin perustuvia tyydyttyneen rasvan vähentämiseen tähtääviä ruokavalioita. 3 tutkimuksessa tavoitteena oli laihtuminen. Ruoansaannista kerättiin tietoa erilaisilla ruokapäiväkirjoilla 5 tutkimuksessa. Tutkimuksen alussa keskimääräinen energiansaanti oli noin 2 000 kcal/vrk, josta rasvan osuus oli noin 33 % energian kokonaissaannista (E%).

Alussa keskimääräiset lipoproteiinipitoisuudet olivat seuraavat: TC 5,52, HDL-k 1,24, LDL-k 3,63 ja TG 1,21 mmol/l. Meta-analyysissä kunkin lipidiparametrin muutos (effect size, ES) intervention jälkeen laskettiin nettoerona, joka oli painotettu varianssin käänteisluvulla. Ruokavalioryhmässä (R) tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-k:ssa. TC-muutoksen suuruus (nettoero) oli -4,6 % ja vastaavasti HDL-k:n -2,1 %, LDL-k:n -3,7 % ja TG:n -9,3 %. Muutoksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.

Liikuntaryhmässä (L) tilastollisesti merkitsevä muutos tapahtui vain TG:ssa. TC-muutoksen suuruus oli +0,4 % ja vastaavasti HDL-k:n +2,1 %, LDL-k:n +1,5 % ja TG:n -5,7 %. Muutoksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.

Yhdistetyssä liikunta- ja ruokavalioryhmässä (L+R) tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-k:ssa. TC-muutoksen suuruus oli 6,3 % ja vastaavasti HDL-k:n -1,7 %, LDL-k:n -6,1 % ja TG:n -12,5 %. LDL-k-muutoksissa oli tilastollisesti merkitsevää heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.

Meta-analyysin toisessa vaiheessa tarkasteltiin aktiivisten hoitoryhmien (L, R, L+R) välisiä eroja vastemuuttujien muutoksien (ES) suuruudessa. Ruokavaliolla tai ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä saavutettiin suurempi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin vähenemä kuin pelkällä liikuntaharjoittelulla.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Dyslipidemiat 1
  • Liikunta 2

Kommentti: Meta-analyysin «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »3 mukaan kun verrattiin pelkän kestävyysliikunnan, lipidimuutoksiin tai laihtumiseen tähtäävän ruokavalion tai näiden 2 elintapamuutoksen yhdistelmän vaikutuksia lipoproteiineihin, ruokavalio tai ruokavalion ja kestävyysliikunnan yhdistelmä vähensi kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta, kun taas pelkkä liikuntaharjoittelu vähensi vain triglyseridejä. Mikään 3 hoitomuodosta ei muuttanut HDL-kolesterolin pitoisuutta. Ruokavaliolla tai ruokavalion ja kestävyysliikunnan yhdistelmällä saavutettiin suurempi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin vähenemä kuin pelkällä liikuntaharjoittelulla.

Sama tutkijaryhmä on julkaissut samasta tutkimusjoukosta ei-HDL-kolesterolia koskevan meta-analyysin «Kelley GA, Kelley KS. Effects of diet, aerobic exercise, or both on Non-HDL-C in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Cholesterol 2012;2012:840935 »4.

Kommentti «Lin X, Zhang X, Guo J ym. Effects of exercise training on cardiorespiratory fitness and biomarkers of cardiometabolic health: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J A»1, «Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 »2, «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »3: Uudempien, laajempien ja metodologisesti parempien meta-analyysien mukaan kestävyysliikuntaharjoittelu ei muuta LDL-kolesterolin pitoisuutta, vaan siihen tarvitaan myös ravitsemusmuutoksia, erityisesti tyydyttyneen rasvan vähentäminen. Ruokavalio yleensä aiheuttaa myös laihtumista ylipainoisilla ja säännöllinen liikunta voi lisätä sitä.

Valvotun liikuntaharjoittelun vaikutuksista veren liporoteiineihin ns. terveillä henkilöillä on ilmestynyt laaja meta-analyysi «Ruppar TM, Conn VS, Chase JA ym. Lipid outcomes from supervised exercise interventions in healthy adults. Am J Health Behav 2014;38:823-30 »5, jossa oli mukana peräti 14 830 tutkittavaa. Tutkittavien lipidien alkuarvot puuttuvat eikä tutkimuksien laatua ole arvioitu. Muun muassa edellä mainittujen seikkojen takia tutkimuksen tuloksia kokonaiskolesterolin sekä HDL- ja LDL-kolesterolin muutoksista on vaikea tulkita.

Näyttö teholtaan kevyemmän eli niin sanotun arkiliikunnan edullisista vaikutuksista veren lipideihin on edelleen puutteellinen.

Kirjallisuutta

  1. Lin X, Zhang X, Guo J ym. Effects of exercise training on cardiorespiratory fitness and biomarkers of cardiometabolic health: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Am Heart Assoc 2015;4: «PMID: 26116691»PubMed
  2. Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 «PMID: 17533202»PubMed
  3. Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 «PMID: 22154987»PubMed
  4. Kelley GA, Kelley KS. Effects of diet, aerobic exercise, or both on Non-HDL-C in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Cholesterol 2012;2012:840935 «PMID: 23198142»PubMed
  5. Ruppar TM, Conn VS, Chase JA ym. Lipid outcomes from supervised exercise interventions in healthy adults. Am J Health Behav 2014;38:823-30 «PMID: 25207508»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko