Povitzin ym. vuonna 2014 tekemässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Povitz M, Bolo CE, Heitman SJ ym. Effect of treatm...»1 arvioitiin 19 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa arvioitiin CPAP-hoidon vaikutusta masennusoireisiin. Potilasmäärät tutkimuksissa vaihtelivat välillä 18–114 potilasta. Yhteensä potilaita oli 1 355. Suurimmassa osassa tutkimuksia potilaiden uniapnea oli keskivaikea – vaikea (AHI > 15), ja masennusoireita arvioitiin erilaisin validoiduin masennusoirekyselyin. Tutkimusten kesto vaihteli 1 viikosta 24 viikkoon.
CPAP-hoitoa saavien masennusoireet lievittyivät enemmän, kun heidän oireitaan verrattiin tavallisimmin vale-CPAP-hoitoa saavien potilaiden oireisiin. Suurin vaste CPAP-hoidolla saavutettiin tutkimuksissa, joissa potilaiden masennusoireet olivat vaikeimmat. CPAP-hoidon tehokkuutta verrattuna masennuksen standardihoitoon kuten antidepressiiviseen lääkitykseen ei selvitetty.
Guptan ym. vuonna 2016 tekemässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Gupta MA, Simpson FC, Lyons DC. The effect of trea...»2 arvioitiin 31 tutkimusta, joissa tutkittiin uniapnean hoidon vaikutusta masennusoireisiin. Kaikissa tutkimuksissa oli mukana ainakin CPAP-hoito interventiona ja mukana oli yhden haaran tutkimuksia, tapaus-verrokkitutkimuksia ja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Yhteensä tutkimuksissa oli 895 potilasta. 7 tutkimuksessa oli alle 20 tutkittavaa ja 2:ssa yli 100 osallistujaa. Tutkimusten kesto vaihteli 11 päivästä 2 vuoteen. Potilaiden uniapnea vaihteli lievästä keskivaikeaan ja keskimääräinen AHI oli 11–71,5/tunti. Masennusoireita arvioitiin erilaisin validoitujen masennusoirekyselyjen perustella.
CPAP-hoidon todettiin lievittävän kohtalaisesti masennus- ja ahdistusoireita verrattuna lumeeseen, mutta CPAP-hoitoa ei todettu tehokkaammaksi kuin vale-CPAP-hoito tai uniapneakiskohoito.
McMahonin ym. tekemässä kvalitatiivisessa meta-analyysissä «McMahon JP, Foresman BH, Chisholm RC. The influenc...»3 vuonna 2003 arvioitiin 8 riittävän tilastollisen aineiston sisältävää satunnaistettua tutkimusta, joissa verrattiin CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilailla neuropsykologisessa testauksessa todettuun depressioon. Potilasmäärät tutkimuksissa olivat pieniä (7–34 potilasta), ja valtaosassa tutkimuksista potilailla oli vaikea uniapnea (AHI > 40). Depression mittarit vaihtelivat eri tutkimuksissa, ja muutoksia verrattiin hoidon aikana.
5 tutkimuksessa todettiin merkitsevä depressiomittarin tuloksen paraneminen hoidon aikana. 3 tutkimuksessa vaikutusta ei tullut esiin, eivätkä nämä tutkimukset eronneet potilasmäärien tai esim. tutkimusasetelmien osalta. Kaikissa tutkimuksissa CPAP-hoidon kesto oli vähintään 2 kuukautta.
Jacksonin (Jackson Depress Anxiety 2021) satunnaistetussa tutkimuksessa «Jackson ML, Tolson J, Schembri R ym. Does continuo...»4 121 hoitamatonta uniapneaa sairastavaa potilasta jaettiin saamaan CPAP-hoitoa (n = 82) tai jäämään odotuslistalle (n = 39). Masennus- ja väsymysoireita arvioitiin lähtötilanteessa ja neljän kuukauden jälkeen. Masennusoireet (Center for Epidemiological Studies Depression Scale (CES-D)) 14,20 pistettä odotuslistalla olevilla vs. 11,45 pistettä CPAP-hoidossa olevilla (kerroinsuhde (OR) -4,19; 95 % luottamusväli -7,25 – -1,13; p = 0,008) ja väsymysoireet (Epworth sleepiness scale (ESS)) 10,02 pistettä odotuslistalla olevilla vs. 5,39 pistettä CPAP-hoidossa olevilla (kerroinsuhde (OR) -4.71; 95 % luottamusväli -6,26 – -3,17; p < 0,001) olivat merkittävästi vähäisemmät CPAP-hoitoryhmässä neljän kuukauden jälkeen verrattuna odotuslistalle jääneisiin potilaisiin. CPAP-hoito vähentää masennusoireita henkilöillä, joilla on masennuksen lisäksi unenaikainen hengityshäiriö.
Kawaharan tutkimuksessa «Kawahara S, Akashiba T, Akahoshi T ym. Nasal CPAP ...»5 verrattiin 132 vaikeaa uniapneaa sairastavaa (AHI 59,4 ± 23,8) ja 38 ikä- ja sukupuolivakioitua kontrollipotilasta. Lähtötilanteessa uniapneapotilaiden elämänlaatu ja erityisesti depressiopistemäärä (The Zung Self-Depression Scale eli SDS) olivat merkittävästi huonommat kuin verrokeilla.
Hoidon tehon arviointi tapahtui 8 viikon hoidon jälkeen, jolloin todettiin elämänlaadun merkitsevä paraneminen, joka selittyy SDS:n parantumisella (49,2 ± 10,4 -arvosta 45,1 ± 9,6 -arvoon, p < 0,01).
Munozin tutkimuksessa «Muñoz A, Mayoralas LR, Barbé F ym. Long-term effec...»6 verrattiin 80 vaikeaa uniapneaa sairastavaa potilasta (AHI 60 ± 2) ikä- ja sukupuolivakioituihin kontrolleihin. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli tiedossa masennus tai muu psykiatrinen diagnoosi. Lähtötilanteessa potilaat erosivat merkitsevästi masennuksen suhteen verrokeista (Beck-testin depressiopisteet 8 ± 1 vs. 4 ± 1, p < 0,01).
12 kuukauden CPAP-hoidon myötä väsymysoireet lievenivät merkittävästi, mutta depressioon hoidolla ei ollut vaikutusta.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: