Takaisin

Rasagiliinin oireita lievittävä teho Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa

Näytönastekatsaukset
Tapani Keränen
27.10.2015

Näytön aste: A

Rasagiliini lievittää oireita varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

Rasagliinilla on suoritettu kaksi satunnaistettua, lumelääkekontrolloitua tutkimusta varhaisvaiheen Parkinson-potilailla. Ns. TEMPO-tutkimuksessa «Parkinson Study Group. A controlled trial of rasag...»1 satunnaistettiin 404 Parkinson-potilasta saamaan rasagiliinia 1 mg/vrk (n = 134), 2 mg/vrk (n = 132) tai lumelääkettä (n =138) 26 viikon ajan. Parkinsonin taudin kesto oli keskimäärin 1 vuosi, ja keskimääräinen Hoehn & Yahr -luokka oli 1,9. Tutkimuksen pääarviointikriteeri oli UPDRS-kokonaispistemäärän muutos lähtötilanteen ja viikon 26 välillä. Potilailla, jotka keskeyttivät tutkimuksen ennenaikaisesti tai jotka joutuivat aloittamaan tutkimuslääkkeen ohelle muun oireita lievittävän lääkityksen, käytettiin tehon määritykseen viimeistä UPRDS-pistemäärää. Molemmat rasagiliiniannokset lievittivät Parkinsonin taudin oireita tehokkaammin kuin lume (p < 0,001). UPDRS-kokonaispistemäärän ero rasagiliinin (1 mg/vrk) ja lumeen välillä oli -4,20 (95 % CI -5,66 – -2,73) ja rasagiliinin (2 mg/vrk) ja lumeen välillä -3,56 (95 % CI -5,04 – -2,08). Kaplan-Meier-analyysin mukaan levodopahoidon aloittamistarpeessa ei ollut eroa eri tutkimuslääkeryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

TEMPO-tutkimusta jatkettiin toiset 26 viikkoa sokkoutettuna «Parkinson Study Group. A controlled, randomized, d...»2. Tässä osassa potilaat, jotka olivat alun perin saaneet lumelääkettä (n = 132), aloittivat 6 kuukauden kohdalla rasagiliinin annoksella 2 mg/vrk, muut kaksi ryhmää (rasagiliini 1 mg/vrk, n = 124; 2 mg/vrk, n = 124) jatkoivat samalla tutkimuslääkkeellä. Tutkimukseen hyväksyttiin kaikki TEMPO-tutkimuksen loppuun suorittaneet potilaat – myös ne, jotka olivat aloittaneet jonkun muun Parkinson-lääkkeen tutkimuslääkkeen ohella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttiko rasagiliinin aloittamisen viivästyminen Parkinsonin taudin kulkuun. Tutkimuksen pääarviointikriteeri oli UPDRS-kokonaispistemäärän muutos lähtötilanteesta viikkoon 52. Tutkimuksen aikana 34–40 potilasta eri tutkimusryhmistä aloitti rasagiliinin ohelle muun Parkinson-lääkkeen. Keskimääräinen UPDRS-kokonaispistemäärän muutos lähtötilanteesta viikkoon 52 oli rasagiliini 1 mg/vrk-, 2 mg/vrk- ja viivästetty 2 mg/vrk-aloitusryhmissä vastaavasti 3,01 (SD 8,26), 1,97 (SD 7,49) ja 4,17 SD (8,83). Muutoksen erotus oli rasagiliini 1 mg/vrk- ja viivästetyn aloituksen ryhmän välillä -1,82 pistettä (95 % CI -3,64 – 0,01, p = 0,05); ja rasagiliini 2 mg/vrk-ryhmän ja viivästetyn aloituksen ryhmän välillä -2,29 pistettä (95 % CI -4,11 − -0,48, p =0,01). Kun vastaavat analyysit tehtiin niillä potilailla (n = 249), jotka saivat koko tutkimuksen ajan tutkimuslääkettä yksinään, ei tilastollisesti merkittäviä eroja havaittu. Artikkelin kirjoittajien johtopäätös on, että ero Parkinsonin taudin vaikeusasteessa (UPDRS-asteikolla arvioituna) rasagiliinia tutkimuksen alusta pitäen saaneiden potilaiden ja kyseisen lääkkeen käytön 6 kuukauden kohdalla aloittaneiden välillä ei voi johtua pelkästä oireita lievittävästä vaikutuksesta, vaan että rasagiliini saattaa hidastaa taudin oireiden etenemistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ns. ADAGIO-tutkimuksen «Olanow CW, Rascol O, Hauser R ym. A double-blind, ...»3 tarkoituksena oli tutkia, onko rasagiliinilla Parkinsonin taudin kulkua muuntavaa vaikutusta. Tutkimukseen otettiin 1 176 potilasta, joilla Parkinsonin taudin diagnoosista oli kulunut keskimäärin vajaa 5 kuukautta ja joilla ei ollut käytössään mitään Parkinson-lääkettä. Tutkimuksesta suljettiin pois muun muassa potilaat, joilla taudin kesto oli yli 18 kuukautta, Hoehn & Yahr -luokka oli ≥ 3 tai jotka olivat saaneet aiemmin mitä tahansa Parkinson-lääkettä yli 3 viikkoa. Hoehn & Yahr -luokka oli potilailla keskimäärin noin 1,5. Tutkimus jakautui kahteen 36 viikkoa kestävään vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen alussa potilaat satunnaistettiin neljään ryhmään: rasagiliini 1 mg/vrk tai lumelääke ja rasagiliini 2 mg/vrk tai lumelääke. Toisen vaiheen alussa eli 36 viikon kuluttua tutkimuksen alusta lumelääkeryhmät siirtyivät vastaavalla rasagiliiniannokselle ja seurantaa jatkettiin sokkoutettuna 36 viikkoa. Tutkimuksella oli kolme pääarviointikriteeriä, jotka perustuivat UPDRS-kokonaispistemäärän muutokseen lähtötilanteesta. Ensimmäinen arviointikriteeri oli UPDRS-kokonaispistemäärän muutos viikkoa kohden rasagiliini- ja lumelääkeryhmien välillä tutkimusviikosta 12 viikkoon 36. Täten pyrittiin arvioimaan, onko Parkinson oireiden etenemisessä ero rasagiliini- ja lumelääkeryhmien välillä. Lähtöoletuksena oli, että rasagiliinin oireita lievittävä teho oli saavuttanut maksiminsa viikkoon 12 mennessä. Toinen pääarviointikriteeri oli UPDRS-kokonaispistemäärän muutos lähtötilanteen ja viikon 72 välillä rasagiliinia alusta pitäen saaneiden ja lääkkeen viikon 36 kohdalla aloittaneiden välillä. Tällä parametrilla pyrittiin selvittämään, oliko Parkinsonin oireiden etenemisessä eroa rasagiliinin varhaisen ja viivästetyn aloituksen välillä. Kolmas pääarviointikriteeri oli UPDRS-kokonaispistemäärän muutos rasagiliinin varhaisen ja viivästetyn aloituksen ryhmien välillä viikosta 48 viikkoon 72. Tällä parametrilla pyrittiin selvittämään, säilyykö lumejakson aikana ryhmien välille syntynyt mahdollinen ero ennallaan. Ensimmäinen pääarviointikriteeri voitiin testata kaikkiaan 1 164 potilaalla, 2. ja 3. kriteeri vastaavasti 996 ja 910 potilaalla. Arviointiin käytettyjen potilaiden määrä pieneni keskeytysten takia (muun muassa haitat, muun Parkinson-lääkityksen aloittaminen). Kaikkien kolmen pääarviointikriteerin suhteen rasagiliinin varhainen aloitus (1 mg/vrk) erosi tilastollisesti merkitsevästi rasagiliinin viivästetyn aloituksen ryhmästä (1 mg/vrk). UPRDS:n viikoittainen muutos 12–36 viikkojen välillä oli varhaisen aloituksen hyväksi -0,05 pistettä (SD 0,02, 95 % CI -0,08 – - 0,01, p = 0,01). UPDRS-kokonaispistemäärä lähtötilanteesta viikkoon 72 oli rasagiliini 1 mg/vrk varhaisen aloituksen -ryhmässä 1,68 pistettä (SD 0,75, 95 % CI -3,15 – -0,21, p = 0.02) pienempi kuin viivästetyn aloituksen ryhmässä. UPDRS-kokonaispistemäärän muutos viikkojen 48–72 välillä ei eronnut tutkimusryhmien välillä. Verrattaessa 2 mg/vrk varhaisen ja viivästetyn aloituksen -ryhmiä, tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,001) havaittiin vain 1. ja 3. pääarviointikriteerin suhteen, mutta ei 2. kriteerin suhteen. Tutkijoiden johtopäätös on, että rasagiliinin varhainen aloitus (1 mg/vrk) sai aikaan Parkinsonin oireiden hitaamman etenemisen viivästettyyn aloitukseen verrattuna ja että rasagiliinilla on mahdollisia taudin kulkua muuntavia vaikutuksia. He kuitenkin varoittavat, että koska 2 mg:n vuorokausiannoksella vastaavia löydöksiä ei todettu, tuloksiin täytyy suhtautua varauksella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

TEMPO- ja ADAGIO-tutkimukset osoittavat, että rasagiliinilla on oireita lievittävä teho Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa. Teho on kuitenkin melko vähäinen. Vaikka vertailututkimuksia muihin Parkinson-lääkkeisiin ei ole, rasagiliinin teho lienee samaa luokkaa kuin selegiliinilla, mutta heikompi kuin dopamiiniagonisteilla tai levodopalla. Rasagiliinin siedettävyys on hyvä. ADAGIO-tutkimuksessa Parkinsonin taudin oireet etenivät hitaammin rasagiliinin (1 mg/vrk) varhaisen aloituksen ryhmässä verrattuna viivästettyyn aloitukseen. Ero ei näyttänyt kaventuvan tutkimusajan puitteissa. Havaittu ero oli kuitenkin pieni, ja sen kliininen merkitys on epävarma. Tutkimuksen kuluessa hieman yli 20 % potilaista keskeytti tutkimuksen, pääosin koska tarvitsi muuta oireita lievittävää lääkitystä. Täten tutkimuksen 2. ja 3. pääkriteerien testauksesta on jäänyt pois potilaita, joilla oireet ovat edenneet muita nopeammin. Koska 2 mg/vrk-ryhmässä ei varhaisen ja viivästetyn aloituksen ryhmissä ollut eroa Parkinsonin oireiden vaikeusasteessa tutkimuksen päättyessä, on rasagiliinin taudin kulkua muuntava vaikutus edelleen epävarma.

Kirjallisuutta

  1. Parkinson Study Group. A controlled trial of rasagiline in early Parkinson disease: the TEMPO Study. Arch Neurol 2002;59:1937-43 «PMID: 12470183»PubMed
  2. Parkinson Study Group. A controlled, randomized, delayed-start study of rasagiline in early Parkinson disease. Arch Neurol 2004;61:561-6 «PMID: 15096406»PubMed
  3. Olanow CW, Rascol O, Hauser R ym. A double-blind, delayed-start trial of rasagiline in Parkinson's disease. N Engl J Med 2009;361:1268-78 «PMID: 19776408»PubMed