Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for t...»1 tarkasteltiin liikuntaharjoittelun vaikutuksia kipuun fibromyalgiaa sairastavilla potilailla. Katsauksen kirjallisuushaku on tehty vuoden 2005 heinäkuun loppuun mennessä ilmestyneistä julkaisuista.
Kokonaisuutena liikuntaharjoittelua arvioineeseen katsaukseen valittiin 34 tutkimusta (N = 2 276), joissa arvioitiin 47:n eri liikuntaharjoittelua sisältäneen intervention vaikuttavuutta. Tutkittujen keski-ikä vaihteli eri tutkimuksissa 27,5 ja 60,2 vuoden välillä. Tutkituista 96.4 % oli naisia. Yksittäisten tutkimusten tulokset yhdistettiin, jos se oli mahdollista, ja meta-analyysien tulokset ilmoitettiin "standardised mean difference" ja 95 %:n luottamusvälinä (95 % confidence intervals, CI).
Kolmen tutkimuksen (n = 183) perusteella oli suuntauksena, että kestävyysharjoittelu saattaa vähentää kipua (SMD 0,65, 95 % CI -0,09 1,35) ainakin lyhytaikaisesti. Tutkijat arvioivat, että suotuisa vaikutus kipuun interventioryhmässä on keskimäärin 1,3 pistettä (0–10) enemmän kuin ei-harjoitelleilla verrokeilla.
Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Häuser W, Klose P, Langhorst J ym. Efficacy of dif...»2 tarkasteltiin kestävyysharjoittelun vaikuttavuutta kipuun fibromyalgiaa sairastaneilla potilailla. Katsauksen kirjallisuushaku on tehty Cochrane Library, EMBASE, MEDLINE, PsychInfo ja SPORTDISCUS tietokannoista maaliskuun loppuun 2009 mennessä ilmestyneistä julkaisuista. Kestävyysharjoittelun vaikuttavuutta verrokkihoitoon arvioitiin 35 satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen (randomised, controlled trial, RCT) perusteella. Potilaita oli 2 494. Yksittäisten tutkimusten keski-iän mukainen mediaali-ikä oli 45 vuotta ja suurin osa potilaista oli naisia.
Kestävyysharjoittelu oli toteutettu ohjatusta 32 tutkimuksessa ja sisälsi mm. pyöräilyä, kävelyä, vesijuoksua, pelejä ja tanssia. Harjoittelu toteutettiin useissa tutkimuksissa nousujohteisesti ja tavoitteena oli kohtuukuormitteinen liikunta. Verrokkihoitoina käytettiin tavanomaista hoitoa tai muuta aktiivihoitoa, kuten rentoutus, lämpöpakkaukset, venyttely, käyttäytymisterapia ym.
Katsauksen meta-analyysituloksen mukaan kestävyysharjoittelu (N = 554) vähentää potilaiden kipua hieman enemmän kuin verrokkihoito (N = 484) (SDM -0,31, 95 % CI -0,46, -0,16).