Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Busch AJ, Webber SC, Richards RS ym. Resistance ex...»1tarkasteltiin lihasvoimaharjoittelun vaikutusta toimintakykyyn fibromyalgiaa sairastaneilla potilailla. Katsauksen kirjallisuushaku on tehty 5.3.2013 mennessä ilmestyneistä julkaisuista ja viisi tutkimusta (N = 219, työikäisiä naisia) täytti katsauksen sisäänottokriteerit. Lihasvoimaharjoittelu toteutettiin ohjatusti joko kuntosalilaitteilla, vapailla painoilla tai käyttämällä vastuksena kehon painoa 2–3 kertaa viikossa 16–21 viikon ajan. Lihasvoimaharjoittelua verrattiin joko ei-harjoitteluun tai johonkin muuhun harjoittelumuotoon. Katsauksessa ei ollut mukana vedessä toteutettuja liikuntahoitotutkimuksia.
Yksi katsauksen tutkimuksista «Kayo AH, Peccin MS, Sanches CM ym. Effectiveness o...»2 arvioi lihasvoimaharjoittelun vaikuttavuutta toimintakykyyn ja oireisiin Fibromyalgia Impact Questionnaire (FIQ) -kyselyllä (0–100) 16 viikon interventiojakson jälkeen. Katsausartikkelin meta-analyysituloksen mukaan toimintakyky parani lihasvoimaharjoitteluryhmässä (N = 30) -16,75 yksikköä (95 % luottamusväli -23,31, -10,19) enemmän kuin verrokeilla (N = 30), jotka eivät harjoitelleet. Vastaavasti seurantatulos 28 viikkoa tutkimuksen alusta (16 + 12 viikkoa) oli -10,67 (-17,88, -3,46).
Kolme katsauksen tutkimuksista «Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P ym. Strength tr...»3, «Valkeinen H, Alen M, Hannonen P ym. Changes in kne...»4, «Kayo AH, Peccin MS, Sanches CM ym. Effectiveness o...»2arvioivat lihasvoimaharjoittelun vaikuttavuutta fyysiseen toimintakykyyn interventiojakson jälkeen. Vaikuttavuutta arvioitiin Health Assessment Questionnaire ja SF-36 Physical Function Score -kyselyillä (0–100). Katsausartikkelin meta-analyysituloksen mukaan toimintakyky parani lihasvoimaharjoitteluryhmässä (N = 54) -6,29 (95 % luottamusväli -10,45, -2,13) enemmän kuin verrokeilla (N = 53), jotka eivät harjoitelleet.