Cochrane-katsauksessa «Farooqi V, van den Berg ME, Cameron ID ym. Anaboli...»1 arvioitiin vuoden 1946 jälkeen julkaistut satunnaistetut tutkimukset anabolisten steroidien käytöstä (yksinään tai yhdessä ravitsemusintervention kanssa) lonkkamurtuman jälkeen. Katsaukseen hyväksyttiin 3 tutkimusta, joissa kaikissa tutkittiin nandrolonin vaikutusta lonkkamurtumasta toipumiseen.
Yksi tutkimuksista «Sloan JP, Wing P, Dian L ym. A pilot study of anab...»2 oli ainoastaan 4 viikkoa kestänyt pilottitutkimus (n = 31), jossa interventio- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu eroja päivittäisissä toiminnoissa. Kahdessa muussa tutkimuksessa hoitoryhmälle (kaikki naisia, painoindeksi alle 24) annettiin 25 mg nandrolonia lihakseen 3 viikon välein; toisessa «Tidermark J, Ponzer S, Carlsson P ym. Effects of p...»3 6 ja toisessa 12 kuukauden ajan «Hedström M, Sjöberg K, Brosjö E ym. Positive effec...»4.
Kaikissa 3 tutkimuksessa oli menetelmällisiä puutteita (valikoituminen, sokkouttaminen) ja tutkimusryhmät olivat pieniä. Lisäksi, koska nandrolonin ohella interventioryhmä sai muuta hoitoa (proteiinilisä 20 g/vrk toisessa, kalsium- ja D-vitamiinilisä toisessa tutkimuksessa), nandrolonin itsenäinen vaikutus samoin kuin hoidon turvallisuus jäivät epäselviksi.
63 avohoidossa asuvaa 65 vuotta täyttänyttä naista, jotka tulivat sairaalaan lonkkamurtuman hoitoon, satunnaistettiin 2 hoitoryhmään «Hedström M, Sjöberg K, Brosjö E ym. Positive effec...»4. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli dementia, munuaisten tai sydämen vajaatoiminta, hoitamaton verenpainetauti, aiempi toisen lonkan murtuma, liikkumista rajoittava aivoverenkiertohäiriön jälkitila, kilpirauhasen toiminnan häiriö tai jotka olivat edeltävän vuoden aikana käyttäneet luustolääkkeitä. Poissuljettujen määrää ei kuitenkaan kuvattu. Interventioryhmä sai 25 mg nandrolonia lihakseen 3 viikon välein yhdistettynä D-vitamiiniin (alfakalsidoli 0,25 mikrog/vrk) ja kalsiumiin (500 mg/vrk). Vertailuryhmä sai ainoastaan kalsiumia 12 kuukauden ajan.
Vuoden kuluttua lonkkamurtumasta interventioryhmän potilaiden päivittäinen toimintakyky (Katzin indeksi: mediaani 6, vaihteluväli 5–6, vs. mediaani 6, vaihteluväli 2–6, p = 0,05) ja kävelynopeus (1,0 m/s vs. 0,65 m/s, p = 0,009) olivat merkittävästi parempia kuin vertailuryhmän. Vertailuryhmässä lihasmassa pieneni ja ihonalaisrasvan määrä lisääntyi merkittävästi seurantavuoden aikana. Interventioryhmässä lihasmassa pysyi murtumapuolella ennallaan ja kasvoi toisessa alaraajassa. Ihonalaisrasvan määrä vähentyi. Lihasvoimia ei tutkittu. 3 potilasta (9 %) sai nandrolonista lieviä haittavaikutuksia: äänen käheyttä tai lisääntynyttä karvoitusta kasvoissa.
Ruotsalaiseen satunnaistettuun tutkimukseen «Hedström M, Sjöberg K, Brosjö E ym. Positive effec...»4 osallistui 60 yli 70-vuotiasta (keski-ikä 83 vuotta) kotona asuvaa naispotilasta, joilla oli reisiluun kaulan murtuma, jotka oli hoidettu operatiivisesti osteosynteesillä ja joiden painoindeksi (BMI) oli alle 24 kg/m2. Kenelläkään ei ollut pitkälle edennyttä muistisairautta. Potilaat satunnaistettiin 3 hoitoryhmään 6 kuukauden ajaksi: PR-ryhmä sai lisäravintovalmistetta 200 ml/vrk, 20 g proteiinia/vrk, PR/N-ryhmä sai lisäravintovalmisteen lisäksi nandrolonia 25 mg i.m. 3 viikon välein ja vertailuryhmä (C) sai tavanomaista hoitoa. Kaikki ryhmät käyttivät kalsium- ja D-vitamiinilisää. Kontrolliryhmän potilaat olivat vanhempia kuin interventioryhmien potilaat.
Puolen vuoden kuluttua lonkkamurtumasta vertailuryhmän ja ainoastaan lisäravintovalmistetta saaneen PR-ryhmän lihasmassa oli vähentynyt merkittävästi. PR/N-ryhmässä seerumin albumiini oli lisäksi merkittävästi parempi kuin vertailuryhmässä. Päivittäisen toimintakyvyn (ADL) palautuminen oli merkittävästi parempi sekä PR/N- että lisäravintovalmistetta saaneessa (PR) ryhmässä vertailuryhmään nähden (p < 0,005) 6 kuukauden kohdalla. Liikuntakyvyssä ryhmien välillä ei raportoitu eroja. Myöskään elämänlaadussa ei seurannan missään vaiheessa ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Haittoja ei raportoitu. Tutkimusryhmän myöhemmässä raportissa «Tengstrand B, Cederholm T, Söderqvist A ym. Effect...»5 proteiinilisää saaneen ryhmän (PR) luuston kokonaismineraalitiheys (total body BMD) oli korkeampi kuin vertailuryhmässä, mutta nandroloni ei lisännyt vaikutusta. Tutkimusinterventioilla ei ollut vaikutusta potilaiden ruokahaluun «Carlsson P, Tidermark J, Ponzer S ym. Food habits ...»6.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: