Näytönastekatsauksen alkuperäinen kirjoittaja Pirjo Mäntylä 27.6.2011, Käypä hoito -suositus: ST-nousuinfarkti
FAME-tutkimuksessa «Sels JW, Tonino PA, Siebert U ym. Fractional flow ...»1 1 005 potilasta, joilla todettiin monen suonen sepelvaltimotauti, satunnaistettiin lääkeainestenttihoitoon joko angiografian (50 % ahtauma) tai painevaijerimittauksen (FFR ≤ 0,80) perusteella. Tutkimuksessa verrattiin akuutin sepelvaltimotautikohtauksen (epästabiili sepelvaltimotauti/ei-ST-nousuinfarkti) sairastaneita potilaita (n = 328) stabiilia sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin (n = 677). Akuuttipotilaista 178 satunnaistettiin angiografiaryhmään ja 150 FFR-ryhmään. Päätetapahtumana oli merkittävä kardiovaskulaaritapahtuma (MACE) 2 vuoden kohdalla. Poissulkukriteerejä olivat vasemman päärungon ahtauma, aiempi ohitusleikkaus ja tuore ST-nousuinfarkti (< 5 vuorokautta).
Painevaijerimittausryhmässä kardiovaskulaaripäätetapahtumissa ei ollut eroa verrattaessa akuutin sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita stabiilia sepelvaltimotautia sairastaviin (absoluuttinen riskin vähenemä 5,1 vs. 3,7 %, p = 0,92). Akuuteilla sepelvaltimotautikohtauspotilailla stenttien määrä (1,9 vs. 2,9, p < 0,01) ja varjoainekulutus (269 ml vs. 308 ml, p = 0,01) olivat FFR-ryhmässä pienempiä kuin angiografiaryhmässä. Toimenpiteen onnistumisessa, toimenpideajassa ja sairaalahoidon kestossa ei ollut eroa näiden ryhmien välillä.
FAMOUS-NSTEMI-monikeskustutkimuksessa «Layland J, Oldroyd KG, Curzen N ym. Fractional flo...»2 350 ei-ST-nousuinfarktipotilaalle tehtiin painevaijerimittaus (FFR), jos potilaalla oli vähintään yksi > 30 % ahtauma sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa. Potilaat satunnaistettiin painevaijeritutkimusryhmään, jossa toimenpidelääkärille kerrottiin mittaustulos (n = 176) ja angiografiaryhmään (n = 174), jossa mittaustulosta ei julkaistu.
Jos FFR oli ≤ 0,80, ahtauma hoidettiin joko lääkeainestentillä tai ohitusleikkauksella. Lääkehoidolla hoidettujen potilaiden osuus oli suurempi FFR-ohjatulla ryhmällä kuin pelkkään angiografiaan perustuvassa ryhmässä (40 (22,7 %) vs. 23 (13,2 %), p = 0,022). FFR-mittauksen julkaiseminen angiografiaryhmässä muutti hoitoa lääkehoidon, lääkeainestentin ja ohitusleikkauksen välillä 38 (21,6 %) potilaalla. 1 vuoden kohdalla revaskularisaatio pysyi matalampana FFR-ohjatusti hoidetuilla potilailla (79,0 vs. 86,8 %, p = 0,054). Elämänlaadussa tai terveyshyödyissä ei todettu eroa ryhmien välillä.
Prospektiivisessa PRIME-FFR-rekisteritutkimuksessa «Van Belle E, Baptista SB, Raposo L ym. Impact of R...»3 oli 1 983 potilasta, joista 533 potilaalla todettiin akuutti sepelvaltimotautikohtaus. ST-nousuinfarktipotilaat suljettiin pois. Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneista hoitopäätös muuttui yhtä usein FFR-mittauksen perusteella kuin stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla (38 vs. 39 %). Akuuttipotilailla hoitolinja muuttui harvemmin revaskularisaatiosta lääkehoitoon kuin stabiilia tautia sairastavilla (p = 0,01).
1 vuoden kohdalla akuuttipotilailla, joilla hoitopäätös muuttui FFR:n perusteella verrattuna niihin potilaisiin, joiden hoitolinjaa FFR ei muuttanut, kardiovaskulaaripäätetapahtumissa (8,0 vs. 11,6 %, p = 0,20) ja oireissa (92,3 vs. 94,8 % ei angina pectoris oiretta, p = 0,25) ei ollut eroa. FFR-tutkimukseen perustuva hoitolinjan muutos revaskularisaatiosta lääkehoitoon oli yhtä turvallista akuuttipotilailla kuin stabiilia tautia sairastavilla (kardiovaskulaaripäätetapahtuma 8,0 vs. 8,5 %, p = 0,83, revaskularisaatio 3,8 vs. 5,9 %, p = 0,24 ja oireettomuus 93,6 vs. 90,2 %, p = 0,35).
Kommentit
«Sels JW, Tonino PA, Siebert U ym. Fractional flow ...»1: Tutkimuksen alaryhmäanalyysia varten otoskoko ei ollut riittävä, jotta johtopäätöksiä voitaisiin tehdä akuuttipotilailla. Kardiovaskulaaritapahtumissa ei ollut eroa painevaijeriryhmässä akuutin sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneiden ja stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Akuuttipotilailla käytettyjen lääkeainestenttien määrä oli kuitenkin pienempi painevaijeriryhmässä kuin angiografian perusteella hoidettujen. Muissa toimenpiteeseen liittyvissä tapahtumissa ei ollut eroa, joten painevaijeritutkimus vaikuttaa turvalliselta myös akuuttipotilailla.
«Layland J, Oldroyd KG, Curzen N ym. Fractional flo...»2: Angiografiaan perustuvassa varjoainekuvauksessa useampi potilas päätyi revaskularisaatioon, kuin jos hoitopäätös perustui painevaijerimittaukseen. Laajempia satunnaistettuja tutkimuksia tarvitaan painevaijeritutkimuksen käytöstä akuutin sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneilla potilailla.