Takaisin

Keskittymiskyselyn soveltuvuus lasten ja nuorten ADHD:n diagnosoinnissa ja seulonnassa

Näytönastekatsaukset
Vesa Närhi ja tarkastanut ja muokannut 14.11.2016 Jorma Komulainen
25.8.2011

Näytön aste: C

Keskittymiskysely saattaa soveltua ADHD:n ja sen esiintymismuotojen diagnosoinnin apuvälineeksi lapsilla ja nuorilla.

Keskittymiskyselyn (Kesky; ATTEX) «Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, Lahti-Nuutila P, ...»1 psykometrisia ominaisuuksia on tutkittu suomalaisella aineistolla «Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T ym. The Attention ...»2. Tutkimuksen verrokkiaineisto muodostuu kahdesta eri yhteyksissä kerätyistä aineistoista. Toinen osa (n = 507) verrokkiaineistoa kerättiin 45 koulusta 4 eri kunnasta, joiden joukossa oli sekä kaupunkeja että maaseutupaikkakuntia. Kuntien sisältä osallistuvat koulut valitsi koulupsykologi; pyrkimyksenä oli valita erityyppisiä kouluja kunnan sisältä. Valittujen koulujen kultakin luokalta valittiin satunnaisesti 5 oppilasta, jotka kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen. Toinen osa verrokkiaineistoa (n = 484) kerättiin laajemman tutkimuksen yhteydessä (NEPSY-II:n standardointitutkimus). Aineistona oli stratifioitu otos 6 paikkakunnalta. Laajempaan tutkimukseen osallistuneista 40,3 % (n = 194) osallistui Kesky-tutkimukseen. Kesky-tutkimukseen osallistuneet ja siitä kieltäytyneet eivät eronneet toisistaan lapsen iän, sukupuolen, opettajien raportoimien oppimisvaikeuksien tai vanhempien koulutustason suhteen. Tutkimuksen kliininen aineisto koostui ADHD-C- (n = 190) tai ADHD-I- (n = 25) diagnoosin saaneista yliopistollisen sairaalan tutkimus- tai seurantapotilaista, jotka olivat tulleet tutkimukseen aineiston keruuajanjakson aikana. Diagnoosit oli annettu vanhempien ja lapsen strukturoidun haastattelun, vanhempien täyttämän ADHD-RS-IV:n ja opettajien raportointien perusteella. Osa lapsista sai lääkitystä tutkimuksen tekoaikana eikä lääkityksessä pidetty taukoa tutkimuksen aikana. Lääkehoidossa (metyylifenidaattilääkitys) olleiden lasten osuus oli 37,3 %. Opettajat täyttivät tutkimuksessa käytetyt lomakkeet diagnoosin asettamisen jälkeen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat 7–15-vuotiaita ja opiskelivat yleisopetuksen oppimäärän mukaisesti.

Tutkimuksessa arvioitiin Keskyn kriteerivaliditeettia (vertailumittarina ADHD-RS-IV), skaalojen reliabiliteetteja sekä mahdollisuuksia erottaa ADHD-diagnoosin saaneet lapset ja nuoret verrokeista ja mahdollisuuksia erottaa ADHD-C- ja ADHD-I-diagnoosin saaneet nuoret toisistaan Keskyn perusteella. Keskyn skaalojen reliabiliteetit olivat yleisesti hyvät (skaalojen alpha verrokkiaineistossa 0,73–0,92, koko lomake 0,98; kliinisessä aineistossa 0,67–0,90, koko lomake 0,96). Korrelaatiot Keskyn ja ADHD-RS-IV:n skaalojen kanssa olivat korkeat (kokonaispistemäärien r = 0,95; skaalojen keskinäiset pistemäärät r = 0,58–0,91).

Keskyn kyky erotella ADHD-diagnoosin (joko ADHD-C tai -I) saaneet verrokeista laskettiin erikseen pojille ja tytöille käyttäen ROC-analyysiä. Pistemäärät, joilla optimaalinen tasapaino Keskyn herkkyyden ja tarkkuuden välillä saavutettiin, tuottivat pojille herkkyyden 0,85 ja tarkkuuden 0,84, tytöille 0,83 ja 0,85. Näistä laskettuina LR+ oli 5,3 pojille ja LR+ 5,5 tytöille; LR- 0,18 pojille ja LR- 0,20 tytöille.

Keskyn kykyä erotella ADHD-C- ja ADHD-I-diagnoosin saaneet osallistuneet toisistaan arvioitiin myös ROC-analyysin avulla. Ennen ROC-analyysiä käytettiin logistista regressioanalyysiä identifioimaan skaalojen yhdistelmä, jonka avulla pystyttäisiin ryhmät parhaiten erottelemaan toisistaan. Käytetyt diagnostisen summamuuttujan, jossa käytettiin neljää skaalaa, herkkyys oli 0,81 ja tarkkuus 0,76. Näistä lasketut LR+ oli 3,38 ja LR- 0,25.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen perusteella Kesky mittaa samoja ominaisuuksia kuin ADHD-RS-IV. Kliiniseen aineistoon kuuluneiden lasten opettajat olivat ilmeisesti ainakin pääsääntöisesti tietoisia lapsen diagnoosista, ja tämä on saattanut vaikuttaa heidän arvioihinsa. Mahdollista ADHD:ta verrokkiaineistojen lapsilla ei ollut systemaattisesti arvioitu. Tämä puute oletettavasti pienentää saatuja herkkyys- ja tarkkuusestimaatteja. Toistomittausreliabiliteettia ei ole raportoitu. Jotta Keskyn herkkyys ja tarkkuus ADHD:n diagnostiikassa voitaisiin vahvistaa, tulisi verrata Keskyä ADHD-RS-IV:hen niillä lapsilla, joilla ADHD-epäily on syntynyt.

Kirjallisuutta

  1. Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, Lahti-Nuutila P, Korkman M. Kesky–Keskittymiskysely. Psykologien kustannus: Helsinki, 2010
  2. Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T ym. The Attention and Executive Function Rating Inventory (ATTEX): Psychometric properties and clinical utility in diagnosing ADHD subtypes. Scand J Psychol 2010;51: 439-48 «PMID: 20338019»PubMed