Suomalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa «Jaakkola JJ, Gissler M. Maternal smoking in pregna...»1 olivat mukana kaikki Suomessa 1987 syntyneet lapset (n = 60 254). Tässä tutkimuksessa tutkittiin 58 841 yhden lapsen raskautta rekistereiden avulla 7 ensimmäisen elinvuoden ajan. Tiedot syntymäpainosta, raskauden kestosta ja äidin tupakoinnista poimittiin rekistereistä. Tupakointi jaettiin 3 ryhmään: tupakoimattomat, alle 10 savuketta/vrk ja yli 10 savuketta/vrk tupakoivat.
Ensisijainen päätetapahtuma oli astma. Astma määriteltiin joko 1 sairaalahoidoksi astman vuoksi (ICD-9-koodi 493), ilmaislääkeoikeus astmaan tai sairaan lapsen hoitotuki astman vuoksi. Astmadiagnoosin saaneiden lasten absoluuttisia määriä tupakoimattomien ja tupakoivien äitien ryhmässä ei kerrottu.
Astmadiagnoosin riski oli tupakoimattomien äitien lapsilla 0,033, alle 10 savuketta tupakoivilla 0,041 (95 % luottamusväli, 0,036–0,047) ja yli 10 savuketta tupakoivilla 0,045 (95 % luottamusväli, 0,037–0,054). OR oli tupakoimattomien äitien lapsilla 1, alle 10 savuketta/vrk tupakoivilla 1,23 (95 % luottamusväli, 1,07–1,42) ja yli 10 savuketta/vrk tupakoivilla 1,35 (95 % luottamusväli, 1,13–1,62).
Vain pieni osa tupakoinnin vaikutuksesta välittyi sikiön kasvun kautta.
Southern California Children's Health Study -tutkimuksen «Gilliland FD, Li YF, Peters JM. Effects of materna...»2 materiaaliin perustuvassa tutkimuksessa rekrytoitiin 5 762 lasta julkisista kouluista 12 kunnasta luokilta 4, 7, 10 ja 12. Vanhemmat tai huoltajat täyttivät kyselyn, jossa selvitettiin muun muassa sitä, oliko lapsella lääkärin toteama astma ja oliko hengityksen vinkunaa esiintynyt viimeisen vuoden aikana. Tiedot talouden aikuisten tupakoinnista, sisätiloissa poltettujen savukkeiden määrä päivässä ja äidin tupakointi raskauden aikana kysyttiin. Lapsen oma tupakointi selvitettiin spirometriatestin yhteydessä (100 savuketta tupakoituna; 1,7 % lapsista).
Tupakansavualtistus jaettiin seuraaviin kategorioihin: ei lainkaan, vain in utero, in utero ja altistuminen ympäristön tupakansavulle (ETS). Aineistosta arvioitiin in utero- ja ETS-vaikutus astman ilmaantumiseen ja vinkunaan, molemmat erikseen ja yhdessä.
Tulokset: 18,8 % lapsista altistui kohdussa äidin tupakoinnille ja 39,5 % ETS:lle. 57,7 % ei altistunut lainkaan tupakansavulle, 23,3 % vain ETS:lle, 3,0 % vain kohdussa ja 16,0 % sekä ETS että kohdussa. Astmadiagnoosi oli 17,8 %:lla kohdussa tupakoinnille altistuneista vs. 14 % altistumattomista (OR 1,8; 95 % luottamusväli 1,1–2,9).
Altistuminen kohdussa ilman postnataalista ETS:ta assosioitui lääkärin toteamaan astmaan (OR 1,8; 95 % luottamusväli 1,1–29); syntymänjälkeinen altistuminen ei tuonut enää lisäriskiä kohdussa tapahtuneen altistumisen aiheuttaneen astmariskin lisäksi. Myös riski vinkunaan oli 1,8-kertainen (95 % luottamusväli 1,2–2,6).
Ruotsalaisessa BAMSE-tutkimuksessa «Lannerö E, Wickman M, Pershagen G ym. Maternal smo...»3 4 089 vastasyntyneen syntymäkohorttia seurattiin 2 vuotta vuosina 1994–96. Äidin tupakointi raskauden aikana kartoitettiin kyselyllä (vähintään 1 savuke päivässä). Isän tupakointitietoja raskauden ajalta ei kerätty.
ETS määriteltiin äidin tupakoinniksi ensikuukausien aikana tai lapsen ollessa 1-vuotias. Myös isän tupakointitiedot kysyttiin. Kysely tehtiin lapsen ollessa 2 kuukauden sekä 1 ja 2 vuoden ikäinen. Lääkärin toteama astma ja vinkunaoireet sekä yöyskä kysyttiin.
Tulokset: 3 790 lapsesta saatiin kaikki tarvittava tieto. Heistä 469 lasta altistui kohdussa tupakansavulle. Tupakoitsijoiden osuus väheni raskauden edetessä ollen ensimmäisellä raskauskolmanneksella 12 %, toisella 10 % ja kolmannella 9 %. Lapsista 25 % altistui ETS:lle 2 ensimmäisen ikävuoden aikana.
Toistuvan vinkunan kumulatiivinen insidenssi 2 ikävuoteen mennessä oli 8,5 %, lääkärin toteaman astman 6,5 % ja milloin tahansa esiintyneen vinkunan 27 %. Äidin tupakointi raskauden aikana lisäsi merkittävästi toistuvan vinkunan riskiä alle 2 vuoden iässä (OR 2,2; 95 % luottamusväli 13–3,6), ja vaikutus oli suurin äidin tupakoidessa 1. tai 2. trimesterin aikana (OR 2,5; 95 % luottamusväli 1,5–4,0).
Äidin tupakointi raskauden aikana lisäsi merkitsevästi lääkärin toteaman astman riskiä (OR 2,1; 95 % luottamusväli 1,2–3,7) ja vinkunaoiretta milloin tahansa alle 2-vuotiaana (OR 1,6; 95 % luottamusväli 1,2–2,3).
Kommentti: «Lannerö E, Wickman M, Pershagen G ym. Maternal smo...»3: Äidin tupakoinnin merkitys lapsen astman riskitekijänä on osoitettu useissa kohorttitutkimuksissa.
Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Lundholm C, Gunnerbeck A, D'Onofrio BM ym. Smoking...»4 Ruotsissa vuosina 2005–2010 syntyneistä lapsista muodostettiin 788 508 lapsen kohortti, jota seurattiin joulukuuhun 2015 saakka. Astmadiagnoosi perustui sairaalakäynnillä tehtyyn diagnoosiin ja määrättyihin astmalääkkeisiin. Nämä tiedot kerättiin kansallisista rekistereistä. Astman tai vinkunan ilmaantuminen ikävuosina 0–8 ja astma 2, 3, 4, 5 ja 6 vuoden iässä rekisteröitiin. Äidin tupakointi ja nuuskankäyttö raskauden aikana oli tiedossa.
Tulosten mukaan raskauden aikainen tupakointi lisäsi astmariskiä erityisesti 2 vuoden iässä (OR 1,22, 95 % luottamusväli 1,17–1,28), nuuskan käyttäjillä yhteys oli heikompi (OR 1,06, 95 % luottamusväli 0,96–1,18).
Tanskalaisessa kansallisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Holst GJ, Pedersen CB, Thygesen M ym. Air pollutio...»5 kaikki Tanskassa vuosina 1997–2004 syntyneet lapset rekrytoitiin tutkimukseen, ja heitä seurattiin 15 vuoden ikään saakka. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa riskitekijöitä astman ilmaantumiselle ja pysyvään hengityksen vinkunaan lapsilla. Seurattujen astmalasten määrä oli 122 842 ja jokaiselle valittiin 25 kontrollia (n = 3 069 943).
Tutkimuksessa havaittiin raskauden aikana tupakoineiden äitien lapsilla enemmän astmaa (HR 1,2, 95 % luottamusväli 1,18–1,22).