Tulosta

Hampaiden puutos ja suun terveyteen liittyvä elämänlaatu

Näytönastekatsaukset
6.2.2019
Marika Doepel ja Marja Pöllänen

Näytön aste: A

Hampaiden puutos heikentää suun terveyteen liittyvää elämänlaatua.

Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen «Gerritsen AE, Allen PF, Witter DJ ym. Tooth loss and oral health-related quality of life: a systematic review and meta-analysis. Health Qual Life Outcomes 2010;8:126 »3 tehtiin haku Cochrane, Pubmed, Medline ja Embase -tietokannoista vuodesta 1990 vuoden 2009 heinäkuuhun. Katsaukseen otettiin mukaan englanninkieliset satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, poikkileikkausatutkimukset, tapausverrokkitutkimukset, tapaussarjat ja kohorttitutkimukset, jotka käsittelivät hampaiden puutoksen vaikutusta suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Mukaan valikoitui 35 tutkimusta. Ensisijainen tulosmuuttuja oli suun terveyteen liittyvä elämänlaatu (OHRQoL) ja tutkimukset jaoteltiin meta-analyyseihin sen mukaan mitä mittaria niissä oli käytetty. Kaikissa 6 meta-analyysissä todettiin hampaiden menetyksen huonontavan suun terveyteen liittyvää elämänlaatua. Viidestä tutkimuksesta 4:ssa todettiin etuhampaiden puutoksen heikentävän elämälaatua eniten (verrattuna väli- ja poskihammasalueiden hammaspuutoksiin).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämän kohorttitutkimuksen «Gilbert GH, Meng X, Duncan RP ym. Incidence of tooth loss and prosthodontic dental care: effect on chewing difficulty onset, a component of oral health-related quality of life. J Am Geriatr Soc 2004;5»1 tarkoituksena oli määrittää hampaan menetyksen ja sitä korvaavan proteettisen rakenteen vaikutusta puremisongelmien alkamiseen suun terveyteen liittyvän elämänlaadun (OHRQoL) näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 873 potilasta, iältään 45-vuotiaita tai vanhempia, joilla oli vähintään yksi hammas, keskimäärin 21 kpl ± 7. Potilaat haastateltiin, ja heille tehtiin kliininen tutkimus tutkimuksen alkaessa ja 24 kuukauden kuluttua. Joka kuudes kuukausi suoritettiin puhelinhaastattelu näiden käyntien välillä. Potilaita haastateltiin puremisongelmien alkamisajankohdasta, jonka katsotaan olevan tärkeä osa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua. Ensisijaisena tulosmittarina käytettiin puremisindeksiä.

Tutkimuksen aikana 22 % tutkittavista menetti hampaita. Kiinteä protetiikka oli tavallisin korvaamismuoto. Potilailla, jotka ilmoittivat tutkimuksen aikana menettäneensä hampaita, oli 2,7 kertaa todennäköisemmin pureskeluongelmia kuin potilailla, jotka eivät menettäneet hampaita. Heillä, joilla alkutilanteessa oli vähemmän vastakkain purevia hammaspareja, oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi todennäköisyys raportoida myöhemmin tutkimuksen aikana alkavista pureskeluongelmista. Jos purentapareja oli alkutilanteessa 0–8, 28 %:lla ilmeni pureskeluongelmia, kun vastaavasti, jos purentapareja oli 13–16, 8 % raportoi pureskeluongelmista (p < 0,05). Potilaat, jotka hoidettiin osaproteesilla, raportoivat vähemmän pureskeluongelmia kuin ne, jotka eivät saaneet korvaavaa hoitoa.

Yhteenvetona todettiin, että hampaan tai hampaiden menettäminen ja irtoproteesit ovat vahvoja ennustavia tekijöitä määritettäessä puremisvaikeuksia ja ne ovat tärkeä osa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ei-sokkoutettu poikkileikkaustutkimus «Armellini DB, Heydecke G, Witter DJ ym. Effect of removable partial dentures on oral health-related quality of life in subjects with shortened dental arches: a 2-center cross-sectional study. Int J Pr»2, jonka tarkoituksena oli määrittää lyhentyneen hammaskaaren (SDA:n) ja irtoproteesilla hoidetun SDA:n merkitystä suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun (OHRQoL) käyttämällä validoituja kyselytutkimuksia: spesifinen OHIP (Oral Health Impact Profile) ja yleinen SF-36 (Short-Form Health Survey). Nollahypoteesina oli, että suun terveyteen liittyvä elämänlaatu ei poikkea yksilöillä, joilla on SDA, SDA ja irtoproteesi tai täyshampaisto. Tutkimus suoritettiin kahdessa eri hammaslääketieteen laitoksessa. Laitokselle hakeutuneista potilaista tutkimukseen kutsuttiin 196 täyshampaiston, SDA:n ja SDA:n + etualueen aukkoa omaavaa potilasta. Näistä 160:sta saatiin täydelliset aineistot, loput suljettiin ulkopuolelle.

Potilaat jaettiin viiteen ryhmään: 1) lyhentynyt hammaskaari (n = 44); 2) lyhentynyt hammaskaari ja etualueen aukko (n = 21); 3) lyhentynyt hammaskaari ja osaproteesi (n = 25); 4) lyhentynyt hammaskaari, etualueen aukko ja osaproteesi (n = 32) tai 5) täyshampaallinen (n = 38).

Verrattuna kontrolliryhmään (5) kaikilla tutkimusryhmillä oli korkeammat arvot (valittivat enemmän) OHIP:ssa koskien toiminnallisia rajoituksia, psykologista epämukavuutta ja fyysistä vajavuutta. Ryhmässä 2 kaikki arvot olivat korkeimmat kaikissa kategorioissa (valittivat eniten).

Yhteenvetona katsottiin, että potilaat hyötyvät elämänlaadullisesti osaproteesista ainoastaan silloin, jos heillä on aukko myös ns. kosmeettisella alueella eli etualueen aukko.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Systemaattisen kirjallisuushaun pohjalta tehty kuvaileva katsausartikkeli «Tan H, Peres KG, Peres MA. Retention of Teeth and Oral Health-Related Quality of Life. J Dent Res 2016;95:1350-1357 »4 totesi, että vuosina 2004–2015 julkaistun kirjallisuuden perusteella näyttää olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys hampaiden lukumäärän ja suun terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä. Mitä enemmän hampaita puuttui, sitä huonommaksi suun terveyteen liittyvä elämänlaatu koettiin. Ikä, sukupuoli, kulttuuri ja maantietteellinen sijainti vaikuttivat siihen, miten monen hampaan puutos koettiin elämänlaatua heikentäväksi. Merkittäväksi koettiin myös vastakkain purevien hammasparien lukumäärä ja se mistä hampaita puuttui. Vastakkain purevien etuhammasparien puutos vaikutti eniten suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Katsaus totesi myös, että henkilöt, joilla oli lyhentynyt hammaskaari (SDA), eivät raportoineet huonompaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua kuin henkilöt, joilla oli irtoproteesi.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Lyhentyneen hammaskaaren hoito 1

Kirjallisuutta

  1. Gilbert GH, Meng X, Duncan RP ym. Incidence of tooth loss and prosthodontic dental care: effect on chewing difficulty onset, a component of oral health-related quality of life. J Am Geriatr Soc 2004;52:880-5 «PMID: 15161450»PubMed
  2. Armellini DB, Heydecke G, Witter DJ ym. Effect of removable partial dentures on oral health-related quality of life in subjects with shortened dental arches: a 2-center cross-sectional study. Int J Prosthodont 2008;21:524-30 «PMID: 19149071»PubMed
  3. Gerritsen AE, Allen PF, Witter DJ ym. Tooth loss and oral health-related quality of life: a systematic review and meta-analysis. Health Qual Life Outcomes 2010;8:126 «PMID: 21050499»PubMed
  4. Tan H, Peres KG, Peres MA. Retention of Teeth and Oral Health-Related Quality of Life. J Dent Res 2016;95:1350-1357 «PMID: 27466396»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Lyhentyneen hammaskaaren hoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko