Tulosta

Ruokailutottumukset ja ravitsemustila

Näytönastekatsaukset
14.1.2013
Marika Doepel

Näytön aste: B

Ruokailutottumukset ja ravitsemustila eivät ilmeisesti ole riippuvaisia hampaista ja proteettisesta tilasta.

Kohorttitutkimus «Liedberg B, Stoltze K, Owall B. The masticatory handicap of wearing removable dentures in elderly men. Gerodontology 2005;22:10-6 »1, johon sisältyi perusteellinen terveystarkastus, hampaiston tutkimus, 3 pureskelutestiä, kotona tehty kysely ja ravitsemusterapeutin 45–60 minuutin haastattelu. Tutkimukseen osallistui 481 iältään 67–68-vuotiasta ruotsalaista miestä Malmöstä. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki vuonna 1914 parillisina kuukausina syntyneet miehet. Näistä 500 suostui kliiniseen tutkimukseen. Koska 19 heistä ei osallistunut kaikkiin tutkimuksen osiin, lopullinen osallistujamäärä oli 481. Materiaali oli riittävän suuri, jotta saatiin hyvin hampaistostatukseltaan toisistaan eroavat ryhmät.

Tulokset osoittivat, että hampaiden lukumäärällä ja irrotettavilla proteeseilla ei ollut merkitystä ruokailutottumusten kannalta, kuten ei myöskään hammaskontaktien lukumäärällä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus «Moynihan PJ, Butler TJ, Thomason JM ym. Nutrient intake in partially dentate patients: the effect of prosthetic rehabilitation. J Dent 2000;28:557-63 »2, jossa määritettiin proteettisen kuntoutuksen merkitystä hedelmien ja vihannesten syönnille ja vitamiinien saannille lyhentyneen hammaskaaren omaavilla potilailla. 65 potilasta, jotka olivat jonossa saadakseen alaleuan molemminpuolisen vapaapäätteisen proteesin, täyttivät tutkimuksen sisäänottokriteerit. Näistä 60 osallistui perushoidon jälkeen satunnaistamiseen, ja potilaat jaettiin kahteen 30 potilasta kattavaan ryhmään, joista toinen ryhmä hoidettiin irrotettavalla osaproteesilla ja toinen kevytsillalla, jossa oli yksi distaalinen ulokehammas. Näitä kahta ryhmää verrattiin keskenään.

Kaikilla potilailla oli maksimissaan kahdeksan alaleuan hammasta. Heille valmistettiin joko metallirunkoinen osaproteesi tai kevytsilta, jossa oli yksi distaalinen ulokehammas. Ruokailutottumukset ja ravinnon saanti määritettiin kahdesti 3-päiväisellä lomakkeella ja haastattelulla tutkimuksen alussa sekä 3 ja 12 kuukautta proteesien sovituksen jälkeen. Ryhmien välillä ei ollut eroa ravinnon saannissa tai syötyjen vihannesten ja hedelmien määrissä missään kohdassa tutkimusta. Tosin hedelmien ja vihannesten nauttiminen oli alhaista kaikissa mitatuissa pisteissä.

Potilaat, jotka hoidettiin irrotettavalla proteesilla, saivat ravinnossaan merkittävästi enemmän rasvaa kuin aiemmin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kohorttitutkimus «Liedberg B, Stoltze K, Norlén P ym. 'Inadequate' dietary habits and mastication in elderly men. Gerodontology 2007;24:41-6 »3, joka käsitti saman materiaalin kun tutkimus «Liedberg B, Stoltze K, Owall B. The masticatory handicap of wearing removable dentures in elderly men. Gerodontology 2005;22:10-6 »1. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa irrotettavan proteesin haittavaikutuksia pureskeluun. Aineisto ja menetelmät käyvät ilmi tutkimuksesta «Liedberg B, Stoltze K, Owall B. The masticatory handicap of wearing removable dentures in elderly men. Gerodontology 2005;22:10-6 »1.

Verrattuna potilaisiin, joilla oli vain omia hampaita, osaproteesi vaikutti antavan huonomman pureskelukyvyn. Kun verrattiin määrällisesti omiin hampaisiin, irtoproteesi antoi huonomman pureskelukyvyn kuin 20 omaa hammasta, kun testattiin purukumin muotoilua ja sekoittamista. Jos verrattiin kovan ruoan hienontamista, taso oli melkein sama kuin pelkkiä omia hampaita omaavilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Lyhentyneen hammaskaaren hoito 1

Kommentit

«Moynihan PJ, Butler TJ, Thomason JM ym. Nutrient intake in partially dentate patients: the effect of prosthetic rehabilitation. J Dent 2000;28:557-63 »2: Tietyt erityisryhmät voisivat hyötyä ruokavaliokoulutuksesta, joka sisältää monia eri näkökulmia (maku, ravitsemus- ja keittämistaidot ym.).

«Liedberg B, Stoltze K, Norlén P ym. 'Inadequate' dietary habits and mastication in elderly men. Gerodontology 2007;24:41-6 »3: Tutkimustulos puhuu lyhentyneen hammaskaaren puolesta, jos hoitomuotona ei voida käyttää kiinteätä protetiikkaa. Implantit ovat ainoa hoitomuoto, jossa pureskelukyvyn on voitu todeta selkeästi kohonneen.

Kirjallisuutta

  1. Liedberg B, Stoltze K, Owall B. The masticatory handicap of wearing removable dentures in elderly men. Gerodontology 2005;22:10-6 «PMID: 15747893»PubMed
  2. Moynihan PJ, Butler TJ, Thomason JM ym. Nutrient intake in partially dentate patients: the effect of prosthetic rehabilitation. J Dent 2000;28:557-63 «PMID: 11082523»PubMed
  3. Liedberg B, Stoltze K, Norlén P ym. 'Inadequate' dietary habits and mastication in elderly men. Gerodontology 2007;24:41-6 «PMID: 17302930»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Lyhentyneen hammaskaaren hoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko