Tulosta

Purentakyky

Näytönastekatsaukset
14.1.2013
Panu Rantonen

Näytön aste: B

Toimivaan purentaan ilmeisesti riittää 20 purennassa olevaa hammasta.

Armellinin ja von Fraunhoferin systemaattisessa katsausartikkelissa «Armellini D, von Fraunhofer JA. The shortened dental arch: a review of the literature. J Prosthet Dent 2004;92:531-5 »1 (2004) on tarkasteltu englanninkielistä kirjallisuutta koskien lyhentynyttä hammaskaarta vuodesta 1966 vuoteen 2004. Lähteenä oli Medline-tietokanta.

Kirjallisuuden perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että hampaisto, joka koostuu etuhammasalueen ja premolaarialueen hampaista, voi riittää toimivaan purentaan. Toiminnalliset tarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja hoidontarve määräytyy yksilöllisten tarpeiden ja sopeutumiskyvyn perusteella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Käyserin (1981) tapaus-verrokkitutkimuksessa «Käyser AF. Shortened dental arches and oral function. J Oral Rehabil 1981;8:457-62; PMID: 6975361»2 koehenkilöitä oli yhteensä 118, joista osalla oli lyhentynyt hammaskaari (n = 90), ja kontrolliryhmällä täysi hampaisto (n = 28). Lyhentynyt hammaskaari luokiteltiin kuuteen eri luokkaan hammaspuutosten perusteella. Hammaskaaren pituus ilmaistiin purennallisina yksikköinä (occlusal units), joissa 1 molaari vastaa 2 premolaaria. Tutkittaville tehtiin haastattelu, röntgentutkimukset ja pureskelutesti.

Johtopäätöksenä tutkimuksesta oli, että purentaelimistössä on sopeutumiskykyä, jonka ansiosta lyhentynyt hammaskaari voi riittää purentakyvyn ylläpitämiseen. Käyser päättelee, että 4 purennallista yksikköä, mieluummin symmetrisesti jakautuneena, riittää toimivaan purentaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Witterin ym. «Witter DJ, Van Elteren P, Käyser AF ym. Oral comfort in shortened dental arches. J Oral Rehabil 1990;17:137-43 »3 (1990) tapaus-verrokkitutkimuksessa tarkasteltiin suun mukavuuden tunnetta lyhentyneessä hammaskaaressa (SDA, n = 74), osaproteesilla hoidetussa lyhentyneessä hammaskaaressa (SDA + RPD, n = 25) ja täydessä hammaskaaressa (CDA, n = 72). Suun terveyden muuttujina olivat kivuttomuus, pureskelukyky ja hampaiston ulkonäkö.

Tuloksena oli, että vain 8 % SDA-ryhmässä koki purentakyvyn alentuneeksi. 20 %:lla SDA + RPD-ryhmästä oli ongelmia irtoproteesin kanssa. CDA-ryhmässä kukaan ei tuntenut purentakykyään alentuneeksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kannon ja Carlssonin katsausartikkelissa «Kanno T, Carlsson GE. A review of the shortened dental arch concept focusing on the work by the Käyser/Nijmegen group. J Oral Rehabil 2006;33:850-62 »4 (2006) tarkastellaan englanninkielistä kirjallisuutta lyhentyneestä hammaskaaresta vuodesta 1966 vuoteen 2005 asti. Lähteenä oli PubMed-tietokanta. Haussa löytyi yhteensä 77 artikkelia, joista 32 oli englanninkielisiä Käyser/Nijmegen-ryhmän tekemiä epidemiologisia ja kliinisiä tutkimuksia tai mielipideartikkeleita. Lopuista 45 artikkelista kelpuutettiin mukaan englanninkieliset kliiniset tutkimukset, katsausartikkelit ja mielipideartikkelit, yhteensä 12 artikkelia.

Yleisesti ottaen todetaan, että lyhentyneen hammaskaaren (3–5 occlusal units) ja täyden hammaskaaren välillä ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja purentakyvyn, leukaniveloireiden, jäännöshampaiston liikkumisen, parodontaalisen tuen ja suun terveyden suhteen. Tutkimukset osoittavat, että lyhentyneet hammaskaaret yleensä ottaen riittävät toimivaan purentaan. Potilaiden tarpeet ja vaatimukset vaihtelevat, mutta hoitojen suunnitteluissa tulisi ottaa tämä näkökohta huomioon.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Lyhentyneen hammaskaaren hoito 1

Kommentit

Tutkimusten valossa näyttää selvältä, että 20 purennassa toimivaa hammasta voi olla riittävä määrä subjektiivisesti hyvän purentakyvyn ylläpitämiseksi. On kuitenkin huomioitava, että hoidontarve määräytyy yksilöllisesti.

Kirjallisuutta

  1. Armellini D, von Fraunhofer JA. The shortened dental arch: a review of the literature. J Prosthet Dent 2004;92:531-5 «PMID: 15583557»PubMed
  2. Käyser AF. Shortened dental arches and oral function. J Oral Rehabil 1981;8:457-62; PMID: 6975361
  3. Witter DJ, Van Elteren P, Käyser AF ym. Oral comfort in shortened dental arches. J Oral Rehabil 1990;17:137-43 «PMID: 2187971»PubMed
  4. Kanno T, Carlsson GE. A review of the shortened dental arch concept focusing on the work by the Käyser/Nijmegen group. J Oral Rehabil 2006;33:850-62 «PMID: 17002745»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Lyhentyneen hammaskaaren hoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko