Tulosta

Fysioterapia ja asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
5.2.2019
Juhani Ruutiainen

Näytön aste: C

Tasapainon motoristen ja sensoristen strategioiden harjoittelu sekä tasapainon pelkkien motoristen strategioiden harjoittelu laitoshoidossa saattaa parantaa MS-kuntoutujien toiminnallista tasapainoa. Avokuntoutuksessa eri menetelmillä toteutettu terapeuttinen harjoittelu lienee tehokasta MS-kuntoutujien tasapainon parantamiseksi. Tasapainon yleisten harjoittelumenetelmien vaikuttavuudessa toisiinsa verrattuna ei liene eroa.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Gunn H, Markevics S, Haas B ym. Systematic Review: The Effectiveness of Interventions to Reduce Falls and Improve Balance in Adults With Multiple Sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:1898-912 »1 selvitettiin erilaisten harjoittelumuotojen (voima-, kestävyys-, tasapaino-, yleis-, peliharjoittelu) vaikutusta MS-tautia sairastavan kaatumistapahtumiin ja tasapainoon (asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen, International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) d410–d429). Kirjallisuushaut kohdistettiin marraskuuhun 2014 saakka. Katsaukseen valittiin 15 kontrolloitua tutkimusta, joissa osallistujat oli satunnaistettu tai jaettu muulla tavoin interventio- ja vertailuryhmiin. Menetelmällisesti noin 30 %:iin tutkimuksista liittyi harhan mahdollisuus eikä julkaisuharha ollut suljettavissa pois. Puutteita oli muun muassa ryhmäjaon salauksessa, osallistujien lukumäärässä ja sokkoutuksessa. Analyysissä oli mukana 629 MS-tautia sairastavaa. Eri tutkimuksissa matalin iän keskiarvo oli 34 ± 9 vuotta, korkein 60 ± 6 vuotta. 8 tutkimuksessa käytettiin MS-taudin haittaa kuvaavaa EDSS-lukua. Eri tutkimuksissa sen matalin keskiarvo oli 3,5 (1,5–5) ja korkein 5,98 ± 0,43. Meta-analyysissa tarkasteltiin tasapainoa kuvaavia testituloksia (Bergin tasapainotesti, ”functional reach”, posturografia). Tasapainoon liittyvien loputulosmuuttujien riskisuhde (RR) oli 0,55 (95 % luottamusväli 0,35–0,74), jonka kliininen merkitys ei vaikuta suurelta. Kestävyysharjoittelu (vakioitu keskiero (SMD) 0,18, 95 % luottamusväli -0,73–1,08) ja peliharjoittelu (Nintendo Wii tms.) (SMD 0,39, 95 % luottamusväli -0,17–0,94) vaikuttavat tehottomilta harjoittelumuodoilta. Sen sijaan tulos varsinaisissa tasapainoharjoituksissa on parempi: SMD 0,82 (95 % luottamusväli 0,55–1,10). 2 tutkimuksesta voitiin laskea harjoitteluvaikutus kaatumistapahtumien lukumäärään RR 0,74 (95 % luottamusväli 0,12–4,38).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein. Kaikki tutkimukset eivät olleet satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Noin kolmasosassa tutkimuksista oli harhan mahdollisuus. Puutteita oli muun muassa ryhmäjaon salauksessa, osallistujien lukumäärässä ja sokkoutuksessa. Potilasryhmät erosivat eri tutkimuksissa esimerkiksi taudin vaikeusasteen suhteen.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkees»2 (kirjallisuushakujen ajankohta 12/2008) haettiin MS-taudissa fysioterapian käyttöä koskevia järjestelmällisiä katsauksia ja vertailevia tutkimuksia, joissa osallistujat oli satunnaistettu tai jaettu muulla tavoin interventio- ja vertailuryhmiin ja jotka koskivat toimintoja asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen (ICF d410–d429). Löydetyissä 7 alkuperäistutkimuksessa kuntoutujia oli yhteensä 160. Kaikki tutkimukset kohdistuivat lievän toimintahaitan omaaviin, itsenäisesti käveleviin (EDSS ≤ 6,5) kuntoutujiin. Tasapainon harjoitteluun kohdistuvia spesifisiä interventioita oli 3, joissa verrattiin seisomatelineessä harjoittelua muuhun kotiharjoitteluun, motoristen ja sensoristen strategioiden harjoittelua motoristen strategioiden harjoitteluun sekä molempia ei-tasapainoharjoitteluun sekä tärinäharjoittelua lumehoitoon. Myös 4 muussa liikkumisen aihealueen terapeuttisen harjoittelun tutkimuksessa interventio kohdistui osaltaan asennon hallintaan ja vaihtamiseen. Niissä tulosmuuttujana käytettiin tasapainoa. Keskimääräinen intervention kesto oli 6 viikkoa.

Tasapainon motoristen ja sensoristen strategioiden harjoittelu sekä tasapainon pelkkien motoristen strategioiden harjoittelu laitoshoidossa saattaa parantaa MS-kuntoutujien toiminnallista tasapainoa lumehoitoon verrattuna: 1 tutkimuksessa «Cattaneo D, Jonsdottir J, Zocchi M ym. Effects of balance exercises on people with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2007;21:771-81 »3 kaatumisten lukumäärä motosensorisessa ryhmässä oli 5 %, motorisessa ryhmässä 10 % ja kontrolliryhmässä 25 % tutkituista (p < 0,0001). Bergin testissä pisteet olivat +6,7, +4,6 vs +0,8 (p < 0,0008). Avokuntoutuksessa eri menetelmillä toteutettu terapeuttinen harjoittelu verrattuna toiseen harjoittelumenetelmään lienee tehokasta MS-kuntoutujien tasapainon parantamiseksi. 1 tutkimuksessa muutos oli Timed Get Up and Go testissä seuraava: vibraatiokuormitusryhmä 9,2 -> 8,2 sekuntia, kontrolliryhmä 9,5 -> 10,2 sekuntia, p < 0,041 «Schuhfried O, Mittermaier C, Jovanovic T ym. Effects of whole-body vibration in patients with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2005;19:834-42 »4. Tasapainon parantumiseen tähtäävien yleisten terapeuttisen harjoittelun menetelmien vaikuttavuudessa toisiin verrattuna ei liene eroa. Tasapainoharjoittelu ei vaikuttane MS-kuntoutujien itse kokemaan tasapainon epävarmuuteen, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein.

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Widener GL, Allen DD, Gibson-Horn C. Randomized clinical trial of balance-based torso weighting for improving upright mobility in people with multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2009;23:784»5 oli mukana MS-tautia sairastavia, joilla oli lievä tai kohtalainen liikuntahaitta. Tutkimusasetelma oli kaksivaiheinen. Ryhmät 1. vaiheessa A: n = 19, EDSS 5,0 (2,0–5,0) ja B: n = 19, EDSS 4,5 (2,0–5,0) ja 2. vaiheessa C: n = 10, EDSS 4,5 (2,0–5,0) ja D: n = 8, EDSS 5,0 (3,0–5,0). Vaiheessa 1 verrattiin kuntoutujan vartaloon BBTW-tekniikalla (Balance-Based Torso Weighting) (ryhmä A) fysioterapeutin kiinnittämien painojen vaikutusta tasapainoon verrattuna siihen, että painoja ei käytetä (ryhmä B). 2. vaiheessa verrattiin BBTW-tekniikalla (ryhmä C) ja tavanomaisella tavalla (ryhmä D) vartaloon kiinnitettyjen painojen vaikutusta tasapainoon. Vaiheen 1 tulokset: ryhmän A (BBWT) tulokset olivat paremmat kuin ryhmän B (ei harjoittelua) 25 jalan kävelyajan osalta (p < 0,01, ryhmä A +8,5 %, ryhmä B ei muutosta). Vaiheen 2 tulokset: ryhmän C (BBWT) tulokset olivat paremmat kuin ryhmän D (tavanomainen painojen kiinnitys) Timed Get Up and Go -testin osalta (p < 0,01, ryhmä A +9,0 %, ryhmä B +1,5 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Hebert JR, Corboy JR, Manago MM ym. Effects of vestibular rehabilitation on multiple sclerosis-related fatigue and upright postural control: a randomized controlled trial. Phys Ther 2011;91:1166-83 »6 oli mukana MS-tautia sairastavia, jotka kykenivät kävelemään itsenäisesti ja joilla oli tasapainovaikeuksia tietokoneavusteisessa tasapainotutkimuksessa ja uupumusoireita (ryhmät (n alussa/lopussa) A n = 12/12, B n = 13/13, verrokkiryhmä C, n = 13/13). Tutkimuksessa verrattiin (A) tasapainoelinharjoittelua (B) kestävyysharjoitteluun polkupyöräergometrilla ja (C) ei-harjoitteluun. Hoitoryhmä A suoritti 6 viikon ajan 2 kertaa viikossa ohjattuja tasapainoelinharjoituksia ja hoitoryhmä B ohjattua kestävyysharjoittelua. Tulokset hoidon loppuessa 6 viikon kohdalla ja myös 10 viikon kohdalla hoitoryhmällä A olivat paremmat kuin hoitoryhmällä B ja verrokkiryhmällä C seuraavasti:

  • Modified Fatigue Impact Scale (MFIS): ryhmä A +14,8; 95 % luottamusväli 1,6–28,0; effect size 1,06; p = 0,024 ryhmään B nähden; +17,7; 95 % luottamusväli 4,5–30,9; effect size 1,33; p = 0,005 ryhmään C nähden
  • Posturography: Sensory Organisation Test (SOT) +13,3; 95 % luottamusväli 4,9–21,8; effect size 1,37; p = 0,001 ryhmään B nähden; +12,1; 95 % luottamusväli 3,7–20,5; effect size 1,28; p = 003 ryhmään C nähden
  • Dizziness Handicap Inventory (DHI) +16,5; 95 % luottamusväli 2,3–30,6; effect size 1,03; p = 0,018 ryhmään B nähden; +18,1; 95 % luottamusväli 3,9–30,3; effect size 1,12; p = 009 ryhmään C nähden
  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Sosnoff JJ, Finlayson M, McAuley E ym. Home-based exercise program and fall-risk reduction in older adults with multiple sclerosis: phase 1 randomized controlled trial. Clin Rehabil 2014;28:254-63 »7 oli mukana 50–75-vuotiaita, stabiilissa vaiheessa olevia MS-tautia sairastavia, jotka raportoivat vähintään 1 kaatumisesta edeltäneen 12 kuukauden aikana ja jotka kykenivät kävelemään yhtäjaksoisesti keskimäärin 7,62 metriä ilman apuvälinettä tai sellaisen kanssa. Ryhmäkoko oli (n alussa/12 viikon kohdalla) A: 13/10 ja B: 14/12. Tutkimus vertasi kotona suoritetun omatoimisen tasapainoharjoittelun ja harjoittelemattomuuden vaikutusta MS-tautia sairastavan kaatumisriskiin.

A-ryhmä suoritti omatoimisesti tasapainon kohentamiseksi harjoitteita (tasapaino, alaraajojen ja vartalon lihasvoima sekä lihasvenyttelyt) kotona 3 kertaa viikossa 45–60 minuuttia 3 kuukauden ajan. Harjoitteluohjelma oli vaativuudeltaan progressiivinen. Ohjaaja tarkasti klinikkakäynnillä suoritteiden oikeellisuuden ja riittävän intensiteetin viikoilla 0, 2, 4 ja 8. Lisäksi kuntoutujiin oltiin yhteydessä 2 viikon välein puhelimitse kaatumisien kirjaamiseksi. B-ryhmä ei harjoitellut. Ryhmät eivät alkutilanteessa eronneet toisistaan taustamuuttujien suhteen. Tulosmuuttujien osalta samankaltaisuuden arviota ei raportoitu. Päämuuttuja oli Physiological Profile Assessment (PPA), joka koostuu näkökyvyn, alaraajojen asentotunnon ja -voiman, tasapainon huojunnan ja kognition arvioinnista. Tulokset raportoitiin 22/27 henkilöstä.

Ryhmien välille kehittyi ero päämuuttujassa PPA (F(1,21) = 4,4; p ≤ 0,05, η2 = 0,20) A-ryhmän hyväksi (A-ryhmä: 0,73, SD 0,6 vs B-ryhmä: 1,9, SD 1,7). A- ja B-ryhmä eivät eronneet lähtötilannetta edeltävänä vuonna sattuneiden kaatumisten osalta, mutta 12 kuukauden tutkimusvaiheen aikana kaatumisia oli A-ryhmässä vähemmän (A: 50 % vs B: 94 %). Alussa arvioitu PPA korreloi tutkimuksen näiden kaatumisten lukumäärään (rho = 0,41, p ≤ 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Brichetto G, Spallarossa P, de Carvalho ML ym. The effect of Nintendo® Wii® on balance in people with multiple sclerosis: a pilot randomized control study. Mult Scler 2013;19:1219-21 »8 oli mukana stabiilissa vaiheessa olevia MS-tautia sairastavia, jotka raportoivat vähintään 1 kaatumisen edeltäneen 12 kuukauden aikana ja jotka kykenivät kävelemään yhtäjaksoisesti 100 metriä ilman tukikeppiä tai sellaisen kanssa (EDSS ≤ 6,0). Molemmissa ryhmissä oli alussa 18 potilasta. Mahdollisten keskeyttäjien lukumäärää ei raportoitu. Tutkimus vertasi tasapainoharjoittelua Nintendo Wii® -laitteella (ryhmä A) ja staattis-dynaamista tasapainoharjoittelua (ryhmä B) MS-tautia sairastavan tasapainoon. Molemmat ryhmät harjoittelivat 3 kertaa viikossa 60 minuuttia, yhteensä 12 harjoituskertaa. Ryhmään A kuuluvat harjoittelivat ohjatusti Nintendo Wii® Balance Board® -laitteella. Ryhmään B kuuluvat tekivät staattisia ja dynaamisia tasapainoharjoituksia mukaan lukien tasapainolevyharjoitukset. Ryhmät eivät alkutilanteessa eronneet toisistaan tausta- tai tulosmuuttujissa. Päämuuttuja oli Bergin tasapainotesti (BBT). Toissijaisia muuttujia olivat uupumus (Modified Fatigue Impact Scale) ja tietokoneistettu stabilometria (BFEX, Diagnostic Support, Rome, Italy). Mittaukset tehtiin alussa (T0) ja harjoitusohjelman päätyttyä (T1).

Molemmissa ryhmissä kaikissa tulosmuuttujissa tapahtui kohenemista (p < 0,05). Ryhmät erosivat toisistaan vain stabilometriassa (silmät kiinni) A-ryhmän eduksi (p < 0,05). Päämuuttujassa BBT-muutokset olivat A-ryhmässä T0 49,6 + 4,9, T1 54,6 + 2,2 ja B-ryhmässä T0 48,7 + 3,3, T1 49,7 + 3,9.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Nilsagård YE, Forsberg AS, von Koch L. Balance exercise for persons with multiple sclerosis using Wii games: a randomised, controlled multi-centre study. Mult Scler 2013;19:209-16 »9 oli mukana stabiilissa vaiheessa olevia MS-tautia sairastavia, jotka raportoivat tasapainovaikeuksista ja jotka kykenivät kävelemään yhtäjaksoisesti 100 metriä. Ryhmäkoko oli (n alussa/12 viikon kohdalla) A: 42/41 ja B: 42/39. Tutkimus vertasi tasapainoharjoittelua Nintendo Wii® -laitteella ja harjoittelemattomuuden vaikutusta MS-tautia sairastavan tasapainoon. Ryhmään A kuuluvat harjoittelivat fysioterapeutin ohjauksessa Nintendo Wii® Fit Plus® laitteella 2 kertaa viikossa 30 minuuttia 6–7 viikkoa, yhteensä 12 harjoituskertaa. Ryhmään B kuuluvat eivät harjoitelleet. Ryhmät eivät alkutilanteessa eronneet toisistaan taustamuuttujissa. Tulosmuuttujien osalta samankaltaisuuden arviota ei raportoitu. A-ryhmän osallistuminen oli hyvä: yksi osallistui 11 kertaa ja muut kaikki 12 harjoituskertaa. Tulokset raportoitiin 80/84 henkilöstä. Päämuuttuja oli Timed Up and Go testi, jossa mitataan aika nousta tuolilta, kävellä 3 metriä, kääntyä, kävellä takaisin ja istuutua.

Ryhmien välille ei päämuuttujan tai 7 toissijaisen muuttujan osalta kehittynyt eroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialaisessa satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Prosperini L, Fortuna D, Giannì C ym. Home-based balance training using the Wii balance board: a randomized, crossover pilot study in multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2013;27:516-25 »10 oli mukana 18–50-vuotiaita stabiilissa vaiheessa olevia MS-tautia sairastavia, joilla oli havaittavia tasapainovaikeuksia ja jotka kykenivät kävelemään yhtäjaksoisesti 100 metriä ilman apuvälineitä (EDSS ≤ 5). Ryhmäkoko oli (n alussa/12/24 viikon kohdalla) A: 18/17/17 ja B: 18/17/17. Tutkimus vertasi tasapainoharjoittelua Nintendo Wii® -laitteella ja harjoittelemattomuutta MS-tautia sairastavan tasapainoon. Ryhmään A kuuluvat harjoittelivat omatoimisesti kotona Nintendo Wii® Fit Plus® -laitteella jokainen arkipäivä 30 minuuttia 12 viikkoa (interventioperiodi) ja olivat sen jälkeen 12 viikkoa harjoittelematta (seurantaperiodi). Ryhmään B kuuluvat toimivat päinvastoin (ensin seurantaperiodi ja sen jälkeen interventioperiodi). Ns. washout-periodia ei tutkimusasetelmaan sisältynyt. Ryhmät eivät alkutilanteessa eronneet toisistaan taustamuuttujissa. Tulosmuuttujien osalta samankaltaisuuden arviota ei raportoitu. Tulokset raportoitiin 34/36 henkilöstä.

Päämuuttuja oli suoritus (COP path) tietokoneistetulla stabilometrialla (ProKin®, Tecnobody, Bergamo, Italy). Kummassakaan ryhmässä ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia päämuuttujassa tai 3 toissijaisessa muuttujassa, mutta time x treatment interaction -analyysissa oli ero Nintendo Wii® -harjoittelun hyväksi sekä päämuuttujan (F = 4,608, p = 0,016) että kaikkien toissijaisten muuttujien kohdalla. Kaatumisten määrä 24 kuukauden tutkimuksen aikana oli pienempi kuin 12 viikkoa ennen tutkimuksen alkamista (12,35 vs 17,50 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Yleistettävyys vaikeavammaisiin MS-kuntoutujiin jäi epäselväksi, koska tutkimuksissa ei ollut mukana vaikeamman toimintakykyhaitan omaavia (EDSS ≥ 6,5).

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • MS-tauti 1

Kirjallisuutta

  1. Gunn H, Markevics S, Haas B ym. Systematic Review: The Effectiveness of Interventions to Reduce Falls and Improve Balance in Adults With Multiple Sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:1898-912 «PMID: 26070975»PubMed
  2. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf) «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid=0D858379FB18ADA0AA8C3429E40B3336?sequence=148»1
  3. Cattaneo D, Jonsdottir J, Zocchi M ym. Effects of balance exercises on people with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2007;21:771-81 «PMID: 17875557»PubMed
  4. Schuhfried O, Mittermaier C, Jovanovic T ym. Effects of whole-body vibration in patients with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2005;19:834-42 «PMID: 16323382»PubMed
  5. Widener GL, Allen DD, Gibson-Horn C. Randomized clinical trial of balance-based torso weighting for improving upright mobility in people with multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2009;23:784-91 «PMID: 19470807»PubMed
  6. Hebert JR, Corboy JR, Manago MM ym. Effects of vestibular rehabilitation on multiple sclerosis-related fatigue and upright postural control: a randomized controlled trial. Phys Ther 2011;91:1166-83 «PMID: 21680771»PubMed
  7. Sosnoff JJ, Finlayson M, McAuley E ym. Home-based exercise program and fall-risk reduction in older adults with multiple sclerosis: phase 1 randomized controlled trial. Clin Rehabil 2014;28:254-63 «PMID: 23983091»PubMed
  8. Brichetto G, Spallarossa P, de Carvalho ML ym. The effect of Nintendo® Wii® on balance in people with multiple sclerosis: a pilot randomized control study. Mult Scler 2013;19:1219-21 «PMID: 23322502»PubMed
  9. Nilsagård YE, Forsberg AS, von Koch L. Balance exercise for persons with multiple sclerosis using Wii games: a randomised, controlled multi-centre study. Mult Scler 2013;19:209-16 «PMID: 22674972»PubMed
  10. Prosperini L, Fortuna D, Giannì C ym. Home-based balance training using the Wii balance board: a randomized, crossover pilot study in multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2013;27:516-25 «PMID: 23478168»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko