Tulosta

Toimintaterapia ja väsyvyys MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
5.2.2019
Juhani Ruutiainen

Näytön aste: B

Energianhallintakurssi ilmeisesti lievittää MS-kuntoutujien kokemaa uupumusta ja parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua tarmokkuuden osalta, elämänhallintaa ja pätevyyden tunnetta. Vaikutukset saattavat säilyä vähintään 1 vuoden ajan.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkees»1 (kirjallisuushakujen ajankohta 10/2008) haettiin MS-taudissa toimintaterapiaa koskevia järjestelmällisiä katsauksia ja vertailevia tutkimuksia, joissa osallistujat oli satunnaistettu tai jaettu muulla tavoin interventio- ja vertailuryhmiin. Haussa tunnistettiin 1 järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus, jonka perusteella ei voitu ottaa kantaa toimintaterapian vaikuttavuuteen MS-kuntoutujilla. Toimintaterapian vaikuttavuusnäyttö perustettiin 2 alkuperäistutkimukseen. Molemmissa interventiona oli energianhallintakurssi Packerin (1995) protokollan mukaisesti tai sitä modifioiden, millä pyrittiin vaikuttamaan yleisluontoisiin tehtäviin ja vaateisiin. Tutkimuksiin osallistui 201 MS-kuntoutujaa.

Energianhallintakurssi ei-hoitoon verrattuna saattaa lievittää MS-kuntoutujien kokemaa uupumusta ja saattaa parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua tarmokkuuden osalta, mutta muilta osin elämänlaadussa ei liene eroa «Mathiowetz VG, Finlayson ML, Matuska KM ym. Randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2005;11:592-601 »2: Fatigue Impact Scale FIS/Physical, effect size ES +0,90, keskiarvo (ka) -3,91, 95 % luottamusväli -6,52 – -1,31, p < 0,0004, SF-36/tarmokkuus, ES 1,11, keskiarvo 10,94, 95 % luottamusväli 4,18–17,71, p < 0,0001; seuranta-aika 6 viikkoa.

Kurssi saattaa myös parantaa MS-kuntoutujien elämänhallintaa ja pätevyyden tunnetta (Self Efficacy for Performing Energy Conservation Strategies, ES +1,92, keskiarvo 1,22, 95 % luottamusväli 0,91–1,53, p < 0,0001). Energianhallintakurssin vaikutukset uupumukseen, elämänlaatuun ja pätevyyden tunteeseen saattavat säilyä vuoden ajan ei-hoitoon verrattuna «Mathiowetz VG, Matuska KM, Finlayson ML ym. One-year follow-up to a randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Int J Rehabil Res 2007;30:305-13 »3: alkutilanne vs 12 kuukautta FIS/Physical keskiarvo -5,43, 95 % luottamusväli -7,04 – -3,82, p < 0,0001, SF-36/tarmokkuus keskiarvo 7,39, 95 % luottamusväli 2,69–12,10.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein.

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Hugos CL, Copperman LF, Fuller BE ym. Clinical trial of a formal group fatigue program in multiple sclerosis. Mult Scler 2010;16:724-32 »4 oli mukana MS-tautia sairastavia, joilla oli kohtalainen liikuntahaitta (ryhmät (n alussa / lopussa) A: n = 21/15, EDSS 4,9 + 1,9, verrokkiryhmä B: n = 20/15, EDSS 5,5 + 0,8). Tutkimuksessa verrattiin ryhmämuotoista avomuotoisesti toteutettua "uupumiskoulua" ei-hoitoon. Hoitoryhmä A kävi 6 viikon aikana viikoittain 2 tunnin keskusteluryhmissä, joissa apumenetelminä käytettiin muun muassa DVD-filmejä ja harjoituskirjoja. Modified Fatigue Impact Scale (MFIS) arvioitiin 10 kertaa. Muut mittaukset tehtiin alkutilanteessa ja 8, 15, 20 ja 27 viikon kohdalla.

Hoitoryhmän tulokset päämuuttujassa MFIS olivat intervention jälkeen paremmat kuin verrokkiryhmän (F(1,269) = 7,079, p = 0,008), ja samoin toisessa toissijaisista muuttujista Multiple Sclerosis Self-efficacy Scale (MSSE) (F(1,111) = 5,636, p = 0,019). Eroja ei ollut Fatigue Severity Scale-mittarien (FSS) tuloksissa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Finlayson M, Preissner K, Cho C ym. Randomized trial of a teleconference-delivered fatigue management program for people with multiple sclerosis. Mult Scler 2011;17:1130-40 »5 oli mukana MS-tautia sairastavia, joilla oli kohtalainen liikuntahaitta ja uupumisoireita (Fatigue Severity Scale > 4), (ryhmät (n alussa / lopussa) A: n = 94/89 effectiveness-tutkimus, 68 efficacy-tutkimus, "EDSS" 4, verrokkiryhmä B: n = 96/92 effectiveness-tutkimus, 70 efficacy-tutkimus, "EDSS" 4). EDSS-määritys perustui kuntoutujien itse tekemään arvioon. Tutkimuksessa verrattiin puhelimitse toteutettua "uupumisneuvontaa" ei-hoitoon.

Hoitoryhmään A kuuluvat kävivät 5–7 kuntoutujan ryhmissä toimintaterapeutin kanssa 6 viikon aikana viikoittain 70 minuutin puhelinkeskustelun, jossa apumenetelminä käytettiin muun muassa harjoituskirjoja ja kotitehtäviä. Mittaukset tehtiin alkutilanteessa, 6 viikon sekä 3 ja 6 kuukauden kohdalla.

Päämuuttujia olivat uupumus (Fatigue Impact Scale (FIS), Fatigue Severity Scale (FSS) ja elämänlaatu (Short Form (36) Health Survey (SF-36)).

Tulokset päämuuttujissa olivat heti intervention jälkeen paremmat hoitoryhmässä (effectiveness-tutkimus: FIS/kognitiivinen p < 0,001, FIS/fyysinen p < 0,01, FIS/summa p < 0,002; SF-36/mental health p < 0,01, SF-36 social function p < 0,05; efficacy-tutkimus: FIS/kognitiivinen p < 0,0003, FIS/fyysinen p < 0,02, FIS/summa p < 0,003, SF-36/vitality p < 0,05, SF-36/mental health p < 0,03, SF-36 role physical p < 0,0003). Erot säilyivät pääosin 6 kuukauteen pienestä kohtalaiseen effect size -luvuin (FSS-osiot 0,55–0,67, SF36-osiot 0,005–0,41).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Toimintaterapian vaikuttavuudesta MS-taudissa kaivataan korkealaatuisia satunnaistettuja vertailututkimuksia kaikilta keskeisiltä toimintaterapian vaikuttamisalueilta. Näyttö energianhallintakurssin hyödyllisyydestä on hyvä. Kuitenkin yleistettävyys vaikeavammaisiin MS-kuntoutujiin jää epäselväksi, koska tutkimuksissa ei ollut mukana vaikeamman toimintakykyhaitan omaavia (EDSS ≥ 6).

Englantilaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Thomas S, Thomas PW, Kersten P ym. A pragmatic parallel arm multi-centre randomised controlled trial to assess the effectiveness and cost-effectiveness of a group-based fatigue management programme (F»6 oli mukana MS-tautia sairastavia, jotka olivat kävelykykyisiä ja joilla oli uupumisoireita (Fatigue Severity Scale > 4). Ryhmäkoko oli (n alussa / 1 kk / 4 kk kuntoutuksen päätyttyä) A: 84/71/70 ja B: 80/75/74. Tutkimus selvitti kuntoutuksen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta uupumukseen.

A-ryhmä kokoontui 6–12 hengen pienryhmissä 1 kerran viikossa 90 minuuttia 6 viikon ajan. Ryhmää ohjasi työpari, joka oli koulutukseltaan toimintaterapeutti, fysioterapeutti tai sairaanhoitaja. Ryhmissä opiskeltiin uupumuksen hallintaa. Ryhmät toteutettiin strukturoidusti 3 paikkakunnalla. B-ryhmä ei osallistunut vastaavaan ryhmäkuntoutukseen. A- ja B-ryhmä saivat tarpeen mukaan käyttää tavanomaisia paikallisia lääkinnällisiä kuntoutus- ja neuvontapalveluja (tosielämää simuloiva malli).

Päämuuttujia olivat uupumus (Global Fatigue Severity (GFS), elämänlaatu (MSIS-29) ja minäpystyvyys (Multiple Sclerosis-Fatigue Self-Efficacy Scale). Ryhmät eivät alkutilanteessa eronneet toisistaan tausta- tai päämuuttujien suhteen. Kävelykeppiä tarvitsi ryhmässä A 32 % ja ryhmässä B 27 %. A-ryhmän sitoutuminen kuntoutukseen oli hyvä: ryhmäkoko 4–11 henkilöä, osallistuminen kokouksiin viikoittain 70–86 %.

Minäpystyvyys uupumuksen hallinnassa oli parempi A-ryhmällä kuin B-ryhmällä 1 kuukausi (A: 57 vs B: 50, p < 0,01, effect size 0,54, korkea pistemäärä osoittaa parempaa hallintaa) ja 4 kuukautta (A: 56 vs B: 53, p < 0,048, effect size 0,36) intervention päättymisen jälkeen. A-ryhmällä oli vähemmän uupumusta 4 kuukauden kohdalla (GFS: A: 5,26, B 5,66, p < 0,01, effect size -0,35, korkea pistemäärä osoittaa uupumusta), mutta ei 1 kuukauden kohdalla (viivästynyt vaikutus). Osallistujakohtaiseksi kustannukseksi arvioitiin 453 (331–585) GBP. Ryhmät eivät eronneet toisistaan laatupainotetuissa elinvuosissa. Terveystaloustieteellisen ajattelun kannalta hoito ei siis ollut kustannustehokasta, mutta kuntoutujien saama hyöty uupumusoireessa arvioitiin merkittäväksi (näytön voima pieni – keskisuuri).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • MS-tauti 1

Kirjallisuutta

  1. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf) «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid=0D858379FB18ADA0AA8C3429E40B3336?sequence=148»1
  2. Mathiowetz VG, Finlayson ML, Matuska KM ym. Randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2005;11:592-601 «PMID: 16193899»PubMed
  3. Mathiowetz VG, Matuska KM, Finlayson ML ym. One-year follow-up to a randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Int J Rehabil Res 2007;30:305-13 «PMID: 17975450»PubMed
  4. Hugos CL, Copperman LF, Fuller BE ym. Clinical trial of a formal group fatigue program in multiple sclerosis. Mult Scler 2010;16:724-32 «PMID: 20375125»PubMed
  5. Finlayson M, Preissner K, Cho C ym. Randomized trial of a teleconference-delivered fatigue management program for people with multiple sclerosis. Mult Scler 2011;17:1130-40 «PMID: 21561960»PubMed
  6. Thomas S, Thomas PW, Kersten P ym. A pragmatic parallel arm multi-centre randomised controlled trial to assess the effectiveness and cost-effectiveness of a group-based fatigue management programme (FACETS) for people with multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84:1092-9 «PMID: 23695501»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko