Tulosta

Lihasvoimaharjoittelu ja plasman lipidit

Näytönastekatsaukset
18.12.2017
Katriina Kukkonen-Harjula

Näytön aste: A

Lihasvoimaharjoittelu vähentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin, ei-HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta, mutta HDL-kolesteroli ei muutu.

Meta-analyysissä «Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19 »1 tarkasteltiin lihasvoimaharjoittelun vaikutuksia plasma lipoproteiineihin. Kirjallisuushaku 6 tietokannasta kattoi ajanjakson 1955–2007. Tutkimukseen etsittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa harjoittelun kesto oli vähintään 4 viikkoa, ja tutkittavat olivat vähintään 18-vuotiaita.

Tutkimuksen päävastemuuttujia olivat seuraavat lipoproteiinien pitoisuudet: kokonaiskolesteroli (TC), HDL-kolesteroli (HDL-k), LDL-kolesteroli (LDL-k), TC:n ja HDL-kolesterolin suhde (TC/HDL-kol), triglyseridit (TG) sekä ei-HDL-kolesteroli (TC miinus HDL-kol). Toissijaisia päävastemuuttujia olivat paino ja kehon koostumus. Analyysiin hyväksyttiin yhteensä 29 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 329 tutkittavaa (keskimääräinen ikä 53 vuotta, BMI 27 kg/m2). Tutkimusten (metodologinen) laatu arvioitiin, ja se todettiin melko vaatimattomaksi. Tutkittavilla ei ollut diagnosoitua valtimotautia, mutta osa käytti lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa lipideihin. Niiden käyttö oli raportoitu epätarkasti. 7 tutkimuksessa oli mukana myös dyslipideemisiä tutkittavia, 3 tutkimuksessa kaikki olivat diabeetikkoja ja 4 tutkimuksessa lihavia. Myöskään mahdollisia ruokavaliomuutoksia ei ole raportoitu kuin 1 tutkimuksessa. Liikuntaharjoittelu kesti keskimäärin 24 viikkoa, harjoituksia oli keskimäärin 2,9 kertaa/viikko. Harjoituksen kesto oli keskimäärin 48 minuuttia, teho 70 % 1RM. Osallistumisaktiivisuus oli keskimäärin 86 % harjoituskerroista.

Alussa keskimääräiset lipoproteiinipitoisuudet olivat seuraavat: TC 5,29, HDL-kol 1,30, LDL-kol 3,43, ei-HDL-k 4,01 ja TG 1,43 mmol/l sekä TC/HDL-k 4,3. Meta-analyysissä kunkin lipidiparametrin muutos (effect size) harjoittelun jälkeen laskettiin nettoerona, joka painotettiin varianssin käänteisluvulla.

Tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-k:ssa. TC:n nettoero oli -0,14 (luottamusväli -0,24 – -0,04) mmol/l (-2,7 %) ja vastaavasti LDL-k -0,16 (luottamusväli -0,29 – -0,03) mmol/l (-4,6 %), ei-HDL-k -0,23 (luottamusväli -0,37 – -0,09) mmol/l (-5,6 %), TG -0,09 (luottamusväli -0,16 – -0,02) mmol/l (-6,4 %) ja TC/HDL-k -0,5 (luottamusväli -0,9 – -0,2) (-11,6 %). HDL-k:n nettoero oli 0,02 (luottamusväli -0,03–0,08) mmol (+1,4 %). Harjoittelun jälkeen painossa ei tapahtunut muutoksia, mutta kehon rasvakudoksen osuus väheni lähes 2 prosenttiyksikköä (nettoero 1,8; luottamusväli -2,5 – -1,1). Kaikissa muutoksissa oli suurta heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä. Metaregression avulla tarkasteltiin eri taustamuuttujien mahdollista yhteyttä lipidimuutoksiin, esimerkkinä painonmuutos.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Dyslipidemiat 1
  • Liikunta 2

Kommentti: Tässä meta-analyysissä voimaharjoittelu ei parantanut HDL-kolesterolia, jonka on todettu kohentuneen (noin + 5 %) kestävyystyyppisen harjoittelun jälkeen. Erilaiseen tulokseen voi osin olla syynä se, että energiankulutus on lihasvoimaharjoittelussa pienempää kuin kestävyysliikunnassa. Sen sijaan voimaharjoittelu vaikutti edullisesti muihin lipidiparametreihin, kuten LDL-kolesteroliin ja ei-HDL-kolesteroliin, minkä muutoksien on yleensä katsottu vaativan muutoksia ravinnon rasvojen laadussa ja määrässä. Meta-analyysiin hyväksytyissä tutkimuksissa ei pitänyt olla ruokavaliomuutosta, mutta ruokavalion koostumusta ei raportoitu. Toisaalta suurta painon vähenemistä harjoittelun aikana ei tapahtunut, mikä osin sulkee pois suuret ruokavaliomuutokset. Lihasvoimaharjoittelu voi johtaa edullisiin kehon koostumuksen muutoksiin (lihaskudoksen määrä suurenee ja erityisesti viskeraalinen rasvakudos vähenee), vaikka pelkkä painomuutos on vähäinen. Suurin osa tutkittavista oli henkilöitä, joiden lipidit eivät ole olleet suuresti poikkeavat, joten lihasvoimaharjoittelun vaikutukset dyslipideemisillä potilailla, joilla on mahdollisesti myös lipidilääkitys, vaativat vielä lisätutkimuksia. Systemoidussa katsauksessa ei ole mainintaa harjoittelun mahdollisista haittavaikutuksista (verenkiertoelimistö tai tuki- ja liikuntaelimistö).

Samaan aineistoon perustuvassa meta-analyysin jatko-analyyseissä «Kelley GA, Kelley K. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: another look at a meta-analysis using prediction intervals. Prev Med 2009;49:473-5 »2 tutkijat käyttivät luottamusvälin sijasta ennustusvälejä (PI, prediction interval) arvioidessaan meta-analyysin lipidiparametrien nettoeroja. Lähtökohtana oli, minkälaisia tuloksia saataisiin uudella tutkimuksella. Analyysiin päädyttiin, koska tutkimuksien välillä oli heterogeenisyyttä. Kun käytettiin PI-välejä, lipidien nettoerot eivät olleet enää tilastollisesti merkitseviä, joten tutkijoiden johtopäätös on, että harjoittelutuloksiin (muutoksiin) pitää suhtautua varovasti.

Kirjallisuutta

  1. Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19 «PMID: 19013187»PubMed
  2. Kelley GA, Kelley K. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: another look at a meta-analysis using prediction intervals. Prev Med 2009;49:473-5 «PMID: 19804794»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko