Takaisin

Epilepsialääkityksen aloittamisajankohdan vaikutus pitkäaikaisennusteeseen lapsen ensimmäisen epileptisen kohtauksen jälkeen

Näytönastekatsaukset
Päivi Vieira
27.2.2020

Näytön aste: B

Lääkityksen aloittaminen lapsen 1. tai 2. epileptisen kohtauksen jälkeen ei vaikuttane todennäköisyyteen saavuttaa 2 vuoden pituinen kohtauksettomuus.

Italiassa tehdyssä monikeskustutkimuksessa «Leone MA, Solari A, Beghi E. Treatment of the firs...»1 satunnaistettiin 419 vähintään 2-vuotiasta potilasta aloittamaan epilepsialääkitys joko heti ensimmäisen toonis-kloonisen kohtauksen jälkeen (n = 215) tai vasta, jos kohtaus uusiutui (n = 204). Aineisto kerättiin vuosina 1988–91. Potilaista 114 (27,2 %) oli alle 16-vuotiaita.

Lopputulosmuuttujana oli 2 tai 5 vuoden remission saavuttaminen. Tämä täydellinen kohtauksettomuus laskettiin viimeisimmästä toonis-kloonisesta kohtauksesta alkaen, lääkehoidosta riippumatta, ja saattoi alkaa jo satunnaistamishetkestä, mikäli potilas ei saanut enää kohtauksia. Potilaat satunnaistettiin jompaankumpaan ryhmään 1 viikon sisällä silminnäkijän todistamasta toonis-kloonisesta kohtauksesta, joka saattoi olla suoraan tai toissijaisesti yleistynyt. Potilaat olivat seurannassa korkeintaan vuoteen 2001.

Kaikkiaan 333 potilasta (79 %) saavutti 2 vuoden remission, 174 (81 %) ensimmäisen kohtauksen jälkeisen hoidon ja 159 (78 %) uusiutuneen kohtauksen jälkeisen hoidon ryhmästä (RR 1,16, 95 % luottamusväli 0,94–1,38; riskiero 3 %, 95 % luottamusväli -5–11). Kaikkiaan 264 potilasta seurattiin yli 5 vuotta. Heistä 136 oli saanut 1 ja 128 useita kohtauksia.

5 vuoden remission saavutti 168 potilasta (64 %), varhaisen hoidon ryhmästä 86 (63 %) ja myöhäisen hoidon ryhmästä 82 (64 %) (RR 1,04, 95 % luottamusväli 0,73–1,35, riskiero 1 %, 95 % luottamusväli -12–11). Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Analyysit tehtiin hoitoaie-periaatteella. Alle 16-vuotiaista 95/114 (83,3 %) saavutti 2 vuoden remission ja 56/103 (54,4 %) 5 vuoden remission, mutta tuloksia ei eritelty tarkemmin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

6 satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysissä «Wiebe S, Téllez-Zenteno JF, Shapiro M. An evidence...»2 selvitettiin epilepsialääkkeen aloituksen ajankohdan vaikutusta kohtausten myöhempään esiintyvyyteen ensimmäisen epileptisen kohtauksen jälkeen. Suurimmassa monikeskustutkimuksessa oli 1 443 potilasta 1 kuukauden iästä ylöspäin (pienimmässä 31, jotka kaikki lapsia). Lisäksi 1 muussa 76 potilaan tutkimuksessa oli mukana lapsipotilaita vastasyntyneistä lähtien. 1 tutkimuksista oli 228 potilaan lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus, mutta siinä oli vain 16-vuotiaita ja sitä vanhempia potilaita. 2 tutkimuksessa oli mukana vain yleistyneen kohtauksen saaneita potilaita, muissa oli eri kohtaustyyppejä. Kaikkien tutkimusten potilaat oli satunnaistettu aloittamaan epilepsialääkitys joko heti ensimmäisen ilman altistavaa tekijää esiintyneen kohtauksen jälkeen tai vasta kohtauksen uusiessa.

Meta-analyysissä todettiin varhaisen absoluuttisen kohtausriskin pienentyneen 8–51 %, jos lääkitys aloitettiin ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi suoritettiin satunnaisvaikutusten meta-analyysi, jossa todettiin lääkityksen pienentävän varhaista kohtausriskiä 34 % (95 % luottamusväli 15–52). Kuitenkin 2 vuoden remission saavuttamisen todennäköisyys oli lähes identtinen sekä varhaisen että myöhäisen hoidon ryhmässä. Suurimmassa ja pisimmän seuranta-ajan omaavassa tutkimuksessa 2 vuoden remission oli saavuttanut 5 vuoden seuranta-ajan jälkeen 92 % molemmista ryhmistä ja 8 vuoden seuranta-ajan jälkeen 95 % varhaisen ja 96 % myöhäisen lääkkeen aloituksen ryhmästä (riskiero 1 %, 95 % luottamusväli -3–1). 2 muun lapsia sisältävän tutkimusaineiston seuranta-aika jäi alle 2 vuoteen, eikä pitkän ajan ennustetta pystytty näin ollen luotettavasti arvioimaan. Muiden 3 tutkimuksen pitkän aikavälin remission ennusteet olivat samankaltaiset kuin 8 vuoden seuranta-ajan omaavassa tutkimuksessa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 2016 tehdyssä Cochrane-katsauksessa «Leone MA, Giussani G, Nolan SJ ym. Immediate antie...»3 löydettiin 6 kriteerit täyttävää tutkimusta, jotka kuvattu edellä, ja tehtiin samat johtopäätökset: ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitettu lääkitys ei vaikuta todennäköisyyteen päästä remissioon vuosien aikajänteellä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

«Leone MA, Solari A, Beghi E. Treatment of the firs...»1: Pitkä seuranta-aika. Vähemmistö lapsipotilaita.

«Wiebe S, Téllez-Zenteno JF, Shapiro M. An evidence...»2: Lasten osuutta tutkittavista potilaista ei ollut ilmoitettu.

Kirjallisuutta

  1. Leone MA, Solari A, Beghi E. Treatment of the first tonic-clonic seizure does not affect long-term remission of epilepsy. Neurology 2006;67:2227-9 «PMID: 17190950»PubMed
  2. Wiebe S, Téllez-Zenteno JF, Shapiro M. An evidence-based approach to the first seizure. Epilepsia 2008;49 Suppl 1:50-7 «PMID: 18184156»PubMed
  3. Leone MA, Giussani G, Nolan SJ ym. Immediate antiepileptic drug treatment, versus placebo, deferred, or no treatment for first unprovoked seizure. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD007144 «PMID: 27150433»PubMed