Takaisin

Haavanhoitotuotteet kroonisten haavojen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Emilia Kielo-Viljamaa ja Opri Kuokkanen
9.4.2021

Näytön aste: A

Mikään nykyaikainen haavasidos tai paikallishoitoaine ei ole toista tehokkaampi, jos tuote on valittu oikein haavatyypin mukaan.

Vuoteen 2017 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «Norman G, Westby MJ, Rithalia AD ym. Dressings and...»1 arvioitiin laskimohaavojen hoidossa käytettyjen haavanhoitosidosten ja paikallishoitoaineiden vaikutusta haavan paranemiseen.

Hakulähteinä oli 5 tietokantaa: MEDLINE, EMBASE, CINAHL, Cochrane Wounds Specialised Register ja Cochrane Central Register of Controlled Trials. Kirjallisuushakua täydennettiin manuaalisesti, ja lisäksi haettiin julkaisemattomia tutkimuksia. Haku päivitettiin maaliskuussa 2018. Katsaukseen hyväksyttiin kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa kohteena olivat laskimohaavaa sairastavat potilaat, ja joissa verrattiin minkä tahansa sidoksen tai paikallishoitoaineen vaikuttavuutta laskimohaavan paranemisessa. Katsauksesta suljettiin pois alipaineimuhoitoa, ihonsiirteitä, kasvutekijöitä ja muita biologisia aineita, toukkahoitoja ja laser-lämpö- tai UÄ-hoitomenetelmiä koskevat tutkimukset.

Laskimohaavan paikallishoitoa käsitteleviä satunnaistettuja kontrolloitua tutkimuksia löydettiin 78 (7 014 potilasta), ja ne oli julkaistu vuosina 1985–2016. Verkostometa-analyysiin hyväksyttiin 59 tutkimusta (5 156 potilasta), joissa vertailtiin 25:ttä eri haavan haavasidosta tai paikallishoitoainetta.

Populaatio: 7 014 laskimohaavaa sairastavaa potilasta 78 tutkimuksessa

Interventio: Haavanhoitosidos tai paikallishoitoaine

Kontrolli: Muu sidos tai paikallishoitoaine

Päätetapahtuma: Haavan parantuminen

Katsauksen perusteella ei voitu sanoa varmaksi, että jokin tietty haavasidos tai paikallishoitoaine olisi tehokkaampi laskimohaavojen paranemisessa kuin jokin toinen. Katsauksen mukaan hopeasidokset saattavat kuitenkin lisätä laskimohaavan parantumisen todennäköisyyttä kiinnittymättömiin sidoksiin (nonadherant dressings) verrattuna (RR 2,43, 95 % luottamusväli 1,58–3,74). Muiden haavasidosten ja paikallishoitotuotteiden osalta näyttö jäi puutteelliseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Katsauksen haasteeksi osoittautuivat alkuperäistutkimuksiin liittyvät useat harhan mahdollisuudet. Lisäksi 30 alkuperäistutkimusta oli haavanhoitotuotteita valmistavien yritysten rahoittamia. Katsaukseen oli hyväksytty myös tutkimuksia, joissa ei ollut määritelty haavan etiologiaa tarkemmin, eli kyseessä oli yleisesti kroonista alaraajahaavaa sairastavat potilaat. Lisäksi katsaukseen hyväksyttiin tutkimuksia, joissa alle 25 % tutkittavista sairasti valtimohaavaa tai kombinoitunutta valtimo-laskimohaavaa, eikä eri potilasryhmiä ollut analysoitu erikseen.

Vuodesta 1980 vuoteen 2012 ulottuneessa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Valle MF, Maruthur NM, Wilson LM ym. Comparative e...»2 tarkasteltiin modernien haavanhoitotuotteiden (advanced wound dressings) vaikutusta laskimohaavan paranemiseen yhdessä kompressiohoidon kanssa.

Hakulähteinä oli 4 tietokantaa: MEDLINE, EMBASE, Cochrane Central Register of Controlled Trials ja CINAHL. Kirjallisuushakua täydennettiin manuaalisesti, ja lisäksi haettiin julkaisemattomia tutkimuksia. Katsaukseen hyväksyttiin vain tutkimuksia, joissa kyseessä oli laskimohaavaa sairastavat potilaat, ja joissa potilaiden seuranta-aika oli vähintään 4 viikkoa.

Laskimohaavan paikallishoitoa edistyneillä haavanhoitotuotteilla yhdessä kompressiohoidon kanssa käsitteleviä tutkimuksia löydettiin 37 (3 990 potilasta), jotka oli julkaistu vuosina 1983–2012. 17 alkuperäistutkimuksessa verrattiin 2 tai useampaa edistynyttä haavanhoitotuotteita keskenään yhdessä kompressiohoidon kanssa. Muissa tutkimuksissa verrattiin yhtä edistynyttä haavanhoitotuotetta kompressiohoidon kanssa pelkkään kompressiohoitoon (näissä tutkimuksissa kontrolliryhmän potilailla oli haavalla vain jokin suoja, esimerkiksi harso).

Populaatio: 3 990 laskimohaavaa sairastavaa potilasta 37 tutkimuksessa

Interventio: Edistyneet haavanhoitotuotteet

Kontrolli: Osassa alkuperäistutkimuksista haavanhoitotuotteita oli verrattu toiseen tuotteeseen yhdessä kompressiohoidon kanssa, kun taas osassa oli verrattu tuotetta pelkästään kompressiohoitoon

Päätetapahtuma: Haavan parantuminen

Katsauksen perusteella ei voida sanoa, että laskimohaava paranisi jollain tietyllä edistyneellä haavanhoitotuotteella paremmin kuin toisella, kun hoitoon on yhdistetty kompressiohoito. 1 alkuperäistutkimuksen perusteella kadeksomeerijodi-sidoksilla hoidetut haavat pienentyivät tilastollisesti merkitsevästi nopeammin (p = 0,0127) verrattuna ei-antiseptisiin hydrokolloidisidoksiin 12 viikon kohdalla. Ero oli kuitenkin melko vaatimatonta, eikä tilastollista eroa enää havaittu loppumittauksessa. Lisäksi Manuka-hunajaa sisältävät sidokset näyttivät johtavan hieman nopeampaan haavan koon keskiluvun pienentymiseen, mutta haavan koon keskiarvoon hoito ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi ei-antimikrobisiin sidoksiin verrattuna. Tämä alkuperäistutkimus on tosin sittemmin vedetty pois virheellisten analyysien takia.

Lisäksi katsauksen perusteella kollageenisidokset osoittivat tehokkaammiksi haavan parantumisen verrattuna pelkästään kompressiohoitoon (p = 0,0196). Ainoastaan 1 tutkimus kuitenkin puolsi tätä kantaa, ja näytönaste tästä arvioitiin matalaksi. Kyseistä Oasis Wound Matrix -tuotetta ei ole tiettävästi käytössä Suomessa.

Hydrokolloideista, kalvosidoksista, alginaattisidoksista ja vaahtosidoksista laskimohaavan paranemisessa ei voitu osoittaa olevan näyttöä niiden paremmuudesta verrattuna muihin tutkittaviin sidoksiin tai muihin saman geneerisen ryhmän sidoksiin yhdistettynä kompressiohoitoon.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Katsauksen haasteeksi osoittautuivat alkuperäistutkimusten puutteellinen raportointi ja heterogeenisyys. Lisäksi tarkasteltavat tutkimukset sisälsivät runsaasti harhan mahdollisuuksia, ja monet valituista alkuperäistutkimuksista oli haavanhoitotuotteita valmistavien yritysten rahoittamia. Kaikissa alkuperäistutkimuksista suljettiin pois valtimotautia sairastavat potilaat ja useimmissa diabetesta sairastavat potilaat. Yli puolessa alkuperäistutkimuksista laskimovajaatoiminta oli todettu UÄ-tutkimuksella, mutta lopuissa tutkimuksista ei ollut mainintaa laskimovajaatoiminnan varmistamisesta tai diagnoosista.

Vuoteen 2013 ulottuneessa Cochrane-katsauksessa «O'Meara S, Al-Kurdi D, Ologun Y ym. Antibiotics an...»3 tarkasteltiin systeemisten antibioottien, paikallisten antibioottien ja antiseptien vaikutusta laskimohaavojen paranemiseen. (Tässä käsitellään katsausta vain paikallisten antibioottien ja antiseptien osalta.)

Hakulähteinä oli 5 tietokantaa: MEDLINE, EMBASE, CINAHL, Cochrane Wounds Specialised Register ja Cochrane Central Register of Controlled Trials. Kirjallisuushakua täydennettiin manuaalisesti, ja lisäksi haettiin julkaisemattomia tutkimuksia. Katsaukseen hyväksyttiin vain satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.

Antimikrobisia haavanhoitosidoksia ja paikallisaineita käsitteleviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia löydettiin 40 (4 253 potilasta), joista 11 käsitteli paikallisen kadeksomeerijodin, 6 paikallisen povidionijodin (Betadine), 4 paikallisen peroksidin, 2 hunajan, 12 hopean ja 5 muiden paikallisten antimikrobisten tai antiseptisten tuotteiden vaikutusta laskimohaavan paranemiseen. Alkuperäistutkimukset olivat julkaistu vuosina 1983–2010.

Populaatio: 4 253 laskimohaavaa sairastavaa potilasta 40 tutkimuksessa

Interventio: Antimikrobinen haavanhoitosidos tai paikallishoitoaine

Kontrolli: Muu sidos tai paikallishoitoaine tai lume

Päätetapahtuma: Haavan parantuminen

Katsauksen mukaan antibakteerisia haavanhoitotuotteita tulisi käyttää laskimohaavojen hoidossa vain kliinisen haavainfektion hoitoon. Katsauksen perusteella kadeksomeerijodista haavan paranemisessa löytyi ainoastaan jonkin tasoista näyttöä sen tehosta (RR 2,17, 95 % luottamusväli 1,30–3,60) verrattuna standardihoitoon, mutta tutkimuksiin liittyi korkean tai epävarman harhan mahdollisuus. Lisäksi kadeksomeerijodin käytöllä todettiin enemmän haittavaikutuksia.

Hunajan ja hopean vaikutuksesta haavan paranemiseen ei löytynyt näyttöä. Myöskin muiden antibakteeristen tuotteiden osalta näyttö jäi olemattomaksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Katsauksen haasteeksi osoittautuivat alkuperäistutkimusten pienet otoskoot sekä korkeat ja epävarmat harhan mahdollisuudet. Lisäksi monissa tutkimuksissa oli epäselvää, olivatko tutkittavat haavat infektoituneita vai eivät.

Vuoteen 2014 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «Jull AB, Cullum N, Dumville JC ym. Honey as a topi...»4 tarkasteltiin hunajan vaikutusta sekä akuuttien että kroonisten haavojen paranemiseen verrattuna muihin sidoksiin ja paikallishoitoaineisiin.

Hakulähteinä oli 5 tietokantaa: MEDLINE, EMBASE, CINAHL, Cochrane Wounds Specialised Register ja Cochrane Central Register of Controlled Trials. Kirjallisuushakua täydennettiin manuaalisesti, ja lisäksi haettiin julkaisemattomia tutkimuksia. Katsaukseen hyväksyttiin sekä satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset että quasi-randomoidut tutkimukset.

Hunajaa laskimohaavojen paikallishoidossa käsitteleviä tutkimuksia löydettiin 2 (476 potilasta). Alkuperäistutkimukset olivat julkaistu vuosina 2007–2008. Lisäksi yhdessä alkuperäistutkimuksessa 70 % potilaista sairasti laskimohaavaa, mutta näitä potilaita ei ollut analysoitu erikseen.

Populaatio: 476 laskimohaavaa sairastavaa potilasta kahdessa tutkimuksessa

Interventio: Hunaja

Kontrolli: Tavanomainen hoito (mikä tahansa muu hoito)

Päätetapahtuma: Haavan parantuminen

Katsauksen perusteella ei voida sanoa, että hunajalla hoidetut laskimohaavat paranisivat nopeammin kuin muilla paikallishoitotuotteilla (RR 1,15, 95 % luottamusväli 0,96–1,38).

Alkuperäistutkimuksessa, jossa 70 % osallistujista oli laskimohaavaa sairastavia potilaita, hunajalla hoidetut haavat paranivat todennäköisemmin 12 viikon kohdalla (RR 1,36, 95 % luottamusväli 0,84–2,19) ja 24 viikon kohdalla (RR 1,14, 95 % luottamusväli 0,88–1,48), mutta näyttö jäi heikoksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Katsauksen haasteeksi osoittautuivat vähäinen tutkimusten määrä, korkean harhan riski ja eri pituiset hoitoajat. Lisäksi hunajan vaikutusta oli tutkimuksissa verrattu hoitotuotteisiin, jotka eivät välttämättä vastaa nykypäivän tavanomaisia hoitomenetelmiä. Lisäksi tutkimusten harhan mahdollisuus oli epäselvää tai suurta.

Vuoteen 2012 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «O'Meara S, Martyn-St James M. Foam dressings for v...»5 tarkasteltiin vaahtosidosten vaikutusta laskimohaavojen paranemiseen.

Hakulähteinä oli 7 tietokantaa: The Cochrane Wounds Group Specialised Register, The Cochrane Central Register of Controlled Trials, The Database of Abstracts and Reviews of Effect (DARE), The Economic Evaluation Database, MEDLINE, EMBASE ja CINAHL.

Kirjallisuushakua täydennettiin manuaalisesti, ja lisäksi haettiin julkaisemattomia tutkimuksia. Katsaukseen hyväksyttiin vain satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimukset, joissa tarkasteltiin muita kuin laskimohaavoja, hyväksyttiin, mikäli molempiin tutkimusryhmiin saatiin vähintään 75 % laskimohaavoja sairastavia potilaita. Vaahtosidoksia laskimohaavojen hoidossa käsitteleviä tutkimuksia löydettiin 12 (1 023 potilasta), joista 3 tutkimuksessa verrattiin hydrosellulaarivaahtosidoksia ja polyuretaanivahtosidoksia (n = 295), 2 tutkimuksessa hydrosellulaarivaahtosidoksia ja paraffiinipohjaisia harsoja, 1 tutkimuksessa hydrokapillaarisidoksia ja vaahtosidoksia, 5 tutkimuksessa hydrokolloidisidoksia ja vaahtosidoksia ja 1 tutkimuksessa kudottuja viiskoosisidoksia ja hydrosellulaari-polyuretaanivaahtosidoksia. Alkuperäistutkimukset olivat julkaistu vuosina 1990–2009.

Populaatio: 1 023 laskimohaavaa sairastavaa potilasta 12 tutkimuksessa

Interventio: Vaahtosidokset. Seuranta-aika vaihteli 4–52 viikkoa (keskiarvo 16,4 viikkoa)

Kontrolli: Toinen vaahtosidos tai muu sidos tai paikallishoitoaine

Päätetapahtuma: Haavan parantuminen

Katsauksen mukaan ei voida sanoa, edistävätkö vaahtosidokset laskimohaavan parantumista tehokkaammin kuin muut sidokset. Katsauksen perusteella vaahtosidokset saattavat kuitenkin toimia paremmin haavaerityksen hallinnassa kuin hydrokolloidisidokset (p < 0,001), ja polyuretaanivaahtosidokset saattavat toimia paremmin kuin hydrosellulaarivaahtosidokset (p < 0,005). Lisäksi vaahtosidosten havaittiin olevan helpompia poistaa kuin hydrokolloidisidokset (p = 0,016, p = 0,021, p = 0,037). Vaahtosidosten käyttöön liittyi myös viskoosisidoksia vähemmän kipua (p = 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä (Kaikkia tutkimuksessa olleita tuotteita ei ole Suomessa käytössä.)
  • Kommentti: Katsauksen haasteeksi osoittautuivat korkean tai epävarman harhan riski, ja monet eri vertailukohteet. Lisäksi 2 alkuperäistutkimuksessa potilailla saattoi olla mikä tahansa krooninen alaraajahaava. Suurimmassa osassa tutkimuksista valtimotauti oli kuitenkin suljettu pois ABI-mittauksella.

Vuoteen 2015 ulottuvassa Cochrane-katsauksessa «O'Meara S, Martyn-St James M, Adderley UJ. Alginat...»6 tarkasteltiin alginaattisidosten vaikutusta laskimohaavojen paranemiseen.

Hakulähteinä oli 5 tietokantaa: MEDLINE, EMBASE, CINAHL, Cochrane Wounds Specialised Register ja Cochrane Central Register of Controlled Trials. Kirjallisuushakua täydennettiin manuaalisesti, ja lisäksi haettiin julkaisemattomia tutkimuksia. Katsaukseen hyväksyttiin vain satunnaisesti kontrolloidut tutkimukset, joissa tutkittiin vain laskimohaavaa sairastavia potilaita, tai jos yli 70 % tutkittavista oli laskimohaavaa sairastavia. Alginaattisidoksia käsitteleviä tutkimuksia laskimohaavojen hoidossa löydettiin 5, joista yhdessä tutkimuksessa verrattiin kahta eri alginaattisidosta, kolmessa tutkimuksessa verrattiin alginaattisidoksia ja hydrokolloidisidoksiin ja yhdessä tutkimuksessa alginaattisidoksia ja tarttumattomiin (non-adherent) sidoksiin. Alkuperäistutkimukset olivat julkaistu vuosina 1992–2003.

Populaatio: 295 laskimohaavaa sairastavaa potilasta viidessä tutkimuksessa

Interventio: Alginaattisidokset

Kontrolli: Toinen alginaattisidos, muu sidos tai paikallishoitovalmiste

Päätetapahtuma: Haavan parantuminen

Katsauksen perusteella alginaattisidosten välillä ei ollut merkittävää eroa haavan paranemisessa, eikä katsauksen perusteella voitu osoittaa, että alginaattisidokset olisivat tehokkaampia tai vähemmän tehokkaampia laskimohaavojen paranemisessa kuin muut (hydrokolloidit tai tarttumattomat) sidokset. Katsauksen perusteella hydrokolloidisidokset saattavat kuitenkin olla helpompia poistaa kuin alginaattisidokset kahden tutkimuksen mukaan (p<0.001 ja p=0.006). Lisäksi Tegagen HG -alginaattisidos näytti aiheuttavan vähemmän kipua sekä hoidon aikana että sidosta poistettaessa, imevän enemmän haavaeritettä (p = 0,0002) ja olevan helpompi poistaa) kuin Sorbsan-alginaattisidos.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Katsauksen haasteeksi osoittautuivat alkuperäistutkimuksiin liittyvät useat harhan mahdollisuudet. Lisäksi 2 alkuperäistutkimuksessa oli mukana myös valtimohaavaa ja kombinoitunutta valtimo-laskimohaavaa sairastavia potilaita.

Yleiskommentti: Tutkimustietoa eri haavanhoitotuotteista ja muista paikallishoitoaineista oli paljon. Näyttö tuotteiden vaikuttavuudesta jäi kuitenkin heikoksi, koska monet katsauksissa esitetyt alkuperäistutkimukset olivat pieniä ja tutkimukset keskenään heterogeenisiä. Katsauksissa esitetyt alkuperäistutkimukset olivat myös melko vanhoja ja monet haavanhoitotuotteita valmistamien yritysten rahoittamia.

Kirjallisuutta

  1. Norman G, Westby MJ, Rithalia AD ym. Dressings and topical agents for treating venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2018;6:CD012583 «PMID: 29906322»PubMed
  2. Valle MF, Maruthur NM, Wilson LM ym. Comparative effectiveness of advanced wound dressings for patients with chronic venous leg ulcers: a systematic review. Wound Repair Regen 2014;22:193-204 «PMID: 24635169»PubMed
  3. O'Meara S, Al-Kurdi D, Ologun Y ym. Antibiotics and antiseptics for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD003557 «PMID: 24408354»PubMed
  4. Jull AB, Cullum N, Dumville JC ym. Honey as a topical treatment for wounds. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD005083 «PMID: 25742878»PubMed
  5. O'Meara S, Martyn-St James M. Foam dressings for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD009907 «PMID: 23728697»PubMed
  6. O'Meara S, Martyn-St James M, Adderley UJ. Alginate dressings for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010182 «PMID: 26286189»PubMed