Meta-analyysi «Wells GA, Cranney A, Peterson J ym. Alendronate fo...»1 alendronaatin vaikutuksista luuntiheyteen ja murtumien ilmaantuvuuteen menopaussin ohittaneilla naisilla lumehoitoon verrattuna. Meta-analyysi sisältää 11 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (potilaiden määrä yhteensä 12 855 naista, joista 5 561 sai lumelääkettä). 2 tutkimuksista käsitteli osteoporoosin preventiota ja 9 osteoporoosin hoitoa. Sekundaaripreventio oli kyseessä, jos potilaalla oli lähtötilanteessa murtuma tai luustotiheys alle 2 keskipoikkeamaa luuston huippumassasta. Hakusanat on mainittu.
Meta-analyysin hyväksyttiin kaikki satunnaistetut ja lumekontrolloidut tutkimukset, joissa alendronaatin vaikutuksia oli seurattu vähintään 1 vuoden ajan ja joissa oli esitetty joko lääke- ja lumehoidon vaikutukset murtumien ilmaantumiseen tai hoitojen vaikutukset luun tiheyteen (prosentuaalinen muutos lähtötasoon verrattuna). Alkuperäisartikkelien menetelmällinen laatu arvioitiin. Poissuljetut tutkimukset ja arvion perustelu on kuvattu; useimmiten syynä oli metodologinen puute (tutkimus ei ollut kontrolloitu) tai seuranta-aika oli vähemmän kuin 1 vuosi. 2 tutkimuksista drop-outien määrä oli alle 5 %, 5 tutkimuksista se vaihteli välillä 5–20 %, ja 3 tutkimuksista drop-outien määrä oli seuranta-aikana yli 20 %, 1 tutkimuksessa sitä ei ollut mainittu. Tutkimuksissa potilaiden keski-ikä vaihteli välillä 53–78 vuotta. Seuranta-aika oli 1–4 vuotta. Päämuuttujia olivat nikamamurtumien ja ei-nikamamurtumien ilmaantuvuus, luun tiheys ja lääkehoidon haittavaikutukset.
Relatiivisen (RRR) ja absoluuttisen (ARR) riskin vähenemät annoksella 10 mg/vrk olivat seuraavat:
Alendronaatti paransi luuntiheyttä annosriippuvaisesti. Lääkevaste kasvoi seuranta-ajan pidentyessä.
Tuloksia voidaan havainnollistaa seuraavasti:
Paras arvio mitä tapahtuu naiselle, jolla on todettu matala luun tiheys tai todettu nikamamurtuma:
Paras arvio naiselle, jonka luustotiheys ei ole osteoporoottinen tai hänellä ei ole ollut nikamamurtumaa:
Kommentti
«Wells GA, Cranney A, Peterson J ym. Alendronate fo...»1: Tutkimuksessa käytettiin päivittäistä annostelua, kun sen sijaan yleisin annostelumuoto on viikoittainen, jonka murtumaestonäyttö on epäsuora. RCT-tutkimukset eivät myöskään kuitenkaan edusta yleistä potilasaineistoa. Valtaosassa tutkimuksia (8/11) gastrointestinaalialueen sairaudet olivat poissulkukriteeri, joka todennäköisesti johtaa tavanomaista kliinistä aineistoa parempiin haittavaikutuslukemiin. RCT-tutkimukset kertovat lääkkeen tehosta (efficacy) murtuman estossa, mutta pitkän aikavälin teho (long-term effectiveness) jää todentamatta. Bisfosfonaattihoidon optimaalinen hoitoaika ei selviä näistä rajoitetun ajan kestäneistä tutkimuksista. Harvinaisten haittavaikutusten ilmaantuvuus jää epäselväksi – havainnoivat tutkimukset ja tapausselostukset ovat herättäneet huolta atyyppisten murtumien ja leukaluun osteonekroosista.