Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa «Falup-Pecurariu OG, Diez-Domingo J, Esposito S ym....»1 selvitettiin alle 5-vuotiaiden alahengitystieinfektiota sairastavien lasten keuhkokuvalöydöksen suhdetta kliinisiin ja laboratoriolöydöksiin. Tutkimus oli osa CAP-PRI (Community Acquired Pneumonia Pediatric Research Initiative -projektia, potilaita oli kaikkiaan 1 107. Potilaat jaettiin kolmeen eri ryhmään keuhkokuvalöydöksen mukaan: alveolaarinen pneumonia (WHO: end-point-konsolidaatio), ei-alveolaarinen pneumonia (WHO: non-end point -infiltraatio ilman pleuranestettä) ja kliininen pneumonia ilman keuhkokuvalöydöstä. Lapsilta oli määritetty kuume, hengitysfrekvenssi ja happisaturaatio, leukosyyttilaskenta ja CRP. Tutkimuksessa todettiin, että nämä kolme ryhmää erosivat toisistaan sekä kliinisen kuvan että laboratoriolöydösten suhteen. Lapsilla, joilla oli todettu alveolaarinen tiivistymä, oli suurempi CRP (83,9 ± 103,6) kuin niillä, joilla oli joko ei-alveolaarinen tiivistymä (CRP 43,0 ± 76,6) tai normaali keuhkokuvalöydös (CRP 55,4 ± 69,5). Samoin leukosyyttilaskenta oli suurempi alveolaarisen konsolidaation yhteydessä. Tutkimuksessa katsottiin näiden kolmen ryhmän eroavan toisistaan kliinisen kuvan ja laboratoriolöydösten suhteen. Kirjoittajien tulkinnan mukaan alveolaarinen konsolidaatio keuhkokuvassa liittyy yleensä bakteerietiologiaan ja ei-alveolaarinen muutos tai normaali keuhkokuva liittyvät useammin virusetiolgiaan.
Kommentti: Vaikka ryhmien välillä oli eroa laboratoriolöydöksissä, tulkinta vaikutti perustuvan melko vahvasti CRP-eroon.
Etenevään poikittaistutkimukseen «Nascimento-Carvalho CM, Araújo-Neto CA, Ruuskanen ...»2 oli valittu 209 pneumonian vuoksi sairaalahoitoon otettua alle 5-vuotiasta lasta. Infektion etiologiaa selvitettiin 11 viruksen ja bakteerietiologiaa 8 eri bakteerin osalta sekä nenälimasta että veriviljelystä. Virusinfektioksi määritettiin tapaukset, joissa oli todettavissa vain viruslöydös, ja bakteeri-infektioksi tapaukset, joissa todettiin bakteeri-infektio riippumatta mahdollisesta viruslöydöksestä. Keuhkokuvasta yksi radiologi määritti löydökset etukäteen sovitun taulukon mukaisesti ilman muita tutkimustietoja. Pneumoniadiagnoosi perustui keuhkokuvassa todettavaan muutokseen ja/tai pleuranesteeseen; alveolaarinen konsolidaatio, interstitielli infiltraatio ja molemmat yhdessä kirjattiin erikseen. Radiologisesti todettu pneumonia oli 165:llä (79 %), normaali keuhkokuva 36:lla (17,2 %) ja muu keuhkokuvalöydös 8:lla (3,8 %). Virusetiologia oli merkitsevästi yleisempi niillä, joilla ei ollut radiologisesti todettua pneumoniaa (68,2 % vs. 47,9 %; P = 0,02). Vastaavasti bakteerietiologia oli yleisempi niillä, joilla keuhkokuvassa oli todettu pneumonia (52,1 % vs. 31,8 %; P = 0,02). Pneumokokki-infektio liittyi merkitsevästi useammin radiologisesti todettuun pneumonialöydökseen kuin normaaliin keuhkokuvaan (24,2 % vs. 8,3 %; P = 0,04). Keuhkokuvan sensitiivisyys pneumokokkipneumonian suhteen (95 % luottamusväli) oli 93 % (80–98 %). Normaalin keuhkokuvan negatiivinen ennustearvo (95 % luottamusväli) oli 92 % (77–98 %).
Kommentti: Tutkimukseen oli otettu vain sairaalahoitoon joutuneita ja siis vakavammin sairaita lapsia. Radiologinen löydös perustui vain yhden radiologin arvioon, mutta pneumonian kriteerit vastasivat WHO:n käyttämiä (alveolaarinen konsolidaatio, muu infiltraatti ja/tai pleuraneste).
Suomalaisessa tutkimuksessa «Virkki R, Juven T, Rikalainen H ym. Differentiatio...»3 pyrittiin selvittämään keuhkokuvan mahdollisuuksia keuhkokuumeen etiologian arvioinnissa. Potilasaineistona oli 254 lasta, joilla oli radiologisesti todettu pneumonia. Pneumonian kriteerinä oli alveolaarinen tai interstitielli infiltraatio, ja kaikki kuvat arvioi kolme radiologia. Kuvista määritettiin alveolaarinen ja/tai interstitielli pneumonia, yli-ilmastoituminen, atelektaasi ja pleuraneste. Bakteeri- tai virusetiologian arvioimiseksi määritettiin leukosyyttilaskenta, lasko ja CRP sekä nenäliman virus- ja bakteeritutkimuksia. Määrityksissä todettiin virusetiologia 62 %:lla ja bakteeri 53 %:lla. Yli 2-vuotiailla todettiin bakteerietiologia useammin kuin nuoremmilla (72 % vs. 51 %, p = 0,001). Potilaista, joilla oli todettu bakteeri-infektio, 71 %:lla oli keuhkokuvassa alveolaarinen muutos, ja vastaavasti 72 %:lla niistä, joilla oli alveolaarinen muutos, löytyi bakteeri nenälimasta. Toisaalta 49 %:lla niistä, joilla oli virusetiologia, oli myös todettavissa alveolaarinen muutos keuhkokuvassa. Interstitiellien keuhkokuvamuutosten yhteydessä puolella oli todettu bakteeri- ja puolella virusetiologia. Yhdessä laboratoriolöydösten kanssa katsottiin alveolaarisen keuhkokuvamuutoksen viittaavan yleensä bakteerietiologiaan.
Kommentti: Interstitellien muutosten yhteydessä ei ollut erikseen tarkasteltu niitä potilaita, joilla oli todettu sekä interstitielli muutos että pleuraneste, kuten WHO:n luokitukseen liittyen uudemmissa tutkimuksissa on tehty.