Takaisin

Passiivinen tupakointi ja keuhkoahtaumatauti

Näytönastekatsaukset
Terttu Harju
21.11.2019

Näytön aste: B

Ympäristön tupakansavualtistus ilmeisesti suurentaa keuhkoahtaumataudin riskiä.

Vuonna 2005 julkaistussa Eisnerin tutkimuksessa «Eisner MD, Balmes J, Katz PP ym. Lifetime environm...»1 otettiin 48 osavaltion alueelta 55–75-vuotiaasta aikuisväestöstä satunnaisotos (n = 2 113). Näiden henkilöiden elämänaikainen altistuminen ympäristön tupakansavulle (environmental tobacco smoke, ETS) selvitettiin haastattelemalla. Standardikysymyksin selvitettiin tutkittavan oma tupakointi. Keuhkoahtaumataudin diagnoosi oli itse ilmoitettu, lääkärin toteama krooninen bronkiitti, emfyseema tai keuhkoahtaumatauti. 47 potilaan potilastiedoista tarkistettiin spirometrian tulos, 89 %:lla oli obstruktio.

Keuhkoahtaumataudin OR oli 1,55 (95 % luottamusväli 1,09–2,21) henkilöillä, jotka kuuluivat ylimpään neljännekseen kotona saadun elämänaikaisen tupakansavualtistuksen suhteen (kontrolloitu iän, sukupuolen, rodun, oman tupakoinnin, koulutuksen, siviilisäädyn ja työaltistuksen suhteen). Myös henkilöillä, joilla oli työpaikan ETS-altistus korkeinta neljännestä, oli kohonnut keuhkoahtaumatautiriski (OR 1,36; 95 % luottamusväli 1,002–1,84).

Ympäristön tupakansavualtistus saattaa olla merkittävä keuhkoahtaumataudin aiheuttaja.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Vineis ym. julkaisivat 2005 tutkimuksen «Vineis P, Airoldi L, Veglia F ym. Environmental to...»2, jossa seurattiin 7 vuoden ajan EPIC-kohortin (Nested case-control study within European prospective investigation into cancer and nutrition) henkilöitä (303 020 tupakoimatonta tai vähintään 10 vuotta aiemmin tupakoinnin lopettanutta, joista 123 479 ilmoitti altistuneensa ympäristön tupakansavulle). Päätetapahtuma oli sairastuminen hengitystiesyöpään tai kuolema hengityselinperäiseen syyhyn (keuhkoahtaumatautiin tai emfyseemaan). Kontrollit vakioitiin iän, sukupuolen ja tupakointistatuksen suhteen. Plasman kotiniini mitattiin 1 574 henkilöltä.

Seurannan aikana 97 henkilöä sairastui keuhkosyöpään, 20 larynks- tai farynks-syöpään ja 14 kuoli keuhkoahtaumatautiin tai emfyseemaan. Koko kohortissa altistuminen ympäristön tupakansavulle aiheutti suurentuneen riskin kuolla keuhkoahtaumatautiin tai emfyseemaan (HR 1,3; 0,87–1,95) ja keuhkosyöpään (HR 1,34; 0,85–2,13). Tapaus-verrokki-asetelmassa riskiluvut olivat vielä korkeammat: OR 1,7 (1,02–2,82) keuhkoahtaumatauti- tai emfyseemakuolemaan ja 1,76 (0,96–3,23) keuhkosyöpäkuolemaan. Riski oli suurempi entisillä tupakoitsijoilla verrattuna tupakoimattomiin. Tiheä altistuminen lapsuudessa assosioitui keuhkosyöpäkuolemaan (HR 3,63; 1,19–11,11, kun päivittäinen altistuminen oli useita tunteja).

Ympäristön tupakansavualtistus on riski keuhkoahtaumatautikuolemaan tupakoimattomalla ja erityisesti aiemmin itse tupakoineella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Päätetapahtumia vähän. Aiemmin tupakoineiden askivuodet puuttuivat.

Jindalin vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa «Jindal SK, Aggarwal AN, Chaudhry K ym. A multicent...»3 selvitettiin Intiassa 4 kohteessa kaupunki- ja maalaisväestön keuhkoahtaumataudin epidemiologiaa ja sen suhdetta tupakointiin ja ympäristön tupakansavuun. Tutkittu väestö oli 35 295 iältään 35–75-vuotiasta henkilöä, miesten suhde naisiin 1,56:1 ja tupakoitsijoiden suhde tupakoimattomiin 2,65:1. Keuhkoahtaumatauti määriteltiin kroonisen bronkiitin kriteerein (yskää ja ysköksiä useimpina päivinä vähintään 3 kuukautena 2 perättäisenä vuonna).

Keuhkoahtaumataudin esiintyvyys oli 8,2 % bidin polttajilla ja 5,9 % savukkeiden polttajilla. ETS aiheutti tupakoimattomilla kohonneen riskin keuhkoahtaumatautiin (OR 1,4; 95 % luottamusväli 1,21–1,61).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: heikko
  • Kommentti: Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustui kroonisen bronkiitin kliiniseen taudinkuvaan. Tutkimus on tehty Intiassa, jossa elinolot ja ilmansaastealtistus poikkeavat suomalaisista oloista.

Yin julkaisi 2007 tutkimuksen «Yin P, Jiang CQ, Cheng KK ym. Passive smoking expo...»4, johon Guangzhou Biobanki Cohort Studyn 20 430 osallistujaa rekrytoitiin 2003–2006. 15 379 tupakoimatonta (6 497 spirometriatieto käytössä) sisällytettiin tähän poikkileikkausanalyysiin. Passiivinen tupakointialtistus kotona ja työssä 2 itseraportoidun mittarin (tiheys ja kesto) avulla kartoitettiin. Keuhkoahtaumatautidiagnoosi perustui spirometriaan ja määriteltiin GOLD-kriteerein.

Keuhkoahtaumataudin ja itsearvioidun passiivisen tupakansavualtistuksen välillä oli yhteys (OR 1,48; 95 % luottamusväli 1,18–1,85), mikäli altistus oli korkea: 40 tuntia viikossa yli 5 vuoden ajan. Yhteys hengitystieoireiden ja passiivisen tupakansavualtistuksen välillä oli merkitsevä, OR 1,16; 1,07–1,25).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Johannessenin tutkimuksessa vuodelta 2012 «Johannessen A, Bakke PS, Hardie JA ym. Association...»5 433 keuhkoahtaumatautipotilasta ja 325 kontrollia osallistui Bergenin COPD Cohort Study -tutkimukseen vuosina 2006–9. Osallistujille tehtiin spirometria, ja he vastasivat kysymyksiin.

ETS lapsuudessa havaittiin 61 %:lla. Naiset, jotka olivat altistuneet ETS:lle lapsuudessa, omasivat korkeamman COPD-riskin kuin altistumattomat, OR 1,9 (95 % luottamusväli 1,0–3,7). Miehillä ETS lisäsi dyspnean (OR 1,5; 0,9–2,5) ja aamuyskän riskiä (1,7; 1,1–2,6), mutta ei keuhkoahtaumatautiriskiä. COPD-riskitekijöitä miehillä olivat työperäinen pölyaltistus, COPD-sairauden esiintyminen perheessä ja koulutustaso.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Jaakkola ja Jaakkola ovat julkaisseet katsausartikkelin «Jaakkola MS, Jaakkola JJ. Effects of environmental...»6 ympäristön tupakansavualtistuksen vaikutuksesta aikuisten hengitysterveyteen vuonna 2002. Katsauksessa on käyty läpi kirjallisuus vuodesta 1966 vuoteen 2000. Epidemiologisia tutkimuksia ETS:n ja COPD:n yhteydestä oli 6, joista case-referent-tutkimuksissa OR vaihteli välillä 1,86–2,5 ja pitkittäistutkimuksissa 1,68–5,63.

Kirjoittajat pitävät todisteita ympäristön tupakansavualtistuksen ja keuhkoahtaumataudin syy-seuraussuhteesta vahvana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimukset olivat vanhoja, seuranta-ajat 1960–70–80-luvuilta. Keuhkoahtaumatautidiagnoosi perustui kuolintodistukseen. Diagnoosi oli asetettu sairaalahoidon aikana mutta kriteerit eivät olleet tiedossa, ja vain 1 tutkimuksessa diagnoosi perustui obstruktioon spirometriassa.

Hershin vuonna 2011 «Hersh CP, Hokanson JE, Lynch DA ym. Family history...»7 julkaistu tutkimus pyrki selvittämään ensisijaisesti perhehistorian merkitystä COPD-riskissä. Tutkimuksessa verrattiin 821 keuhkoahtaumatautipotilasta ja 776 kontrollitupakoitsijaa myös lapsuuden ETS:n suhteen.

Lapsuuden ETS ei lisännyt keuhkoahtaumatautiriskiä, ei myöskään vanhempien tupakointi. Sen sijaan vanhempien keuhkoahtaumatauti lisäsi keuhkoahtaumatautiriskiä merkitsevästi (OR 1,73; 1,3–2,20) samoin kuin alhainen koulutustaso (OR 0,78; 0,37–0,61). Myös työperäinen altistuminen pölylle, kaasuille, kemikaaleille tai huuruille lisäsi keuhkoahtaumatautiriskiä (OR 1,52; 1,19–1,94).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Kontrollit olivat nuorempia ja heillä oli vähemmän askivuosia kuin keuhkoahtaumatautipotilailla. Aikuisiän ETS:n merkitystä ei arvioitu.

Kirjallisuutta

  1. Eisner MD, Balmes J, Katz PP ym. Lifetime environmental tobacco smoke exposure and the risk of chronic obstructive pulmonary disease. Environ Health 2005;4:7 «PMID: 15890079»PubMed
  2. Vineis P, Airoldi L, Veglia F ym. Environmental tobacco smoke and risk of respiratory cancer and chronic obstructive pulmonary disease in former smokers and never smokers in the EPIC prospective study. BMJ 2005;330:277 «PMID: 15681570»PubMed
  3. Jindal SK, Aggarwal AN, Chaudhry K ym. A multicentric study on epidemiology of chronic obstructive pulmonary disease and its relationship with tobacco smoking and environmental tobacco smoke exposure. Indian J Chest Dis Allied Sci 2006;48:23-9 «PMID: 16482948»PubMed
  4. Yin P, Jiang CQ, Cheng KK ym. Passive smoking exposure and risk of COPD among adults in China: the Guangzhou Biobank Cohort Study. Lancet 2007;370:751-7 «PMID: 17765524»PubMed
  5. Johannessen A, Bakke PS, Hardie JA ym. Association of exposure to environmental tobacco smoke in childhood with chronic obstructive pulmonary disease and respiratory symptoms in adults. Respirology 2012;17:499-505 «PMID: 22248329»PubMed
  6. Jaakkola MS, Jaakkola JJ. Effects of environmental tobacco smoke on the respiratory health of adults. Scand J Work Environ Health 2002;28 Suppl 2:52-70 «PMID: 12058803»PubMed
  7. Hersh CP, Hokanson JE, Lynch DA ym. Family history is a risk factor for COPD. Chest 2011;140:343-50 «PMID: 21310839»PubMed