Katsauksen «Jefferson T, Di Pietrantonj C, Rivetti A ym. Vacci...»1, «Vaccines for preventing influenza in healthy adults»1 tarkoituksena oli löytää ja arvostella kaikki tutkimukset, jotka arvioivat influenssarokotteen vaikuttavuutta terveillä aikuisilla (16–65-vuotiaat). Valintakriteereinä oli satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, quasi-tutkimus, joissa influenssarokotetta verrattiin lumerokotteeseen tai vertailuryhmällä ei ollut mitään rokotetta. Altistuksena oli kausi-influenssa. Vakavien ja harvinaisten haittavaikutusten selvittämiseksi mukaan otettiin vertailevia tutkimuksia. Tietokantoina olivat the Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL), MEDLINE (tammikuusta 1966 kesäkuuhun 2010) ja EMBASE (vuodesta 1990 kesäkuuhun 2010). Kirjoittajat löysivät 50 julkaisuja. Tutkimuksiin oli osallistunut yli 70 000 henkilöä.
Silloin, kun rokoteviruksen ja epideemisen viruksen antigeenirakenteet vastasivat toisiaan, 4 % rokottamattomista ja 1 % rokotetuista (riskiero 3 %, 95 % luottamusväli 2–5 %) sairasti influenssan kaltaisen taudin. Jos rokote- ja kausi-influenssavirusten vastaavuus oli huono, riskiero oli 1 % (95 % luottamusväli 0–3 %). Kirjoittajat tarkastelivat rokotteen tehokkuutta eri lopputulosmuuttujilla, jolloin vaikutus kuvattiin riskisuhteella ja 95 % luottamusvälillä (ks. taulukko «...»1).
Lopputulos | Vastaavuus | Riskisuhde rokotetut / rokottamattomat | 95 % luottamusväli |
---|---|---|---|
Taudinkuva (ILI) | hyvä | 0,7 | 0,59–0,83 |
huono | 1,02 | 0,28–3,70 | |
Influenssa | hyvä | 0,27 | 0,16–0,46 |
huono | 0,56 | 0,41–0,75 | |
Sairaalahoito | hyvä | 0,37 | 0,12–1,12 |
huono | 0,85 | 0,38–1,91 | |
Keuhkokuume | hyvä | 0,59 | 0,04–9,43 |
huono | 1,01 | 0,09–11,13 |
Kirjoittajien mukaan influenssavirus on yksi noin 200 hengitystieinfektioita aiheuttavasta viruksesta. Taudinkuvan perusteella kliinikko ei pysty diagnosoimaan influenssaa. Ihannetilanteessa, jolloin rokotevirus ja epideeminen virus vastaavat toisiaan, NNT yhden oireisen influenssan estämiseksi on 33. Keskimäärin virusten vastaavuus on osittainen, jolloin NNT on 100. Sairaalahoitoa ja keuhkokuumetta influenssarokote ei vähentänyt.
Näiden muuttujien luottamusvälit ovat laajat, mikä johtuu pienistä tutkimuksiin osallistuneiden määristä. Katsaus ei siis anna vastausta influenssarokotteen tehosta ehkäistä keuhkokuumetta ja sairaalahoitoon joutumista.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Osterholm MT, Kelley NS, Sommer A ym. Efficacy and...»2 arvioitiin influenssarokotteen suojatehoa ja tehokkuutta, kun lopputulosmuuttujana oli viruseristyksellä tai nukleiinihapon osoituksella diagnosoitu influenssa. Aikaisemmin tutkimuksissa käytetty influenssan kriteeri (nelinkertainen nousu hemagglutiniinivasta-aineiden määrässä) oli osoittautunut epäluotettavaksi.
Rokotteen saaneiden joukossa vasta-ainetason nousu todettiin vain 23 %:lla heistä, joilla oli nukleiinihappo-osoituksella vahvistettu influenssa, kun taas rokottamattomilla sama osuus oli 90 %. Näin rokotteen tehokkuudeksi on saatu todellista huomattavasti parempi tulos niissä tutkimuksissa, joissa influenssan diagnoosi lopputulosmuuttujana on perustunut serologiaan. Kirjoittajat löysivät 8 poimintaehdot täyttävää tutkimusta, joissa kohdeväestönä olivat aikuiset. Yhtään tutkimusta ei löytynyt 65 vuotta täyttäneistä. Ks. taulukko «...»2.
Tutkimus | Influenssakausi | Osallistujien määrä | Teho (%) | 95 % luottamusväli |
---|---|---|---|---|
Ohmit ym. «Ohmit SE, Victor JC, Rotthoff JR ym. Prevention of...»3 | 2004–05 | 728 | 75 | 42–90 |
Ohmit ym. «Ohmit SE, Victor JC, Teich ER ym. Prevention of sy...»4 | 2005–06 | 1 205 | 16 | -171–70 |
Beran ym. «Beran J, Wertzova V, Honegr K ym. Challenge of con...»5 | 2005–06 | 6 203 | 22 | -49–59 |
Beran ym. «Beran J, Vesikari T, Wertzova V ym. Efficacy of in...»6 | 2006–07 | 7 652 | 62 | 46–73 |
Monto ym. «Monto AS, Ohmit SE, Petrie JG ym. Comparative effi...»7 | 2007–08 | 1 139 | 68 | 46–81 |
Jackson ym. «Jackson LA, Gaglani MJ, Keyserling HL ym. Safety, ...»8 | 2005–06 | 3 514 | 50 | 14–71 |
Jackson ym. | 2006–07 | 4 144 | 50 | -3–75 |
Frey ym. «Frey S, Vesikari T, Szymczakiewicz-Multanowska A y...»9 | 2007–08 | 7 576 | 63 | 47–97 |
Kirjoittajien tulkinnan mukaan influenssarokotteen antama suoja on ”kohtalainen”. Tutkimustulokset vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, kuinka hyvin rokotevirus ja epideeminen virus vastaavat toisiaan. Sairastuneiden määrän ollessa vähäinen tulosten luottamisvälit jäävät leveiksi, mikä vaikeuttaa tulkintaa.
Tukholman läänissä «Ohmit SE, Victor JC, Rotthoff JR ym. Prevention of...»3 toteutettiin influenssa- ja pneumokokkirokotuskamppanja kolmena peräkkäisenä vuotena 1998–2000. Kohdeväestönä oli alueella asuvat, 65 vuotta täyttäneet henkilöt, joita oli noin 260 000. Rokotuskattavuudet olivat 38 %, 39 % ja 41 %. Lopputulosmuuttujana oli kokonaiskuolleisuus influenssakauden aikana. Kausina 1998/1999 ja 1999/2000 influenssan aktiivisuus arvioitiin kohtalaiseksi – korkeaksi ja 2000/2001 hyvin matalaksi. Rokoteviruksen ja epideemisen viruksen vastaavuus oli hyvä kaikkina kausina. Influenssarokotteen saaneiden joukossa korjaamaton kuolleisuuden lasku oli 50, 46 ja 42 %.
Influenssarokotteen saaneiden joukossa kuolleisuus oli 35 % alempi myös influenssakauden ulkopuolella, mikä viittaa matalampaan perusriskiin kuolla rokotettujen joukossa. Influenssakauden ulkopuolisella kuolleisuuden erolla korjattuna rokote vähensi influenssakauden aikaisia kuolemia 14, 19 ja 1 %. Yhden kuolemantapauksen estämiseksi tarvitsi rokottaa eri vuosina 297, 158 ja 743 henkilöä.