Takaisin

Akupunktuuri ja olkapään jännevaivat

Näytönastekatsaukset
Marja Huuskonen ja Esa-Pekka Takala
29.9.2014

Näytön aste: C

Akupunktuuri saattaa vähentää kipua lyhytaikaisesti olkapään jännevaivoissa, mutta näyttö on ristiriitaista.

Akupunktuurin vaikutuksia olkavaivoihin on tutkittu usein siten, että eri tauteja ei ole eroteltu toisistaan. Vuonna 2005 julkaistiin systemoitu katsaus «Green S, Buchbinder R, Hetrick S. Acupuncture for ...»1, «Acupuncture for shoulder pain»1, jossa oli mukana kaksi erityisesti jännevaivoja selvittänyttä tutkimusta «Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Random...»2, «Berry H, Fernandes L, Bloom B ym. Clinical study c...»3. Lisäksi löytyi kuusi olkapään jännevaivojen satunnaistettua hoitokoetta, jotka ovat ilmestyneet katsauksen jälkeen «Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y...»4, «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5, «Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupunctu...»6, «Szczurko O, Cooley K, Mills EJ ym. Naturopathic tr...»7, «Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German...»8, «Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9. Tämän katsauksen päätelmät perustuvat näihin kahdeksaan tutkimukseen.

Akupunktuurissa käytetyt pisteet ovat vaihdelleet tutkimuksesta toiseen, ja usein pisteet on valinnut hoidon toteuttaja tutkimussuunnitelmassa luetelluista pisteistä. Kolmessa tutkimuksessa pisteet oli vakioitu. Kahdessa ruotsalaisessa tutkimuksessa «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5, «Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9 4 pistettä oli olkapäässä ja yksi kädessä. Yhdessä espanjalaisessa tutkimuksessa «Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupunctu...»6 käytettiin yhtä pistettä sääressä. Sähköä käytettiin lisä-ärsykkeenä yhdessä tutkimuksessa «Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y...»4. Akupunktuurin lisäksi on hoitoryhmissä käytetty harjoitus-ohjelmaa «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5, «Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9 ja passiivista fysioterapiaa «Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupunctu...»6. Yhdessä tutkimuksessa «Szczurko O, Cooley K, Mills EJ ym. Naturopathic tr...»7 akupunktuuri oli osa ”naturopaattisen” hoidon yhdistelmää, johon kuului myös ravitsemusneuvontaa ja entsyymivalmiste.

Vertailuhoitona on ollut lumeakupunktuuri «Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Random...»2, «Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y...»4, «Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German...»8, lumesähköhoito (TENS) «Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupunctu...»6, ultraääni «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5, fysioterapian, harjoittelun ja lume-entsyymin yhdistelmä «Szczurko O, Cooley K, Mills EJ ym. Naturopathic tr...»7, kipulääke ja fysioterapia «Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German...»8 sekä subakromiaalinen kortikoidi-injektio «Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9.

Kaikissa tutkimuksissa olkapään jännevaivat ovat helpottaneet seurannan aikana sekä akupunktuuri- että vertailuryhmissä. Tilastollisesti on havaittu selvä ero akupunktuurin eduksi lumeakupunktuuriin «Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Random...»2, «Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y...»4, «Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German...»8, lumesähköhoitoon (TENS) «Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupunctu...»6 sekä heikosti määriteltyihin fysioterapian muotoihin «Szczurko O, Cooley K, Mills EJ ym. Naturopathic tr...»7, «Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German...»8. Vaikka ero on ollut tilastollisesti hyvin todennäköinen, on kliininen vaikutus jäänyt vähäiseksi. Tutkimuksissa, joissa kummankin ryhmän hoitoon on liittynyt olkalihaksia vahvistava harjoittelu, ei saatu eroa akupunktuurin hyväksi ultraäänihoitoon «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5 tai subakromiaaliseen kortikoidi-injektioon «Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9.

Akupunktuurihoito on ollut vertailuhoitoa vaikuttavampaa tutkimuksissa, joissa hoidon antaja on ollut kokenut akupunktuurilääkäri. Vaikutus on näkynyt tuolloinkin lähinnä koetuissa vaivoissa. Akupunktuurion liittyy ilmeisen vahva lumevaikutus, joka korostuu silloin, jos hoitaja on vahvasti sitoutunut hoitoonsa. Länsimaisen lääketieteen on muutoin vaikea selittää, miten esimerkiksi yhteen säären pisteeseen kolmasti viikon välein annettu hoito tuottaisi biologisen vaikutuksen ja kuukausia kestävän avun olkapään vaivoihin «Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupunctu...»6.

Saksassa selvitettiin «Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Random...»2 akupunktuurin ja lumeakupunktuurin vaikutusta urheilijoiden kiertäjäkalvosimen vaivoihin 5/1996–/1997.

Potilaat Urheilijoita, joilla urheiluun liittyviä inpingement-olkavaivoja Neerin luokituksella vähintään 4 viikkoa. Ikä 18–50 vuotta. Constant–Murley-pisteet (CMS) alle 81/100. Jännerepeämät suljettiin pois kaikututkimuksen avulla ja muut patologiat röntgentutkimuksella.
Interventio Akupunktuuri perinteisen akupunktuurin suosittelemiin kipuarkoihin ja muihin pisteisiin olkaseudussa ja muualla kehossa (12 pistettä 20:sta). Hoito 20 minuuttia kahdesti viikossa 4 viikon ajan. Hoidon aikana ei lääkehoitoa ja injektioita. Interventioryhmän n = 25. Keski-ikä 33,7 vuotta, naisia 48 %.
Vertailu Lumeakupunktuuri varsinaista hoitoa vastaavalla tavalla. Muovisen tukirenkaan avulla tylpän neulan kärki kosketti ihoa, mutta ei sitä lävistänyt, ja neula näytti työntyvän ihon läpi. Vertailuryhmän n = 27. Keski-ikä 37,4 vuotta, naisia 33 %.
Tulosmuuttuja Constant–Murleyn (CMS) pisteiden muutos hoidon päättyessä (4 viikkoa alusta) ja 4 kuukauden kuluttua (3 kuukautta hoidon päättymisestä). Kliinisesti merkitseväksi arvioitiin 10 pisteen muutos. 4 kuukauden seurannassa mukana vain CMS:n subjektiiviset osiot (kipu 0–15 pistettä, päivittäiset toiminnat 0–20 pistettä).
Asetelma Satunnaistettu kliininen koe. Voimalaskelmien perusteella arvioitiin tarvittavan kumpaankin ryhmään 23 potilasta kliinisen eron havaitsemiseksi. Analyysi intention-to-treat-periaatteella. Hoidon päättyessä arvion teki sama hoitoryhmästä tietämätön ortopedi kuin hoidon alussa. 4 kuukauden seuranta tehtiin postikyselynä.

Kilpaurheilijoita oli i-ryhmässä hieman enemmän (64 %) kuin v-ryhmässä (48 %).

Hoidon alussa keskimääräinen CMS oli i-ryhmässä 60,4 (SD 12,3) ja v-ryhmässä 53,9 (SD 14,0). Kivun voimakkuutta ei arvioitu.

Tutkimuksen aikana sai jatkaa fysioterapiaa mutta kipulääkkeitä tai injektioita ei sallittu. Kaikkiaan neljä potilasta oli saanut jotain muutakin hoitoa, kaikki v-ryhmässä.

Loppuanalyysissa 4 viikon kohdalla oli i-ryhmässä jäljellä n = 22 ja v-ryhmässä n = 23. 4 kuukautta hoidon alusta 35 potilasta (67 %) palautti kyselyn.

Hoidon lopussa CMS oli i-ryhmässä 79,6 (SD 17,1) ja v-ryhmässä 62,3 (SD 17,9). Muutos alkutilanteesta oli i-ryhmässä 19,2 pistettä (SD 16,1, vaihtelu -13–50) ja v-ryhmässä 8,4 pistettä (SD 14,6, vaihtelu -20–41). Muutosten ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (P = 0,014; ryhmien välisen eron 95 % luottamusrajat 2,3–19,4).

Koettujen kipu-oireiden CMS-pisteet olivat akupunktuuriryhmässä hoidon päättyessä keskimäärin 10,0 (/35) ja 4 kuukauden kohdalla 8,9 eli ei tapahtunut kliinisesti merkittävää tai tilastollisesti havaittavaa muutosta. Vertailuryhmässä vastaavasti hoidon päättyessä kivun CMS oli 6,5 (= kohtalaista) ja 4 kuukauden kuluttua 9,4 (= melko lievää). Ryhmien välillä ei ollut eroja päivittäisiin toimintoihin liittyvissä CMS-osioissa. Akupunktuurin ilmoitti subjektiivisesti auttaneen i-ryhmässä 17 potilasta (68 %) ja v-ryhmässä 14 (52 %) (P = 0,27). Haittavaikutukset eivät eronneet aikaisemmin havaituista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Espanjassa avohoidon olkapään kipupotilailla toteutettu tutkimus «Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y...»4.

Potilaat Aikuisia miehiä ja naisia, keski-ikä 59 vuotta (keskihajonta 11 vuotta). Suurin osa työssä. 85 % tendinopatioita, loput muita kliinisiä diagnooseja. Molemmissa ryhmissä aluksi 65 henkilöä ja seurannassa 55.
Interventio Akupunktuuri sähköärsytyksellä kerran viikossa 8 viikon ajan. 2 pistettä kipeän olan seudussa ja 2 vastakkaisessa alaraajassa.
Vertailu Valeakupunktuuri tylpillä neuloilla, jotka näyttivät uppoavan ihon läpi. Neuloissa kiinni sähköjohdot, mutta ei sähköä.
Tulosmuuttuja Kipu (VAS), kivun laatua mittaava Lattinen indeksi, kipulääkkeiden käyttö, olkanivelen liikelaajuus, SPADI, elämänlaatu. Mittaukset hoidon päättyessä (7 viikkoa) sekä 3 ja 6 kuukauden kuluttua.
Asetelma Satunnaistettu kliininen koe. Tulosten arvioitsijat sokkoutettu. Tilasto-analyysi intention-to-treat-periaatteella.

Molemmissa ryhmissä kipu (VAS) oli aluksi keskimäärin 7/10 ja laski ollen 7 viikon hoidon jälkeen interventioryhmässä tasolla 1/10 ja vertailuryhmässä 3/10 seurannan loppuun saakka. Ero arvioitiin kliinisesti merkitseväksi (2/10) ja oli tilastollisesti selvästi havaittavissa (p < 0,001). Muissa muuttujissa todettiin vastaavasti paranemista molemmissa ryhmissä ja tilastollinen ero ryhmien välillä akupunktuurin hyväksi (kaikki p-arvot < 0,005).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsissa 1997–2000 terveyskeskusympäristössä toteutettu tutkimus «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5.

Potilaat Potilaat, joilla inpingement-oire. Ikä 30–65 vuotta. Kipua ollut vähintään 2 kuukauden ajan olkaseudussa ja olkavarren elevaatiossa, kivun helpottaminen puudutusinjektiolla olkavarren elevaatiossa. Lisäksi vähintään 3 neljästä kliinisestä inpingement-testistä (Hawkins–Kennedy, Jobe, Neer, kipukaari).
Interventio Akupunktuuri ja kotiharjoitteet. N = 44. Akupunktuuri 4 pistettä olkapäässä ja yksi kädessä. Hoito 30 minuuttia kahdesti viikossa 5 viikon ajan. Kotihoitosuositus tehdä kerran vuorokaudessa (narulla avustettu yläraajan elevaatio x 20, kylkimakuulla koukistetun kyynärvarren kierto x 30, seisten olkavarsi neutraaliasennossa vastustetut isometriset harjoitteet eteen, taakse, sivulle ja kierrot x 10, ulkokierto kumia vastaan 2 x 15 toistoa).
Vertailu Ultraääni ja kotiharjoitteet. N = 41. Hoito 10 minuuttia kahdesti viikossa 5 viikon ajan. Kotiharjoitteet samat kuin interventioryhmällä.
Tulosmuuttuja Constant-Murley Shoulder Assessment (CMScore; maksimi 100 pistettä), Adolfsson-Lysholm Shoulder Score (ALScore; maksimi 100), University of California at Los Angeles End-Result Score (UCLA Score; maksimi 35). Analyysissä käytettiin näiden yhteistä keskiarvoa. Seurantamittaukset hoidon päättyessä (5 viikkoa) sekä 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua.
Asetelma Satunnaistettu kliininen tutkimus. Mittaajat sokkoutettu. Intention-to-treat-analyysi ja analyysi osallistumisen mukaan. Voimalaskelmat oletuksella 30 % paremmasta hoitotuloksesta edellytti 40 potilasta kummassakin ryhmässä.

Taustamuuttujien suhteen satunnaistaminen onnistui hyvin vertailukelpoisiin ryhmiin. Haittavaikutuksia ei raportoitu. Kotiohjelman toteutuksessa ei ollut eroja ryhmien välillä (osallistumisen aktiviteettia ei raportoitu).

Päätulosmuuttujissa ei havaittu eroja ryhmien välillä. Käyttämällä kolmen asteikon yhteistä keskiarvoa ja huomioimalla osallistuminen lisämuuttujana havaittiin tilastollisesti pieni ero ryhmien välille akupunktuurin hyväksi (kuvan perusteella ero noin 3/100 pistettä eli kliinisesti merkityksetön; p = 0,045).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsissa 2004–2007 avohoidossa toteutettu tutkimus «Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9.

Potilaat Potilaat, joilla inpingement oireiden ja kliinisten löydösten perusteella (ks. Johansson 2005 «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5). Oireiden kesto vähintään 2 kuukautta. Ikä 30–65 vuotta.
Interventio Akupunktuuri 30 minuuttia kahdesti viikossa 5 viikon ajan (sama kuin Johansson 2005 «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5). N = 53. Kotiharjoittelut päivittäin (sama kuin Johansson 2005 «Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5).
Vertailu Subakromiaalinen kortikoidi-injektio (40 mg metyyliprednisoloni + prilokaiini). N = 63. Kotiharjoittelut kuten i-ryhmä.
Tulosmuuttuja Kipu ja toimintakyky (Adolfsson–Lysholm Shoulder Score; ALScore; maksimi 100). Lisäksi terveyteen liittyvä elämänlaatu (EQ-5D) ja potilaan arvio paranemisesta. Seurantamittaukset hoidon päätyttyä (6 viikkoa) sekä 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua.
Asetelma Satunnaistettu kliininen koe. Sokkoutetut arvioitsijat. Intention-to-treat-analyysi sekä hoidon toteutumisen suhteen. Voimalaskelmat oletuksella 15 ALS-pisteen paremmasta hoitotuloksesta edellytti 54 potilasta kummassakin ryhmässä.

Lähtötilanteessa taustamuuttujien suhteen ei eroja ryhmien välillä. Neljännes injektio-ryhmässä sai toisen injektion.

Ryhmien välillä ei todettu eroa kivussa, toimintakyvyssä tai elämänlaadun suhteen. Molemmissa ryhmissä tapahtui paranemista seurannan aikana: keskimääräinen ALS alussa molemmissa ryhmissä 70/100, hoidon päätyttyä 81; 12 kuukauden seurannassa akupunktuuriryhmässä 91 ja injektioryhmässä 88.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Random...»2: Hyvin suunniteltu ja toteutettu tutkimus. Tulosten perusteella ihon läpäisevä neulahoito näyttäisi nopeuttaneen jännevaivojen paranemista nopeammin kuin ihoa läpäisemätön akupunktuuri siten, että hoidon päättyessä ryhmien välillä näytti olevan jopa kliinisesti merkittävä pieni ero. Hoidon päätyttyä tapahtui lumehoidon ryhmässä paranemista niin, että 4 kuukauden kuluttua ei enää ollut eroa hoitoryhmien välillä.

«Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y...»4: Akupunktuurion liitetyllä sähköärsytyksellä saatiin olkakipujen ja toimintakyvyn paranemiseen keskimäärin kliinisesti merkittävää etua verrattuna lumehoitoon. Kummassakin potilasryhmissä 15 % oli muita kuin tendinopatioita, joten tulokset eivät kuvaa pelkästään jännevaivojen hoitoa. Hoidon toteuttajia ei sokkoutettu; he olivat pitkään akupunktuuria hoitona käyttäneitä lääkäreitä, joten vahva usko hoitomuotoon on voinut välittyä hoidettaviin ja suurentaa hoitoryhmien välistä tulosta.

«Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of...»5: Hyvin toteutettu tutkimus. Lisäanalyyseissä havaittu mahdollinen pieni ero ei ollut kliinisesti merkittävä. Hoito toteutettiin standardisti. Akupunktuurin antajat koulutettiin erikseen fysioterapeuteista, joten heillä tuskin on ollut aiemman kokemuksen myötä vahvaa uskoa kummankaan hoidon paremmuudesta.

«Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromi...»9: Hyvin toteutettu ja raportoitu tutkimus. Molemmat hoidot standardoituja.

Kirjallisuutta

  1. Green S, Buchbinder R, Hetrick S. Acupuncture for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD005319 «PMID: 15846753»PubMed
  2. Kleinhenz J, Streitberger K, Windeler J ym. Randomised clinical trial comparing the effects of acupuncture and a newly designed placebo needle in rotator cuff tendinitis. Pain 1999;83:235-41 «PMID: 10534595»PubMed
  3. Berry H, Fernandes L, Bloom B ym. Clinical study comparing acupuncture, physiotherapy, injection and oral anti-inflammatory therapy in shoulder-cuff lesions. Curr Med Res Opin 1980;7:121-6 «PMID: 7002481»PubMed
  4. Guerra de Hoyos JA, Andrés Martín Mdel C, Bassas y Baena de Leon E ym. Randomised trial of long term effect of acupuncture for shoulder pain. Pain 2004;112:289-98 «PMID: 15561384»PubMed
  5. Johansson KM, Adolfsson LE, Foldevi MO. Effects of acupuncture versus ultrasound in patients with impingement syndrome: randomized clinical trial. Phys Ther 2005;85:490-501 «PMID: 15921471»PubMed
  6. Vas J, Ortega C, Olmo V ym. Single-point acupuncture and physiotherapy for the treatment of painful shoulder: a multicentre randomized controlled trial. Rheumatology (Oxford) 2008;47:887-93 «PMID: 18403402»PubMed
  7. Szczurko O, Cooley K, Mills EJ ym. Naturopathic treatment of rotator cuff tendinitis among Canadian postal workers: a randomized controlled trial. Arthritis Rheum 2009;61:1037-45 «PMID: 19644905»PubMed
  8. Molsberger AF, Schneider T, Gotthardt H ym. German Randomized Acupuncture Trial for chronic shoulder pain (GRASP) - a pragmatic, controlled, patient-blinded, multi-centre trial in an outpatient care environment. Pain 2010;151:146-54 «PMID: 20655660»PubMed
  9. Johansson K, Bergström A, Schröder K ym. Subacromial corticosteroid injection or acupuncture with home exercises when treating patients with subacromial impingement in primary care--a randomized clinical trial. Fam Pract 2011;28:355-65 «PMID: 21378086»PubMed