Systemoidussa katsauksessa «Khadilkar A, Odebiyi DO, Brosseau L ym. Transcutan...»1, «Transcutaneous electrical nerve stimulation (TENS) versus placebo for chronic low‐back pain»1 ja satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Buchmuller A, Navez M, Milletre-Bernardin M ym. Va...»2 selvitettiin, onko TENS tehokkaampi kuin lumehoito kroonisen alaselkäkivun hoidossa. Kirjallisuushaku tehtiin seuraavista tietokannoista: The Cochrane Central Register of Controlled Trials, MEDLINE, EMBASE, PEDro ja CINAHL 19.7.2007 asti. Katsaukseen otettiin mukaan ainoastaan satunnaistetut vertailevat tutkimukset, joissa verrattiin TENS:iä lumehoitoon kroonisessa alaselkäkivussa.
Systemoituun katsaukseen hyväksyttiin neljä korkealaatuista satunnaistettua vertailututkimusta, joihin osallistui 585 potilasta. Meta-analyysi ei ollut mahdollinen aineistojen heterogeenisuuden vuoksi. Tutkimuksissa päivittäinen hoitoaika vaihteli 20 minuutista 3 tuntiin ja hoitojakson kesto kahdesta neljään viikkoon. Vertailututkimukseen «Buchmuller A, Navez M, Milletre-Bernardin M ym. Va...»2 osallistui 236 potilasta, joilla oli krooninen alaselkäkipu alaraajaan säteilevän hermojuurikivun kanssa tai ilman.
Systemoidussa katsauksessa tulokset TENS:n kivunlievitystehosta olivat ristiriitaisia: merkittävä kivun lievitys todettiin vain yhdessä tutkimuksessa, johon osallistui 60 potilasta. Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Buchmuller A, Navez M, Milletre-Bernardin M ym. Va...»2 merkittävästi suurempi osa TENS-ryhmästä sai vähintään 50 % kivunlievityksen lumeryhmään verrattuna (25,0 % vs 6,7 %).
Toimintakyvyn muutosta mitattiin systemoidun katsauksen kahdessa tutkimuksessa. Merkittävää toimintakyvyn muutosta ei havaittu kummassakaan tutkimuksessa, joista yhdessä mittarina käytettiin Oswestry Disability Index:iä ja Low Back Pain Outcome Scale:a ja toisessa Roland-Morrisin kyselyä. Roland-Morrisin kyselyä käyttäen merkittävää toimintakyvyn kohenemista ei todettu satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Buchmuller A, Navez M, Milletre-Bernardin M ym. Va...»2.
Tulokset koetun terveydentilan ja elämänlaadun kohenemisesta ovat ristiriitaisia. Yhdessä tutkimuksessa modifioitu Sickness Impact Profile ei kohentunut. Toisessa tutkimuksessa havaittiin merkittävä paraneminen useilla, mutta ei kaikilla elämänlaadun osa-alueilla SF-36-mittarilla mitattuna. Satunnaistetussa vertailututkimuksessa ei todettu merkittävää elämänlaadun kohentumista SF-36:lla mitattuna.
On kohtalainen näyttö siitä, että työssä olo ja terveyspalvelujen käyttö eivät muuttuneet TENS-hoidon ansiosta.
Tutkimusten perusteella ei voida määrittää optimaalista hoidon toteutusta. TENS-hoidon haitat ovat vähäiset; tutkimuksissa todettiin vain lievää paikallista ihoärsytystä elektrodin sijoituskohdissa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: