Trivedi työtovereineen selvitti tutkimuksessaan «Trivedi MH, Bandelow B, Demyttenaere K ym. Evaluat...»1 neljän satunnaistetun lumekontrolloidun ja sokkoutetun etenevän lääketutkimuksen yhdistetystä aineistosta monoterapiana (ainoa lääke) annetun ketiapiinin tehoa masennuspotilaiden unihäiriöihin. Tutkimukset olivat kestoltaan 6–8 viikon mittaisia. Pitkävaikutteisen ketiapiinin annos vaihteli 50 mg:sta 300 mg:aan.
Tutkimusten ensisijaisena vastemuuttujana oli muutos Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale (MADRS) -asteikolla mitatussa masennuksen asteessa sokkoutuksen ja tutkimuksen viimeisen mittauksen välillä. Toissijaisina vastemuuttujina käytettiin post hoc analyyseissä MADRS-asteikon kysymystä 4 (vähentynyt uni), Hamiltonin depressioasteikon (HAMD) kysymyksiä 4 (iltayön unettomuus), 5 (yöheräilyt) ja 6 (aamuyön unettomuus), unihäiriö-summamuuttujaa (kysymykset 4 + 5 + 6) sekä Pittsburgh Sleep Quality Index (PSQI) -kyselyn kokonaispistemäärää. MADRS-asteikolla tapahtunut muutos analysoitiin erikseen myös HAMD-asteikon unihäiriö-summamuuttujan perusteella vakavammasta (≥ 4 pistettä) ja lievemmästä (< 4 pistettä) unihäiriöistä kärsivien potilaiden osalta.
Tutkimuksiin sokkoutettiin kaiken kaikkiaan 1 808 potilasta. Tutkimusten lopussa ketiapiini oli vaikuttanut suotuisasti kaikkiin vastemuuttujiin lumetta paremmin (p < 0,001). Vakavammasta unihäiriöstä lähtötilanteessa kärsineiden (865 ketiapiinilla lääkittyä ja 514 lumetta saanutta) joukossa masennuksen aste laski MADRS-asteikolla mitattuna lääkeryhmässä tilastollisesti merkitsevästi lumetta enemmän kaikilla tutkimuskäynneillä (p < 0,001). Lievemmästä unihäiriöstä kärsineiden joukossa (252 ketiapiini- ja 121 lumeryhmässä) MADRS-asteikon pisteet laskivat lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkitsevästi 2 viikon (p < 0,001) sekä 4 ja 6 viikon kohdalla lääkityksen aloittamisesta (p < 0,05).
Bauer työtovereineen selvitti tutkimuksessaan «Bauer M, McIntyre RS, Szamosi J ym. Evaluation of ...»2masennuslääkityksen oheen liitetyn ketiapiinilääkityksen vaikutusta unen laatuun masennuspotilailla, joilla vaste heidän käyttämäänsä masennuslääkkeeseen oli ollut epätyydyttävä. Aineisto koostui kahden etenevän, sokkoutetun, 6 viikkoa kestäneen lääketutkimuksen potilaista. 919 potilaasta 309 sai käytössä olleen masennuslääkkeen lisäksi ketiapiinia 150 mg/vrk, 307 potilasta 300 mg/vrk ja 303 potilasta sai lumetta.
Post hoc -analyysin vastemuuttujana käytettiin satunnaistamisajankohdan ja viimeisen mittauksen välistä muutosta MADRS-asteikon kysymyksen 4 (vähentynyt uni), HAMD-asteikon kysymyksien 4 (iltayön unettomuus), 5 (yöheräilyt) ja 6 (aamuyön unettomuus), unihäiriö-summamuuttujan (kysymykset 4 + 5 + 6) sekä PSQI-kyselyn kokonaispistemäärissä. Myös muutos MADRS-asteikon kokonaispistemäärässä analysoitiin erikseen HAMD-asteikon unihäiriö-summamuuttujan perusteella arvioituna vakavammasta (≥ 4 pistettä) ja lievemmästä (< 4 pistettä) unihäiriöistä kärsivien potilaiden osalta.
6 viikon tutkimusjakson lopulla ketiapiini osoittautui tilastollisesti merkitsevästi lumetta tehokkaammaksi kaikkien vastemuuttujien kohdalla (p < 0,001). Ketiapiini vähensi molemmilla tutkituilla annoksilla myös masennuksen astetta vakavammasta unihäiriöistä kärsivien ryhmässä.
Kommentti: Huolimatta siitä, että kyseessä oli lääkettä valmistavan yrityksen rahoittama tutkimus ja että raportoidut tulokset oli saatu toissijaisten vastemuuttujien post hoc -tarkastelun kautta, tulosten voi katsoa puhuvan ketiapiinin tehoavuuden puolesta hoidettaessa masennuspotilaiden unettomuutta.