Takaisin

Hyttysenpistojen aiheuttamien oireiden ehkäisy oraalisilla antihistamiineilla aikuisilla

Näytönastekatsaukset
Leeni Tolvanen
11.4.2016

Näytön aste: B

Ehkäisevästi käytettynä oraaliset antihistamiinit pienentävät ilmeisesti hyttysenpiston aiheuttamaa paukamaa ja lieventävät kutinaa aiemmin voimakkaan reaktion saaneilla aikuisilla.

Lumekontrolloidussa vaihtovuoroisessa kaksoissokkotutkimuksessa «Karppinen A, Kautiainen H, Petman L ym. Comparison...»1 verrattiin kolmen eri antihistamiinin tehoa aikuisten hyönteisten pistojen aiheuttamissa allergisissa ihoreaktioissa.

Tays:n ja HUS:n henkilökunnasta valittiin 29 vapaaehtoista 26–61-vuotiasta henkilöä (keski-ikä 39 vuotta), jotka olivat saaneet haitallisen reaktion hyönteisen pistosta ulkona ja läpimitaltaan vähintään 5 mm paukaman laboratorio-olosuhteissa joko välittömänä tai viivästyneenä reaktiona. Tutkimusjakso kesti 4 viikkoa. Kutakin lääkeainetta (setiritsiiniä 10 mg, ebastiinia 10 mg, loratadiinia 10 mg tai lumetta) otettiin suun kautta päivittäin 4 päivän ajan ja sen jälkeen oli 3 lääkkeetöntä päivää. Tämän jälkeen alkoi uusi jakso eri lääkkeellä. Hyttysaltistus tehtiin kunkin lääkejakson 3. päivänä, 7 päivää edellisen altistuksen jälkeen. Paukaman koko ja kutinan voimakkuus (VAS visual analog scale, 0 = ei kutinaa 100 = hyvin voimakas kutina) mitattiin 15 minuutin sekä 2, 6 ja 24 tunnin kuluttua.

Akuutissa reaktiossa (15 minuutin kuluttua) setiritsiini ja ebastiini, mutta ei loratadiini, vähensivät merkittävästi paukaman kokoa (p < 0,01) ja siihen liittyvää kutinaa (p < 0,001) verrattuna lumeeseen. Viivästyneessä reaktiossa (24 tuntia) ei havaittu eroa antihistamiinien välillä.

15 minuutin kuluttua altistuksesta paikallinen reaktio (paukama) oli selvästi pienempi potilailla, jotka saivat setiritsiiniä (paukaman koko 12–25 mm, p = 0,003), ebastiinia (paukaman koko 12–25 mm, p = 0,003) ja loratadiinia (paukaman koko 16–48 mm, p = 0,09) verrattuna lumeryhmään (paukaman koko 16–63 mm). Antihistamiinen välillä ei havaittu paikallisen reaktion osalta merkittävää eroa tehossa (p = 0,19). Setiritsiini ja ebastiini vähensivät merkittävästi paremmin kutinaa (p < 0,001) kuin lume. Setiritsiini oli lumetta tehokkaampi 22 tutkitulla, ebastiini 21:llä ja loratadiini 16:lla. Kutinaoireisiin setiritsiini oli tehokkaampi kuin ebastiini ja ebastiini tehokkaampi kuin loratadiini. Antihistamiiniryhmissä 52 %:lla raportoitiin lääkkeen haittavaikutuksena lievää – voimakasta uneliaisuutta, joka ei kuitenkaan johtanut tutkimuksen keskeyttämiseen. 8 setiritsiiniä, 5 loratadiinia, 2 ebastiinia ja 4 lumetta käyttänyttä raportoi haittavaikutuksena uneliaisuutta. Muita haittavaikutuksia ei todettu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Karppinen A, Brummer-Korvenkontio H, Petman L ym. ...»2 verrattiin levosetiritsiinin (5 mg) tehoa lumeeseen 30 vapaaehtoisen 19–64-vuotiaan aikuisen ryhmässä (27 naista ja 3 miestä). Kaikki osallistujat olivat saaneet reaktion hyönteisen pistoksesta.

Potilaat söivät levosetiritsiiniä tai lumetta 4 päivää, jonka jälkeen oli 3 lääkkeetöntä päivää. Hyttysaltistus tehtiin lääkejakson 3. päivänä. Paukaman koko ja kutinan voimakkuus (VAS visual analog scale, 0 = ei kutinaa 100 = hyvin voimakas kutina) mitattiin 15 minuutin ja 24 tunnin kuluttua.

Levosetiritsiini vähensi merkittävästi (p < 0,001) ihoreaktiota ja kutinaa 15 minuutin kuluttua altistuksesta. Ihopaukaman koko oli 60 % pienempi (27 mm2) levosetiritsiiniä käyttäneillä verrattuna lumeryhmään (68 mm2). 24 tunnin kuluttua altistuksesta levosetiritsiini pienensi viivästynyttä ihoreaktiota 71 % (paukaman koko 71 mm2) verrattuna lumeryhmään (paukaman koko 240 mm2) (p = 0,008) ja vähensi kutinaoireita 56 %.

Tutkimusryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa haittavaikutuksissa, joista yleisin oli lievä uneliaisuus. 5 levosetiritsiiniä käyttänyttä ja 2 lumeryhmäläistä raportoi haittavaikutuksena uneliaisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Lumekontrolloidussa vaihtovuoroisessa kaksoissokkotutkimuksessa «Karppinen A, Petman L, Jekunen A ym. Treatment of ...»3 verrattiin ebastiinin (20 mg) tehoa lumeeseen 28 (24 naista ja 4 miestä) vapaaehtoisen 18–58-vuotiaan (keski-ikä 40 vuotta) ryhmässä aikuisten hyönteisten pistojen aiheuttamissa allergisissa ihoreaktioissa.

Kaikki tutkittavat olivat Tays:n tai HUS:in ihotautiosastojen henkilökuntaa, jotka olivat saaneet aiemmin allergisen reaktion hyttysen pistosta. Potilaat söivät ebastiinia tai lumetta 4 päivää, jonka jälkeen oli 4 lääkkeetöntä päivää. Hyttysaltistus tehtiin lääkejakson päivinä 3. tai 4. päivänä.

Piston aiheuttaman paukaman koko mitattiin 15 minuutin ja 24 tunnin ja kutinan voimakkuus mitattiin 2 ja 6 tunnin kuluttua (VAS = visual analog scale, 0 = ei kutinaa 100 = hyvin voimakas kutina) 2.

Ebastiini vähensi merkittävästi (p < 0,001) paukaman kokoa ja kutinaa 15 minuutin kuluttua altistuksesta verrattuna lumeeseen. Paukaman keskikoko pieni 67 %:lla (49 -> 16 mm2). 2, 6 ja 24 tunnin kuluttua ebastiinilla ei ollut merkittävää tehoa paukaman kokoon. Ebastiinilla oli merkittävä teho kutinaan 15 minuutin (p > 0,001), 2 tunnin (p = 0,0011) ja 24 tunnin (p = 0,011) kuluttua altistuksesta.

5 ebastiinia käyttänyttä (18 %) raportoi haittavaikutuksena lievää – voimakasta uneliaisuutta tutkimuksen aikana. Lumeryhmässä ei raportoitu lainkaan haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Karppinen A, Kautiainen H, Petman L ym. Comparison...»1: Tutkimuksen potilasmäärä oli pieni.

«Karppinen A, Brummer-Korvenkontio H, Petman L ym. ...»2: Tutkimuksen potilasmäärä oli pieni.

«Karppinen A, Petman L, Jekunen A ym. Treatment of ...»3: Tutkimuksen potilasmäärä oli pieni.

Kirjallisuutta

  1. Karppinen A, Kautiainen H, Petman L ym. Comparison of cetirizine, ebastine and loratadine in the treatment of immediate mosquito-bite allergy. Allergy 2002;57:534-7 «PMID: 12028119»PubMed
  2. Karppinen A, Brummer-Korvenkontio H, Petman L ym. Levocetirizine for treatment of immediate and delayed mosquito bite reactions. Acta Derm Venereol 2006;86:329-31 «PMID: 16874418»PubMed
  3. Karppinen A, Petman L, Jekunen A ym. Treatment of mosquito bites with ebastine: a field trial. Acta Derm Venereol 2000;80:114-6 «PMID: 10877131»PubMed