Takaisin

Kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus

Näytönastekatsaukset
Kai Savonen
30.10.2015

Näytön aste: A

Vähintään kohtalainen kardiorespiratorinen kunto liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna kohtalaista huonompaan kardiorespiratoriseen kuntoon.

Meta-analyysissä «Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Cardiorespiratory ...»1 arvioitiin 19 vuosina 1980–2008 julkaistua seurantatutkimusta maksimaalisella kuormituskokeella mitatun kardiorespiratorisen kunnon ja sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen vaaran yhteydestä. Lähtötilanteessa valtimotautia sairastamattomia tutkittavia oli yhteensä 28 700, seuranta-aikana havaittiin kaikkiaan 2 299 kuolemaan johtanutta tai johtamatonta sydän- ja verisuonitautitapahtumaa. Tutkittavien iän keskiarvo vaihteli välillä 37–57 vuotta, seuranta-aika vaihteli välillä 1–26 vuotta.

Kohtalaisen kardiorespiratorisen kunnon (7,9–10,8 kertaa lepoaineenvaihdunta, MET) omaavilla tutkittavilla sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen vaara oli 32 % (95 % luottamusväli 26–38 %) pienempi kuin kohtalaista huonomman kardiorespiratorisen kunnon (alle 7,9 MET) omaavilla. Hyvän kardiorespiratorisen kunnon (yli 10,8 MET) omaavilla vaara oli 29 % (95 % luottamusväli 24–32 %) pienempi kuin kohtalaista huonomman kardiorespiratorisen kunnon omaavilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Päätetapahtumana oli sydän- ja verisuonitautitapahtuma, mutta kuolemaan johtaneen tai johtamattoman sepelvaltimotautitapahtuman vaara oli samansuuruinen. Kardiorespiratorisen kunnon ja sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaran yhteys oli samanlainen miehillä sekä naisilla, ja yhteys oli yhdenmukainen eri ikäisillä. Ilmoitetut absoluuttiset MET-arvot pätevät sellaisenaan 50-vuotiaaalla miehellä, naisilla näistä arvoista vähennetään kaksi MET-yksikköä, ja lisäksi jokaista ikävuotta kohden lisätään tai vähennetään 0,1 MET-yksikköä.

Ruotsissa tehdyssä seurantatutkimuksessa «Högström G, Nordström A, Nordström P. High aerobic...»2 selvitettiin maksimaalisella kuormituskokeella mitatun kardiorespiratorisen kunnon ja akuutin sydäninfarktin vaaran yhteyttä. Lähtötilanteessa valtimotautia sairastamattomia miehiä oli yhteensä 743 498, keskimäärin 34 vuoden seuranta-aikana havaittiin kaikkiaan 11 526 kuolemaan johtanutta tai johtamatonta akuuttia sydäninfarktia. Lähtötilanteessa miehet olivat n. 18-vuotiaita.

Kohtalaista selvästi huonomman kardiorespiratorisen kunnon (alle 216 wattia, alin viidennes) omaavilla miehillä akuutin sydäninfarktin vaara oli 69 % (95 % luottamusväli 55–85 %) suurempi kuin hyvän kardiorespiratorisen kunnon (yli 282 wattia, ylin viidennes) omaavilla. Kohtalaista hieman huonomman kardiorespiratorisen kunnon (216–236 wattia, toiseksi alin viidennes) omaavilla miehillä akuutin sydäninfarktin vaara oli 39 % (95 % luottamusväli 27–51 %) suurempi kuin hyvän kardiorespiratorisen kunnon omaavilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA 2009;301:2024-35 «PMID: 19454641»PubMed
  2. Högström G, Nordström A, Nordström P. High aerobic fitness in late adolescence is associated with a reduced risk of myocardial infarction later in life: a nationwide cohort study in men. Eur Heart J 2014;35:3133-40 «PMID: 24398666»PubMed