Tuoreessa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissä «Cushley S, Duncan HF, Lappin MJ ym. Efficacy of di...»1 analysoitiin pulpan välittömän kattamisen tuloksia pysyvissä hampaissa, joissa oli syvä kariesvaurio ja kliinisesti reversiibelin pulpiitin oireita. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako kattamismateriaali lopputulokseen. Hoito katsottiin onnistuneeksi, jos hampaan pulpa säilyi vitaalina eikä seuranta-aikana ilmaantunut merkkejä irreversiibelistä pulpiitista tai apikaaliparodontiitista. Kirjallisuushaussa käytettiin seuraavia tietokantoja: MEDLINE Ovid-SP, Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL), International Clinical Trials Registry Platform (ICTRP), ClinicalTrials.gov, Embase ja Web of Science. Haut ulottuivat huhtikuulle 2020 saakka. Tutkimukseen sisällytettiin prospektiiviset ja retrospektiiviset kohorttitutkimukset sekä RCT:t, joissa seurattiin kattamisen tuloksia, sekä RCT:t, joissa verrattiin lopputulosta eri kattamismateriaaleilla. Tutkimuksesta jätettiin pois maitohampailla tehdyt tutkimukset sekä työt, joissa pulpa paljastettiin mekaanisesti, pulpa oli paljastunut trauman seurauksena tai syytä pulpan paljastumiselle ei ollut määritelty. Tutkimusten laatua arvioitiin käyttämällä Cochranen sekä modifioitua Downin ja Blackin laadun arviointiin suunniteltua tarkastuslistaa. Meta-analyysillä arvioitiin onnistumista kliinisen ja radiologisen tuloksen perusteella käyttäen satunnaisvaikutuksen Random effect model -mallia.
115 löydetystä tutkimuksesta 14 analysoitiin laadullisesti ja 9 otettiin mukaan meta-analyysiin. Niistä 4 tutkimusta oli kelvollisia ja 5 heikkotasoisia. Tutkimusharha RCT-tutkimuksissa liittyi erityisesti sokkouttamiseen ja hoitotuloksen arviointiin. Vuoden seuranta-ajan jälkeen tutkimustulosten välillä ei ollut heterogeenisyyttä (I2 = 0 %), sen sijaan heterogeenisyys oli merkittävä 2–3 vuoden seurannassa (I2 = 61 %).
Onnistuminen eri materiaaleja käyttäen on esitetty taulukossa 1. Meta-analyysin perusteella MTA:ta käytettäessä lopputulos vuoden ja 2–3 vuoden seuranta-ajan jälkeen oli parempi kuin käytettäessä kalsiumhydroksidia (OR 2,66; 95 % luottamusväli 1,46–4,84, P = 0,001 ja OR 2,21; 95 % luottamusväli 1,42–3,44, P = 0,0004, vastaavasti). Meta-analyysissä ei havaittu eroa MTA:n ja tai bioaggregaatin välillä.
Onnistuminen (%) | ||||
---|---|---|---|---|
6 kk | 1 v | 2–3 v | 4–5 v | |
Ca(OH)2 | 74 | 65 | 59 | 56 |
MTA | 91 | 86 | 84 | 81 |
bioaggregaatti | 96 | 86 | 86 |
Kommentit
«Cushley S, Duncan HF, Lappin MJ ym. Efficacy of di...»1: Tutkimuksia on vähän, ja niiden taso vaihtelee heikosta kelvolliseen. Tutkimustulos meta-analyysissä tukee MTA:n tai bioaggregaatin käyttöä välittömässä kattamisessa kalsiumhydroksidin käyttöön verrattuna.