Ateroskleroottisten sydän- ja verenkiertoelinsairauksien esiintymistä parodontiittia sairastavilla verrattuna parodontaalisesti terveisiin on tarkasteltu systemaattisessa katsauksessa «Dietrich T, Sharma P, Walter C ym. The epidemiolog...»1, joka koostuu ei-kokeellisista tapaus-verrokkitutkimuksista ja kohorttitutkimuksista, jotka on julkaistu englannin tai saksan kielellä. Katsaus sisältää 12 tutkimusta, joissa 6 oli vasteena koronaaritauti (n = 5 257), 3 aivoverenkiertosairaus (n = 2 387), 2 sekä koronaaritautikuolleisuus että kuolleisuus aivoverenkiertosairauteen (n = 17 376), ja 1 periferiaalinen valtimosairaus (n = 1 100). Lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, jossa vasteena oli kuolleisuus koronaaritautiin, tutkijat raportoivat, että parodontaalisairautta sairastavilla on suurentunut riski sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin tai lisääntynyt kuolleisuus verrattuna parodontaalisesti terveisiin.
Parodontaalisairauden yhteyttä aivoinfarktiin tarkasteltiin vuonna 2014 julkaistussa meta-analyysissa «Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disea...»2. Meta-analyysi koostuu 9 kohorttitutkimuksesta, joista 8 oli prospektiivisia ja 1 retrospektiivinen. Metaregressioanalyysin mukaan parodontiittipotilailla oli lisääntynyt riski saada aivoinfarkti (riskisuhde =1,63, 95 % luottamusväli 1,25–2,00). Myös hampaiden menetys yhdistyi aivoinfarktin ilmaantumiseen (riskisuhde (RR) 1,39, 95 % luottamusväli 1,13–1,65). Gingiviitin yhteys aivoinfarktin ilmaantumiseen oli heikompi (riskisuhde (RR) 1,10, 95 % luottamusväli 0,77–1,43).
Vuonna 2003 julkaistuun meta-analyysiin «Janket SJ, Baird AE, Chuang SK ym. Meta-analysis o...»3 hyväksyttiin 9 kohorttitutkimusta, (n = 107 011), joista 8 oli eteneviä ja 1 takeneva. Meta-analyysissa todettiin kohonnut riski sydäntapahtumille, (riskisuhde RR 1,19, 95 % luottamusväli 1,1–1,7). Alle 66-vuotialla riskisuhde oli 1,44, 95 % luottamusväli 1,2–1,7. Samassa meta-analyysissä aivoinfarktin riski parodontiittia sairastavilla oli 2,85-kertainen verrattuna parodontaalisesti terveisiin (riskisuhde 2,85, 95 % luottamusväli 1,78–4,56).
Hoitotutkimuksia, joissa vasteena on sydän- ja verenkiertoelinsairaus, on tarkasteltu systemaattisessa katsausartikkelissa «Li C, Lv Z, Shi Z ym. Periodontal therapy for the ...»4. Satunnaistettuja tutkimuksia parodontiitin hoidon vaikuttavuudesta sydän- ja verenkiertoelin sairauksien ehkäisemiseksi (primaaripreventio) ei ole. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on yksi artikkeli parodontologisen hoidon vaikuttavuudesta sydän- ja verenkiertoelinsairauksien sekundaaripreventiossa. Johtopäätöksenä on, että toistaiseksi ei varmuudella tiedetä, onko parodontologisella hoidolla mahdollista vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelinsairauksien ilmaantuvuuteen.
Kommentti
Luotettavaa näyttöä parodontologisen hoidon vaikutuksesta sydän- ja verenkiertoelinsairauksien ehkäisemiseen ei ole.