Takaisin

Tupakoinnin vaikutus ienverenvuodon esiintymiseen

Näytönastekatsaukset
Mervi Gürsoy ja Eija Könönen
15.4.2016

Näytön aste: A

Tupakointi peittää parodontiitin kliinisiä merkkejä vähentämällä merkittävästi ienverenvuodon esiintymistä.

Sveitsiläisen retrospektiivisen kohorttitutkimuksen «Ramseier CA, Mirra D, Schütz C ym. Bleeding on pro...»1 aineisto käsitti 445 ylläpitohoidossa olevaa 20–81-vuotiasta (keski-ikä seurannan alussa 42,6 ± 11,5 vuotta) parodontiittipotilasta, jotka olivat käyneet säännöllisessä ylläpitohoidossa vähintään 5 vuoden ajan (keskimäärin 11,9 ± 5,5 vuotta, vaihteluväli 5,0–25,7 vuotta). Tutkittavista 121 (27,2 %) tupakoi, 123 (27,6 %) oli aiemmin lopettanut tupakoinnin ja 201 (45,2 %) ei tupakoinut lainkaan. Tutkittavien valinnassa suljettiin pois yleisterveydelliset tekijät sekä lääkitykset, joilla voi olla vaikutusta ienverenvuodon esiintymiseen. Tutkittavien keskimääräinen hoitomyöntyvyys oli 66,9 ± 21,7 % (vaihteluväli 10,5–122,6 %); tupakoitsijoiden, tupakoinnin lopettaneiden ja tupakoimattomien välillä ei ollut siinä merkittävää eroa (p = 0,061). Parodontaalisesti ei-stabiilit potilaat menettivät merkittävästi enemmän hampaita (p = 0,0018), heillä oli useammin ienverenvuotoa BOP > 20 % (p = 0,0115) ja he olivat vähemmän hoitomyöntyväisiä (0,0258) verrattuna parodontaalisesti stabiileihin potilaisiin. Osaotoksessa (n = 152) yli 5 vuotta ylläpitohoidossa olleilla tupakoitsijoilla (n = 45) keskimääräinen ienverenvuotoarvo (BOP 19,3 %) oli merkittävästi matalampi (p = 0,0137) suhteessa jäännöstaskujen osuuteen (PPD % 22,0) (negatiivinen ero), kun taas vastaavat arvot tupakoimattomilla (n = 61) ja tupakoinnin lopettaneilla (n = 46) olivat korkeammat (BOP % 21,0 ja 20,9) suhteessa jäännöstaskujen osuuteen (PPD % 16,1 ja 19,1) (positiivinen ero). Tupakoitsijoilla on syytä käyttää tupakoimattomia alhaisempaa BOP % -kynnysarvoa parodontaalistatuksen stabiliteetin arvioinnissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa vuosina 1985–1994 toteutetun poikkileikkaustutkimuksen «Dietrich T, Bernimoulin JP, Glynn RJ. The effect o...»2 aineisto käsitti 12 385 hampaallista (viisaudenhampaat poissulkien) ≥ 18-vuotiasta henkilöä, joista 37,5 % oli valkoihoisia, 29 % tummaihoisia, 29,3 % meksikaaneja ja 4,1 % muiden etnisten ryhmien edustajia. Tutkittavista 52,3 % oli tupakoimattomia, 22 % tupakoinnin lopettaneita ja 25,7 % tupakoitsijoita. Multinomisen logistisen regressiomallin avulla tupakoinnin todettiin vähentävän ientaskumittauksen yhteydessä esiintyvää ienverenvuotoa (negatiivinen assosiaatio) erityisesti runsaasti tupakoivilla henkilöillä (21–30 savuketta/vrk (OR 0,33; 95 % luottamusväli 0,25–0,44) vs ≤ 10 savuketta/vrk (OR 0,53; 95 % luottamusväli 0,45–0,62)). Tupakoimattomilla henkilöillä, joilla oli ≥ 4 mm syvyisiä ientaskuja tai hammaskiveä, esiintyi todennäköisimmin ienverenvuotoa (OR 5,7; 95 % luottamusväli 4,3–7,6) verrattuna runsaasti tupakoiviin henkilöihin (OR 1,3; 95 % luottamusväli 0,8–1,9). Tupakointi vähentää merkittävästi ientaskumittauksen yhteydessä ilmaantuvan ienverenvuodon esiintymistä. Tämä vaikutus on annosvasteinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Italialaisen retrospektiivisen kohorttitutkimuksen «Farina R, Tomasi C, Trombelli L. The bleeding site...»3 aineisto käsitti 601 vuosina 1996–2006 parodontaalihoitoon hakeutunutta ≥ 18-vuotiasta hampaallista tai osittain hampaatonta potilasta (keski-ikä 45,0 ± 11,3 vuotta), joista 212 (35,3 %) oli miehiä, 175 (29,1 %) oli tupakoitsijoita ja 19 (3,2 %) diabeetikoita. Kun ientaskusyvyys (3 mm) lisättiin logistiseen monimuuttujamalliin, pintakohtaisen ienverenvuodon todennäköisyys oli 18 % (OR 0,18; 95 % luottamusväli 0,16–0,19). Jokaisesta 1 mm:n taskusyvyyden lisäyksestä log odds nousi 0,69 (p < 0,0001), jolloin 4 mm:n syvyisissä ientaskuissa verenvuodon todennäköisyys oli 30 % ja 5 mm:n ientaskuissa 46 %. Pintakohtaisesti tutkittaessa ienverenvuoto oli naisilla yleisempää (OR 1,17; 95 % luottamusväli 1,05–1,30) kuin miehillä (p < 0,01) ja tupakoitsijoilla vähäisempää (OR 0,83; 95 % luottamusväli 0,74–0,92) kuin tupakoimattomilla (p < 0,001). Tupakoitsijoilla ienverenvuodon riski on merkittävästi matalampi verrattuna tupakoimattomiin henkilöihin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kanadalaisen katsausartikkelin «Scott DA, Singer DL. Suppression of overt gingival...»4 mukaan tupakointi peittää gingiviitin ja parodontiitin kliinisiä oireita vaikeuttaen siten kyseisten sairauksien diagnosointia. Tupakointi vähentää ientaskumittauksen yhteydessä esiintyvää ienverenvuotoa parodontiittipotilailla huolimatta samantasoisista plakkiarvoista kuin tupakoimattomilla. Ero potilasryhmien välillä selittyy lähinnä tupakoinnin aiheuttamasta verisuonten vasokonstriktiosta. Lisäksi tupakoitsijoilla ientaskumittauksessa mittari ei painu yhtä syvälle taskun pohjaan kuin tupakoimattomilla (p < 0,02), jolloin tupakoitsijoiden taskumittaustulokset jäävät matalammiksi vastaten paremmin histologista kiinnitystasoa. On huomattavaa, että tupakoinnin lopettavilla ienverenvuotoa voi esiintyä muutaman viikon ajan riippumatta hyvästä omahoidon tasosta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Ramseier CA, Mirra D, Schütz C ym. Bleeding on probing as it relates to smoking status in patients enrolled in supportive periodontal therapy for at least 5 years. J Clin Periodontol 2015;42:150-9 «PMID: 25469634»PubMed
  2. Dietrich T, Bernimoulin JP, Glynn RJ. The effect of cigarette smoking on gingival bleeding. J Periodontol 2004;75:16-22 «PMID: 15025212»PubMed
  3. Farina R, Tomasi C, Trombelli L. The bleeding site: a multi-level analysis of associated factors. J Clin Periodontol 2013;40:735-42 «PMID: 23713685»PubMed
  4. Scott DA, Singer DL. Suppression of overt gingival inflammation in tobacco smokers - clinical and mechanistic considerations. Int J Dent Hyg 2004;2:104-10 «PMID: 16451473»PubMed