Pujades-Rodriguez ym. «Pujades-Rodriguez M, George J, Shah AD ym. Heterog...»1 tutkivat tupakoinnin ja sen lopetuksen vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuteen suuressa kohortissa, joka koostui 1 937 360 Englannissa yleislääkärin vastaanotolle vähintään vuotta aiemmin rekisteröityneestä yli 30-vuotiaasta potilaasta, joilla ei ollut aiempaa sydän- tai verisuonisairautta. Tiedot kerättiin yhdistämällä yleislääkäreiden sähköisiin sairaskertomustietoihin tiedot 4 eri tietokannasta, jotka sisälsivät tietoa terveyskäyttäytymisestä, diagnooseista, tutkimuksista, hoidoista, sairaalahoitoon johtaneista sydäntapahtumista, kaikista sairaalahoitojaksoista ja kuolinsyistä. Seuranta-aikaa kertyi yhteensä 11,6 miljoonaa henkilövuotta (mediaani seuranta-aika 5,5 vuotta/henkilö) tammikuun 1997 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana. Ensisijainen tulosmuuttuja oli ensimmäinen sydän- tai verisuonitapahtuma, joita oli yhteensä 114 859 kappaletta. Näistä 5,3 % oli aivoinfarkteja.
Tupakoinnin todettiin lisäävän ikävakioitua riskiä aivoinfarktiin, riskitiheyksien suhde (HR) 1,90 (95 % luottamusväli 1,72–2,10). Vakiointi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden suhteen ei oleellisesti muuttanut tulosta. Miehillä ikävakioitu riski oli HR 2,11 (1,82–2,45) ja naisilla 1,74 (1,52–1,99). Tupakoinnin lopettaneilla aivoinfarktiriski pieneni tupakointia jatkaneisiin verrattuna ajan myötä siten, että alle 2 vuotta tupakoinnin lopettamisesta HR oli 0,62 (0,32–1,22), 2–9 vuotta lopettamisesta 0,63 (0,45–0,87) ja yli 10 vuoden kuluttua 0,51 (0,43–0,61)
Song ym. «Song YM, Cho HJ. Risk of stroke and myocardial inf...»2 tutkivat tupakoinnin vähentämisen ja lopettamisen vaikutusta aivoinfarktin ja sydäninfarktin riskiin korealaisten keski-ikäisten miespuolisten virkamiesten kohortissa. Tieto tupakoinnista saatiin vuosina 1990 ja 1992 tehdyistä terveystarkastuksista. Analyysiin sisällytettiin 475 734 miestä, jotka jaettiin 9 ryhmään tupakoinnin ja tupakoinnissa vuosina 1990–1992 tapahtuneiden muutosten mukaan. Keskimääräinen seuranta-aika oli 8,83 vuotta. Tulosmuuttujia olivat sydäninfarkti, aivohalvaus, aivoinfarkti, ICH ja SAV, joista saatiin tiedot sairaaloiden rekistereistä ja kuolinsyytilastoista. Vakiointi suoritettiin useiden sekoittavien tekijöiden suhteen.
Tupakoinnin lopettaneilla todettiin runsasta tupakointia jatkaneisiin verrattuna merkittävästi pienentynyt riski aivoinfarktiin HR 0,66 (95 % luottamusväli 0,55–0,79). Tupakoinnin vähentäminen ei liittynyt merkitsevästi muuttuneeseen aivoinfarktin riskiin.
Kawachi ym. «Kawachi I, Colditz GA, Stampfer MJ ym. Smoking ces...»3 tutkivat tupakoinnin lopettamisesta kuluneen ajan yhteyttä aivohalvausriskiin 117 006 lähtötilanteessa 30–55-vuotiaan naispuoleisen sairaanhoitajan kohortissa. Seuranta-aika oli 12 vuotta (vuosina 1976–1988). Tupakointia, muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ja merkittäviä sairauksia tiedusteltiin kyselylomakkeella ensin lähtötilanteessa ja sen jälkeen 2 vuoden välein. Ensisijainen tulosmuuttuja oli aivohalvaus, joka jaoteltiin aivoinfarktiin, SAV:oon ja aivojensisäiseen verenvuotoon. Tiedot varmistettiin sairaskertomuksista tai kuolintodistuksista. Naiset jaettiin tupakoinnin suhteen tupakoimattomiin, tupakoiviin ja tupakoinnin lopettaneisiin. Vakiointi suoritettiin iän ja useiden sekoittavien tekijöiden suhteen. Seuranta-aikana todettiin 448 aivohalvausta, joista 275 oli aivoinfarkteja.
Tupakoivilla todettiin suurentunut ikävakioitu riski aivoinfarktiin, riskisuhde (RR) 2,25 (1,72–2,95). Tupakoinnin ja aivoinfarktiriskin välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä annosvastesuhde. Tupakoinnin lopettaneilla todettiin 70 aivoinfarktia ja heistä 47:lla oli tiedossa tupakoinnin lopetusaika.
Tupakoinnin lopettaneiden ikävakioitu riski sairastua aivoinfarktiin pieneni tupakoiviin verrattuna tupakoinnin lopetuksesta kuluneen ajan mukaisesti (tapahtumien lukumäärä suluissa): alle 2 vuotta (n = 7) RR 0,54 (0,25–1,51), 2–4 vuotta (n = 3) RR 0,23 (0,08–0,66), 5–9 vuotta (n = 11) RR 0,55 (0,30–1,02), 10–14 vuotta (n = 11) RR 0,73 (0,39–1,34) ja 15 vuotta tai yli (n = 15) RR 0,36 (0,21–0,60). Usean riskitekijän suhteen vakioitu RR pieneni ikävakioidun tapaan, mutta molemmat estimaatit olivat yhtä aikaa tilastollisesti merkitsevästi pienentyneet vasta 15 vuoden kuluttua tupakoinnin lopetuksesta.
Yleinen kommentti: Aivoinfarktien ilmaantuvuuden väheneminen tuli 2 tutkimuksessa näkyviin jo 2 vuoden aikana.