Takaisin

Pintalaskimohoitojen päärunkojen hoidon tulokset: mekanokemiallinen ablaatio

Näytönastekatsaukset
Maarit Venermo
6.6.2016

Näytön aste: C

Mekanokemiallisen päärunkoablaation jälkeen näyttää siltä, että 90 %:lla potilaista päärunko on tukossa 1–2 vuoden kuluttua.

Toistaiseksi suurimmassa potilassarjassa «Deijen CL, Schreve MA, Bosma J ym. Clarivein mecha...»1 hoidettiin 449 potilasta ja 570 vajaatoimintaista laskimoa mekanokemiallisesti käyttäen Clarivein-katetria ja 1,5 % sodiumtetracylsulfaattia. 506 laskimoa (88,8 %) kontrolloitiin 6–12 viikon kuluttua toimenpiteestä ja näistä 90 % (n = 457) oli tukossa. Vakavia komplikaatioita ei esiintynyt.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tuoreessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Lam YL, Toonder IM, Wittens CH. Clarivein® mechano...»2 selvitettiin optimaalista polidokanol-annostusta mekanokemiallisessa ablaatiossa. Tutkimus tehtiin yhdessä keskuksessa, ja mekanokemiallinen ablaatio tehtiin kaikille Clariveinilla. Potilaat satunnaistettiin 3 tutkimusryhmään seuraavasti: ensimmäisessä käytettiin 2-prosenttista polidokanol-liuosta, toisessa ryhmässä 3-prosenttista ja kolmannessa ryhmässä 1-prosenttista polidokanol-vaahtoa. Kaikilta potilailta hoidettiin vena saphena magna. Kaiken kaikkiaan 87 potilasta hoidettiin. Magnan koko yläosassa oli keskimäärin 7,7 mm eikä tässä ollut ryhmien välillä eroa. 6 viikon kuluttua leikkauksesta duplex-ultraäänikontrollissa vsm oli tukossa 100 % (25/25) ryhmässä 1, 96,4 % (27/28) ryhmässä 2 ja 13/23 (56,5 %) ryhmässä 3.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toistaiseksi ainoa julkaistu satunnaistettu tutkimus «Bootun R, Lane TR, Dharmarajah B ym. Intra-procedu...»3 mekanokemiallisesta ablaatiosta verrattuna lämpöablaatioon on Bootun ja kumppaneiden 119 potilaan aineisto, jossa verrattiin Clariveinia (n = 60) ja radiotajuusablaatiota (n = 59). Mekanokemiallisella ablaatiolla hoidetut potilaat raportoivat merkittävästi pienempiä leikkauksenaikaisia kipuja kuin radiotaajuusablaatiolla hoidetut. Kuukauden kohdalla 60 % osallistui seurantaan. Hoidettu päärunko oli tukossa 92 %:lla molemmissa ryhmissä. Elämänlaadussa 1 kuukauden kuluttua toimenpiteestä ei ollut eroja ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Vun SV, Rashid ST, Blest NC ym. Lower pain and fas...»4 raportoitiin 51 vena saphena magnan ja 6 vena saphena parvan välittömät hoitotulokset ja 10 kuukauden seuranta. Yhtään vakavaa komplikaatiota ei raportoitu. 10 kuukauden seurannassa 91 % hoidetuista päärungoista oli tukossa ilman vajaatoimintaa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pienessä 26 potilaan sarjassa «Elias S, Raines JK. Mechanochemical tumescentless ...»5 seurattiin Clariveinilla ja 1,5 % STS:llä hoidettuja potilaita 10 kuukautta. Välittömiä vakavia komplikaatioita ei ollut. Ultraäänitutkimuksessa 10 kuukauden kohdalla hoidetuista päärungoista oli 96,7 % tukossa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toistaiseksi yhdessä artikkelissa «Kim PS, Bishawi M, Draughn D ym. Mechanochemical a...»6 on raportoitu 2 vuoden tuloksia mekanokemiallisen ablaation jälkeen. 126 potilaalle tehtiin C2-laskimovajaatoiminan takia vena saphena magnan mekanokemiallinen ablaatio Clariveinilla. 65 heistä kävi 2 vuoden duplex-kontrollissa. Vena saphena magnan koko reiden alueella oli keskimäärin 7,6 mm. Hoidetun vsm:n tukosfrekvenssi viikon kohdalla toimenpiteestä oli 100 %, 3 kuukauden kohdalla 98 %, vuoden kohdalla 95 % ja 2 vuoden seurannassa 92 %.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Mekanokemiallisen ablaation lyhytaikaistuloksista löytyy yksi satunnaistettu tutkimus, josta toistaiseksi on raportoitu kuukauden tulokset 60 %:lla potilaista. Pitkäaikaistehokkuudesta muihin päärungon hoitomenetelmiin ei ole satunnaistettuja vertailevia tutkimuksia. Toistaiseksi on julkaistu muutama pieni potilassarja 10 kuukauden seurannalla ja yksi isompi 2 vuoden seurannalla, jotka on kuvattu yllä. Useita satunnaistettuja tutkimuksia on meneillään mekanokemiallisen ablaation tehokkuudesta lämpöablaatioon verrattuna.

Kirjallisuutta

  1. Deijen CL, Schreve MA, Bosma J ym. Clarivein mechanochemical ablation of the great and small saphenous vein: Early treatment outcomes of two hospitals. Phlebology 2016;31:192-7 «PMID: 26307590»PubMed
  2. Lam YL, Toonder IM, Wittens CH. Clarivein® mechano-chemical ablation an interim analysis of a randomized controlled trial dose-finding study. Phlebology 2016;31:170-6 «PMID: 26249150»PubMed
  3. Bootun R, Lane TR, Dharmarajah B ym. Intra-procedural pain score in a randomised controlled trial comparing mechanochemical ablation to radiofrequency ablation: The Multicentre Venefit™ versus ClariVein® for varicose veins trial. Phlebology 2016;31:61-5 «PMID: 25193822»PubMed
  4. Vun SV, Rashid ST, Blest NC ym. Lower pain and faster treatment with mechanico-chemical endovenous ablation using ClariVein®. Phlebology 2015;30:688-92 «PMID: 25300311»PubMed
  5. Elias S, Raines JK. Mechanochemical tumescentless endovenous ablation: final results of the initial clinical trial. Phlebology 2012;27:67-72 «PMID: 21803800»PubMed
  6. Kim PS, Bishawi M, Draughn D ym. Mechanochemical ablation for symptomatic great saphenous vein reflux: A two-year follow-up. Phlebology 2016;: «PMID: 26811425»PubMed