Vuonna 2013 julkaistiin tuoreimmat 2 järjestelmällistä katsausta matalatehoisen laserin vaikuttavuudesta niskakivussa.
Toisen vuoden 2013 katsauksen «Gross AR, Dziengo S, Boers O ym. Low Level Laser T...»1tavoitteena oli päivittää aiemmin aiheesta julkaistujen 14 katsauksen tieto. Katsaukseen sisällytettiin tutkimukset, joissa hoitoaiheina oli akuutti, subakuutti tai krooninen epäspesifinen niskakipu, myofaskiaalinen niskahartiakipu, kaularangan degeneratiivisten muutosten yhteydessä ilmenevä kipu, niskaperäinen päänsärky, ratsupiiskaoireyhtymä ja radikulopatiaan liittyvä niskakipu. Laaja kirjallisuushaku tavoitti 17 satunnaistettua koetta, joista 10 katsottiin suuren harhan riskin omaaviksi määriteltynä siten, että alle puolet Furlan ym. Cochrane Back Review ryhmän 12 pätevyyskriteeristä täyttyi. Loput 7 katsottiin vähäisen harhan riskin omaaviksi. Kuitenkaan näissäkään ei ollut yhtään tutkimusta, joissa satunnaistaminen, valinnan sokkoutus ja alkutilanteen vertailukelpoisuus olisivat kaikki toteutuneet asianmukaisesti.
Luotettavimmaksi arvioidussa tutkimuksessa «Chow RT, Heller GZ, Barnsley L. The effect of 300 ...»2 satunnaistettiin 90 kroonista niskakipua kokevaa potilasta kahteen ryhmään (45 ja 45 potilasta); alkutilanteessa potilaat erosivat kuitenkin olennaisesti toisistaan: keskimääräinen kipu kipujanalla 0–10 oli laserryhmässä 5,9 ja lumeryhmässä 4,0. Tutkijat totesivat näytön vaikuttavuudesta olevan pääosin hyvin heikkoa tai heikkoa.
Hoito saattaa olla vaikuttavaa kipuun ja toiminnanvajavuuteen kroonisessa niskakivussa, mutta jatkotutkimuksia suositellaan.
Toisen vuoden 2013 katsauksen «Kadhim-Saleh A, Maganti H, Ghert M ym. Is low-leve...»3 tavoitteena oli määrittää matalatehoisen laserhoidon vaikuttavuus kipujanalla mitatun kivun lievittymiseen akuutissa ja kroonisessa niskakivussa. Laaja kirjallisuushaku tavoitti 8 satunnaistettua koetta, joissa oli 443 potilasta. 5 tutkimuksessa potilailla oli myofaskiaalinen niskahartiakipu ja 3:ssa potilasaineisto oli heterogeeninen.
Meta-analyysi osoitti tilastollista heterogeenisuutta tutkimusten välillä, ja tutkimuksiin arvioitiin sisältyvän sen suuruinen harhan riski, että tutkijat katsoivat tarvittavan luotettavin menetelmin tehtyjä tutkimuksia, joissa seuranta-aika on riittävän pitkä, jotta johtopäätöksiä vaikuttavuudesta voitaisiin tehdä.
Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2009 järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi matalateholaserin vaikuttavuudesta niskakipuun «Chow RT, Johnson MI, Lopes-Martins RA ym. Efficacy...»4. Katsauksen johtopäätöksenä esitettiin, että hoito vähentäisi niskakipua välittömästi ja jopa 22 viikon ajan. Katsauksessa oli kuitenkin vakavia puutteita. Luottavuuden arvioinnissa käytettiin ns. Jadad-pisteytystä, jota ei karkeutensa ja epäluotettavuutensa vuoksi esimerkiksi Cochrane-käsikirjassa suositella. Jadad-luokituksessa on vain 5 kriteeriä harhaisen tuloksen riskille: tällä luokituksella 16 meta-analyysiin sisällytetystä tutkimuksesta vain 4 sai täydet 5 pistettä, yksi 2 pistettä, yksi 0 pistettä ja loput 3 pistettä.
Vaikka valta-osa tutkimuksista oli menetelmällisesti heikkotasoisia, sisällytettiin kuitenkin kaikki tutkimukset oman ala-ryhmänsä meta-analyysiin. Meta-analyyseissa oli kliinisesti heterogeenisia tutkimuksia, ja yhtä meta-analyysia lukuun ottamatta myös tulokset olivat vahvasti tilastollisesti heterogeenisia.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: