Tulosta

ADHD-RS-IV-kyselylomakkeen soveltuvuus lasten ja nuorten ADHD:n diagnosoinnissa

Näytönastekatsaukset
23.1.2017
Anita Puustjärvi

Näytön aste: B

ADHD-RS-IV-kyselylomake ilmeisesti soveltuu lasten ja nuorten ADHD-oireiden kliiniseen diagnostiseen arviointiin.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41»1 arvioitiin ADHD-RS-IV:n opettajan kyselylomakkeen toimivuutta ADHD:n tunnistamisessa suomalaisilla 7–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Tutkimus on osa laajempia hankkeita, joissa kerättiin normi- ja kliinistä aineistoa kahden muun tutkimusmenetelmän arviointiin. Tutkimusryhmän muodostivat 219 HYKS:in lastenneurologian poliklinikalla kliinisen ADHD-diagnoosin ICD-10:n mukaisilla kriteereillä saanutta lasta tai nuorta. 694 samanikäistä peruskoululaista muodostivat normiryhmän, joka kerättiin kahtena aineistona useilta paikkakunnalta. Poissulkukriteereinä olivat vaikeat aisti- ja liikuntavammat, psykoottistasoiset häiriöt, vaikea-asteinen autismikirjon häiriö ja kokonaan yksilöllistetty opetussuunnitelma koulussa. Kaikki opiskelivat luokissa, jotka noudattivat yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. ADHD-C-alaryhmässä 72 potilaalla oli metyylifenidaattilääkitys. Lääkitystä ei pidetty poissulkukriteerinä, eikä sitä myöskään eettisistä syistä keskeytetty tutkimuksen ajaksi. Tutkimuksessa käytettiin ADHD-RS-IV-kyselyn epävirallista suomennosta, jossa käytettiin diagnoosikriteerien vakiintuneita fraaseja. Tutkimuksessa oli arvioitu muun muassa oppimisvaikeuksien, lääkehoidon ja taustamuuttujien vaikutusta pisteisiin.

Sekä kyselylomakkeen kokonaisasteikon että osa-asteikkojen reliabiliteetit olivat hyvät (0,88–0,93). ADHD-RS-IV:n kokonaispistemäärän osalta ROC-käyrän alle jäävän alueen (Area Under Curve, AUC) osuus oli tytöillä 0,95 (95 % luottamusväli 0,92–0,98) ja pojilla 0,92 (95 % luottamusväli 0,89–0,94). Arvot osoittavat kyselylomakkeen kokonaispistemäärän erottelevan hyvin diagnoosin saaneet normiryhmästä. Kyselylomakkeen pistemäärät olivat ryhmissä pojilla tyttöjä korkeammat. Kyselyn sensitiivisyyden ja spesifisyyden suhde oli optimaalisin tytöillä kokonaispistemäärällä 8,5, jolloin 87 prosenttia ADHD-diagnoosin saaneista tytöistä luokittui oikein ja 89 prosenttia normiryhmän tytöistä luokittui ei-ADHD-oireisiksi. Pojilla kokonaispistemäärällä 16,5 diagnoosin saaneista luokittui oikein 83 prosenttia ja normiryhmästä 84 prosenttia ei-ADHD-oireisiksi.

Lisäksi opettajan arvio oli erottelukykyinen tarkkaamattomuusoireisiin painottuvan alaryhmän (ADHD-I) ja tarkkaamattomuus-, yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita sisältävän alaryhmän (ADHD-C) suhteen. ROC-analyysissa käyrän alle jäävä AUC-arvo oli tarkkaamattomuusasteikolla 0,65 (95 % luottamusväli 0,55–0,76), hyperaktiivisuus-impulsiivisuusasteikolla 0,81 (95 % luottamusväli 0,74–0,88) ja kokonaissummalla 0,63 (95 % luottamusväli 0,54–0,72).

Lapsen oppimisvaikeuksien ja äidin matalan koulutustason todettiin olevan yhteydessä korkeampiin pistemääriin. Alaryhmistä tarkkaamattomuuspainotteisessa ryhmässä oli huomattavasti enemmän diagnosoituja oppimisvaikeuksia kuin yhdistelmätyypissä.

ADHD-RS-IV opettajan kyselylomaketta on tämän tutkimuksen mukaan perusteltua käyttää osana lasten ja nuorten tarkkaavuushäiriön diagnostista arviota.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Tutkimus on tehty suomalaisella aineistolla. Tutkimusta varten suomennetussa ADHD-RS-IV-kyselyssä käytettiin vakiintuneita oirekriteerifraaseja DSM-IV-tautiluokituksesta. Tutkimuksen sovellettavuutta rajoittaa hieman se, että samanaikaisten psykiatristen häiriöiden määrä oli vähäinen, mikä todennäköisesti johtui aineiston keräämisestä lastenneurologian yksiköstä. Tutkimuksessa ei selvitetty vanhempien arvioita lapsen oireista eikä osallistujien älykkyyttä. Lääkehoito näytti laskevan pisteitä ADHD-C-ryhmässä, mikä otettiin pohdinnassa huomioon.

Tutkimuksessa «Takayanagi N, Yoshida S, Yasuda S ym. Psychometric properties of the Japanese ADHD-RS in preschool children. Res Dev Disabil 2016;55:268-78 »2 arvioitiin ADHD-RS-IV japaninkielisen version psykometrisia ominaisuuksia 5-vuotiaiden lasten ADHD:n tunnistamisessa. Tutkimukseen osallistui 838 lasta, joiden vanhemmat ja opettaja täyttivät ADHD-RS-IV- ja SDQ-kyselylomakkeet terveystarkastuksen yhteydessä. 150 lasta kutsuttiin terveystarkastuksen perusteella tarkempaan diagnostiseen haastatteluun, jossa 48:lla diagnosoitiin ADHD.

ADHD-RS-IV arvioitiin luotettavaksi ja validiteetiltaan hyväksi menetelmäksi. Vanhempien vastaukset olivat opettajien vastauksia luotettavampia osuvuuden, sensitiivisyyden, spesifisyyden ja positiivisen ennustearvon (PPV) osalta (AUC = 0,955, 0,692; sensitiivisyys = 89,13 %, 30,23 %; spesifisyys 94,07 %, 90,92 %; PPV = 46,59 %, 16,05 %). Osa-asteikoiden luotettavuus arvioitiin riittäväksi (Cronbachin alfa, tarkkaamattomuus-asteikko vanhempien vastauksissa 0,86 ja opettajilla 0,93, yliaktiivisuus-impulsiivisuusasteikko vanhemmilla 0,85 ja opettajilla 0,93).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää Suomessa. Tutkimuksessa vertailtiin myös aineistoa amerikkalaiseen normiaineistoon ja todettiin, että japanilaiset lapset saivat matalampia pisteitä sekä tarkkaavuus- että yliaktiivisuus-impulsiivisuusasteikolla. Jatkoseurannassa arvioitiin hoidon vaikutusta pistemääriin; hoito laski pistemääriä merkittävästi.

Tanskalaisessa tutkimuksessa «Szomlaiski N, Dyrborg J, Rasmussen H ym. Validity and clinical feasibility of the ADHD rating scale (ADHD-RS) A Danish Nationwide Multicenter Study. Acta Paediatr 2009;98:397-402 »3 arvoitiin ADHD-RS-IV-kyselyn validiteettia ja käytettävyyttä 3–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Tutkimukseen osallistui 138 lasta, joilla oli ADHD tai hyperkineettinen käytöshäiriö ja 110 kliinistä kontrollia, joista osalla oli jokin muu psyykkinen häiriö. Normiryhmään kuului 837 lasta, ja ryhmän ikäjakauma oli 6–17 vuotta. Normiryhmän osallistujien mahdollisia diagnooseja ei selvitetty. Tutkimuksessa käytettiin kyselystä versiota, johon oli lisätty 8 uhmakkuus- ja käytöshäiriöväittämää. Vanhempien vastauksissa parhaiten diagnoosi- ja kliinisen verrokkiryhmän erotteleva katkaisupistemäärä oli 22, jolloin kyselyn sensitiivisyys oli 0,85 ja spesifisyys 0,62. Opettajien vastauksissa paras katkaisupistemäärä oli 23, jolloin sensitiivisyys oli 0,83 ja spesifisyys 0,60. Normiryhmään verrattuna kyselyn erottelukyky oli kirjoittajien mukaan vielä parempi, mutta näitä arvoja artikkelissa ei kerrottu.

Tutkimuksen mukaan ADHD-RS-IV soveltuu ADHD-oireiden arviointiin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Tutkimuksen sovellettavuutta haittaa tutkimuksessa käytetty modifioitu kyselylomake. Myös tanskalaisten lasten pistemäärät olivat matalampia kuin amerikkalaisissa aineistoissa.

Kiinalaisessa tutkimuksessa «Su YE, Wang H, Geng YG ym. Parent Ratings of ADHD Symptoms in Chinese Urban Schoolchildren: Assessment With the Chinese ADHD Rating Scale-IV: Home Version. J Atten Disord 2015;19:1022-33 »4 arvioitiin ADHD-RS-IV-kyselyn kiinankielisen version psykometrisia ominaisuuksia 6–17-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhempien ja opettajien vastausten perusteella. Tutkimukseen osallistui 1 616 lasta ja nuorta, joiden vanhemmat vastasivat lisäksi CBCL- ja Abbreviated Conners Rating Scale -kyselyihin. 38 lapsen huoltajat vastasivat kyselyyn uudelleen 4 viikkoa alkuperäisen kyselyn jälkeen. 384 lapsen ADHD-ryhmä koottiin psykiatrisilta klinikoilta, ja diagnoosin varmistamiseksi lapselle ja vanhemmille tehtiin kliininen haastattelu, jossa varmistettiin DSM-IV-diagnoosikriteerien täyttyminen ja arvioitiin samanaikaisten häiriöiden mahdollisuus. Myös sairauskertomuksiin tutustuttiin ja pyydettiin täydentäviä tutkimuksia.

ADHD-RS-IV:n sisäinen pysyvyys oli hyvä (kokonaispistemäärän α ≥ 0,85), pojilla parempi kuin tytöillä (kokonaispistemäärä 0,92/0,89, tarkkaamattomuusosa-asteikko 0,87/0,83, yliaktiivisuus-impulsiivisuusasteikko 0,87/0,81). Vanhempien ja opettajien arvioilla oli kohtalainen korrelaatio (kokonaispisteissä 0,32; vanhemmat 6,85 ± 6,44, opettajat 4,36 ± 6,59, tarkkaamattomuuspisteissä 0,31; vanhemmat 4,37 ± 3,64 opettajat 2,79 ± 3,98 ja yliaktiivisuus-impulsiivisuuspisteissä 0,31; vanhemmat 2,47 ± 3,24, opettajat 1,58 ± 3,07). Verrattaessa ADHD-ryhmää väestöotokseen kyselyn erottelukyky kokonaispisteiden katkaisurajalla 26 sensitiivisyys oli 91 % ja spesifisyys 93 %. ADHD-ryhmän lasten saamat pistemäärät olivat merkitsevästi suurempia kuin verrokkiryhmällä kokonaispisteissä (ADHD: 27,75 ± 8,50, kouluryhmä: 6,85 ± 6,44, t = 45,20, Cohen's d = 1,95), tarkkaamattomuusasteikolla (ADHD: 15,34 ± 4,39, kouluryhmä: 4,37 ± 3,64, t = 45,40, Cohen's d = 1,91) ja yliaktiivisuus-impulsiivisuusasteikolla (ADHD: 12,41 ± 5,28, kouluryhmä: 2,47 ± 3,24, t = 35,33, Cohen's d = 1,84; kaikki p-arvot p < 0,0001).

Tutkimuksen perusteella ADHD-RS-IV on kulttuurista riippumatta luotettava ja validi kysely ja soveltuu ADHD-oireiden arviointiin, kliinisen diagnoosiarvion tueksi sekä hoitovasteen seurantaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Tutkimuksessa erityisesti ADHD-diagnoosi oli varmistettu erittäin hyvin. Artikkelissa pohdittiin myös kulttuurin vaikutusta esimerkiksi siihen, että kiinalaiset lapset saivat matalampia pistemääriä kuin amerikkalaiset.

Kaikki tutkimukset ovat samansuuntaisia ensimmäisen ADHD-RS-IV:n psykometrisiä ominaisuuksia arvioineen tutkimuksen «Zhang S, Faries DE, Vowles M ym. ADHD Rating Scale IV: psychometric properties from a multinational study as a clinician-administered instrument. Int J Methods Psychiatr Res 2005;14:186-201 »5 kanssa.

Kirjallisuutta

  1. Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41
  2. Takayanagi N, Yoshida S, Yasuda S ym. Psychometric properties of the Japanese ADHD-RS in preschool children. Res Dev Disabil 2016;55:268-78 «PMID: 27164481»PubMed
  3. Szomlaiski N, Dyrborg J, Rasmussen H ym. Validity and clinical feasibility of the ADHD rating scale (ADHD-RS) A Danish Nationwide Multicenter Study. Acta Paediatr 2009;98:397-402 «PMID: 18775056»PubMed
  4. Su YE, Wang H, Geng YG ym. Parent Ratings of ADHD Symptoms in Chinese Urban Schoolchildren: Assessment With the Chinese ADHD Rating Scale-IV: Home Version. J Atten Disord 2015;19:1022-33 «PMID: 23142853»PubMed
  5. Zhang S, Faries DE, Vowles M ym. ADHD Rating Scale IV: psychometric properties from a multinational study as a clinician-administered instrument. Int J Methods Psychiatr Res 2005;14:186-201 «PMID: 16395872»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko