Tulosta

Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Näytönastekatsaukset
23.1.2017
Anita Puustjärvi ja Maria Sumia

Näytön aste: C

Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa vähentää nuorten ADHD-oireita.

Espanjalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa «Vidal R, Castells J, Richarte V ym. Group therapy for adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: a randomized controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:275-82 »1 arvioitiin kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmämuotoisen hoidon tehoa ADHD-oireisiin nuorilla, joilla oli diagnosoitu ADHD. Kaikilla tutkittavilla oli ennen tutkimuksen aloittamista metyylifenidaatti- (annos 10–80 mg/vrk) tai atomoksetiinilääkitys (annos 40–80 mg/vrk) ja silti merkittäviä ADHD-oireita: pisteet 3 tai enemmän CGI:llä (Clinical Global Impression Scale) mitattuna.

Sisäänottokriteerit olivat DSM-IV:n mukaisesti Kiddie-SADS-haastattelulla (15–17-vuotiaat) ja Conner's Adult ADHD Diagnostic Interview for DSM-IV-haastattelulla (18–21-vuotiaat) diagnosoitu ADHD, ikä 15–21 vuotta, tasainen ADHD-lääkeannostelu vähintään 2 kuukauden ajan ennen tutkimuksen aloittamista ja lupaus, että tutkittava ei hakeudu mihinkään muuhun psykiatriseen tai psykologiseen hoitoon tutkimuksen aikana. Tutkimukseen ei otettu mukaan henkilöitä, joilla ei ollut lääkitystä tai joilla oli todettu mieliala-, ahdistuneisuus-, psykoottinen, persoonallisuus- tai autismin kirjon häiriö tai älykkyysosamäärä alle 85, joilla oli ollut jokin päihdehäiriö edeltävien 6 kuukauden aikana tai joilla oli meneillään jokin psykologinen interventio. Ainoat sallitut samanaikaishäiriöt olivat uhmakkuushäiriö ja oppimisvaikeudet, kuten lukihäiriö. Samanaikaishäiriöt poissuljettiin SCID-I- ja -II-haastatteluiden ja ADOS:n avulla. Älykkyysosamäärä tutkittiin WAIS-III:lla ja WISC-IV:llä iänmukaisesti.

Tutkimukseen valikoitui 2 eri sairaalan ADHD-klinikoihin tulleista potilaista aluksi 119 tutkittavaa, joista 89 jatkoi tutkimuksessa mukana loppuun asti. Heidät jaettiin satunnaistetusti 2 ryhmään: 12 kerran manualisoitu ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapiaryhmä (n = 59) ja kontrolliryhmä, joka oli odotuslistalla (n = 60). Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja kliinisesti tai demografisesti. Ennen hoitoa ja hoidon jälkeen sokkoutettu tutkija arvioi ADHD-oireita ADHD-RS:llä (ADHD Rating Scale), CGI-S:llä (Clinical Global Impression Scale for Severity, GAF:lla (Global Assessment of Functioning), ja lisäksi tutkittavat ja heidän vanhempansa arvioivat oireita Weiss Functional Impairment Scale -lomakkeella (WFIRS).

Hoito-ohjelma sisälsi muun muassa psykoedukaatiota ADHD:sta, motivoivaa haastattelua, itsehillintästrategioita, kognitiivisia taitoja, vihanhallintaa, turhautumisen sietoa, sosiaalisia taitoja, strategioiden suunnittelua, ongelmanratkaisua, päätöksen tekoa ja tarkkaavaisuusharjoituksia. Kaikki ryhmätapaamiset videoitiin, ja ulkopuolinen konsultti arvioi 5 satunnaista tapaamista.

Kontrolliryhmään kuuluvat tapasivat psykiatria lääkityksen säännöllisen käytön varmistamiseksi, mutta eivät saaneet mitään psykologista hoitoa.

12 kerran ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian jälkeen tutkittavien ryhmässä ADHD-oireet olivat vähentyneet merkittävästi ADHD-RS:llä mitattuna: MD = -7,46, 95 % luottamusväli -9,56 – -5,36. Merkittäviä olivat myös CGI:n muutos: MD -0,79, 95 % luottamusväli -0,95 – -0,62 ja GAF:n muutos: MD -7,58, 95 % luottamusväli – 9,1 – -6,05.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kaikki tutkimukseen osallistujat saivat ADHD-lääkitystä. Tutkittavat tiesivät, kumpaan tutkimusryhmään he kuuluivat. Tulosten pysyvyyttä ei seurattu ryhmähoidon jälkeen.

Systemaattiseen katsaukseen «Chan E, Fogler JM, Hammerness PG. Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Adolescents: A Systematic Review. JAMA 2016;315:1997-2008 »2 haettiin vuosilta 1999–2016 tietokannoista CINAHL Plus, MEDLINE, PsycINFO, ERIC ja Cochrane Database Systc Rev nuoruusikäisten ADHD:n hoitoa koskevia tutkimuksia. Katsaukseen sisällytettiin 16 satunnaistettua tutkimusta ja 1 meta-analyysi. Näihin osallistuneet 2 668 nuorta olivat iältään 12–18-vuotiaita. 10 tutkimuksessa (n = 916) oli käytetty psykososiaalisia hoitoja (joista vain yhdessä ryhmämuotoista CBT:aa). 2 tutkimusta lukuun ottamatta metodeissa oli puutteita (riittämättömästi kuvattu satunnaistaminen, sokkouttaminen tai poisjääneiden analyysi tai pieni otoskoko). Useimmissa tutkimuksissa mukana oli lääkehoitoa saavia tai nuoria, joilla oli samanaikainen muu häiriö.

Ryhmämuotoinen CBT vähensi 1:ssä tasokkaaksi arvioidussa tutkimuksessa vanhempien arvioimia ADHD-oireita lähtötasoon verrattuna keskimäärin −9,11 pistettä (95 % luottamusväli −11,48 – -6,75 pisteeseen), ero kontrolliryhmään oli merkitsevä (Cohen d = 8,4; p < 0,001). Opettajan tai nuoren arvioima oireiden väheneminen ei ollut merkitsevää.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten laatu oli vaihteleva, samoin käytetyt hoito- ja arviointimenetelmät.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 1

Kirjallisuutta

  1. Vidal R, Castells J, Richarte V ym. Group therapy for adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: a randomized controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:275-82 «PMID: 25791144»PubMed
  2. Chan E, Fogler JM, Hammerness PG. Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Adolescents: A Systematic Review. JAMA 2016;315:1997-2008 «PMID: 27163988»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko