Tulosta

Metyylifenidaatti ADHD:n hoidossa aikuisilla

Näytönastekatsaukset
26.1.2017
Sami Leppämäki

Näytön aste: A

Metyylifenidaatti (MPH) vähentää ADHD:n oireita aikuisilla enemmän kuin lumelääke.

Vuonna 2011 julkaistussa meta-analyysissa «Castells X, Ramos-Quiroga JA, Rigau D ym. Efficacy of methylphenidate for adults with attention-deficit hyperactivity disorder: a meta-regression analysis. CNS Drugs 2011;25:157-69 »1 selvitettiin metyylifenidaatin tehoa aikuisten ADHD:n hoidossa sekä tehoon vaikuttavia tekijöitä. Meta-analyysiin soveltuvia tutkimuksia haettiin seuraavista tietokannoista: MEDLINE, CENTRAL, PsychINFO, ja lisäksi näin löydettyjen artikkeleiden viitteet käytiin läpi soveltuvien tutkimusten löytämiseksi. Viimeinen haku tehtiin 1.2.2010. Hakuja ei rajoitettu mitenkään julkaisukielen tai -ajankohdan perusteella.

Mukaan kelpuutettiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin metyylifenidaatin tehoa lumelääkkeeseen aikuisten ADHD:n hoidossa. ADHD-diagnoosi piti olla tehty jollakin seuraavista kriteereistä: DSM-III, DSM-III-R, DSM-IV tai Utah.

Meta-analyysin päätulosmuuttuja oli metyylifenidaatin teho ADHD-oireisiin verrattuna lumelääkkeeseen, ja lisäksi arvioitiin ennalta määriteltyjen kliinisten ja tutkimusmetodologiaan liittyvien tekijöiden vaikutus päätulosmuuttujaan. Kaikki ADHD-oireiden arviointiin käytetyt asteikot kelpuutettiin mukaan, mutta mikäli mahdollista, valittiin tutkijan arviointi oireista (verrattuna potilaan omaan arvioon) sekä DSM-kriteereihin perustuva arviointiasteikko (verrattuna muihin asteikkoihin). Jos soveltuvia asteikoita oli enemmän kuin yksi, kaikista asteikoista laskettiin SMD, ja mukaan analyysiin otettiin näiden arvojen keskiarvo.

Hoitoon liittyvistä tekijöistä otettiin analyysin kovariaateiksi mukaan annos (lääkkeen keskimääräinen päiväannos tutkimuksen viimeisen arviointiviikon aikana), lääkevalmisteen tyyppi (vapautuuko lääkettä jatkuvasti vai boluksina), lääkkeen annostelu tutkimuksissa (joustava tai pakotettu) ja hoidon kesto (kuinka monta päivää tutkimushenkilöt saivat lääkettä)

Lisäksi tutkimuksista kerättiin seuraavat tiedot: oliko tutkimuksen sisäänottokriteerinä samanaikainen päihdehäiriö, tutkimuksen rakenne (rinnakkaisryhmä- vai vaihtovuoroinen tutkimus) ja ADHD-oireiden arvioija (potilas vai tutkija). Tutkimusten laatua arvioitiin käyttäen Jadad-asteikkoa, jossa pisteväli on 0–5. Jadad-asteikon pistemäärä < 3 tarkoittaa heikkolaatuista tutkimusraporttia.

Sisäänottokriteerit täytti 19 tutkimusta, joista 1 ei kuitenkaan ollut mukana meta-analyysissa, koska saatavilla olevan tiedon perusteella SMD:a ei ollut mahdollista laskea. Meta-analyysissa mukana olleisiin 18 tutkimukseen oli osallistunut yhteensä 2 045 henkeä, joista miehiä 55,9 %, eurooppalaista alkuperää olevia 85,3 % ja ADHD:n kombinoitu alatyyppi oli 74,2 %:lla. Tutkimushenkilöiden keski-ikä vaihteli tutkimuksissa välillä 30,6–42,0 vuotta. Tutkimusten kesto oli 5–91 päivää, lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, joka kesti 191 päivää (n = 359).

Kokonaisuutena metyylifenidaatin vaikutuksen suuruus ADHD-oireisiin oli kohtalainen, SMD 0,49 (95 % luottamusväli 0,34–0,64), mutta tuloksissa oli varsin paljon vaihtelua. Julkaisuharha ei näyttänyt todennäköiseltä.

Valmisteilla, joista metyylifenidaatti vapautui ei-jatkuvasti (boluksina), vaikutuksen koko oli suurempi kuin jatkuvasti lääkettä vapauttavilla valmisteilla. Vääristävänä tekijänä oli, että kaikissa jatkuvasti metyylifenidaattia vapauttavilla valmisteilla tehdyissä tutkimuksissa potilailla oli samanaikainen päihdehäiriö, joka oli myös itsenäinen metyylifenidaatin tehon suuruutta heikentävä tekijä.

Metyylifenidaatin annos vaihteli välillä 41,2–82 mg/vrk. Meta-regressioanalyysin mukaan tällä välillä lääkeannos korreloi myönteisesti metyylifenidaatin SMD:n kanssa siten, että vaikutuksen koko (SMD) kasvoi noin 0,115 aina, kun metyylifenidaatin annos nousi 10 mg.

Metyylifenidaatin annoksella 57,4 mg/vrk ja käytettäessä metyylifenidaattia ei-jatkuvasti vapauttavaa valmistetta, lääkkeen vaikutuksen koko oli kohtalainen, SMD 0,57–0,58. Koska vaikutus korreloi lääkeannokseen, tutkijat laskivat, että jos metyylifenidaatin päiväannos olisi > 77,4 mg, vaikutuksen koko olisi suuri, ≥ 0,8.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Myös suomalaisia potilaita osallistui ainakin 1 tutkimukseen. Metyylifenidaatti oli tämän meta-analyysin mukaan lumelääkettä tehokkaampi aikuisten ADHD:n n oireiden hoidossa, ja vaikutuksen koko oli kohtalainen–suuri.

Uudempaan, vuonna 2016 julkaistuun meta-analyysiin «Bushe C, Day K, Reed V ym. A network meta-analysis of atomoxetine and osmotic release oral system methylphenidate in the treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in adult patients. J Psyc»2 kelpuutettiin satunnaistetut, kontrolloidut ja kaksoissokkoutetut rinnakkaisryhmätutkimukset, jotka oli tehty aikuisilla, joiden ADHD-diagnoosi oli tehty DSM-IV-kriteerien mukaisesti ja joissa käytettiin oireiden arviointiin ADHD:n ydinoireita mittaavia lomakkeita (CAARS, ASRS, AISRS, ADHD-RS tai WRAADS). Tutkimuslääkkeenä tuli olla joko atomoksetiini tai pitkävaikutteinen, osmoottisesti vapautuva (OROS) metyylifenidaatti ja vertailuaineena lume, atomoksetiini tai OROS-metyylifenidaatti. Tätä näytönastekatsausta varten arvioitiin meta-analyysin se osa, jossa verrattiin OROS-metyylifenidaattia lumelääkkeeseen.

Meta-analyysia varten tutkimuksia haettiin seuraavista tietokannoista: Embase, Medline, Cochrane Library, HTA, Database of Abstracts of Reviews of Effects ja NHS Economic Evaluation Database, maaliskuuhun 2013 saakka. Kriteerit täyttäviä metyylifenidaattia ja lumelääkettä vertailevia tutkimuksia löytyi 7, ja ne olivat kestoltaan 5–12 viikkoa. Metyylifenidaattiryhmissä oli yhteensä 592 potilasta.

Meta-analyysissa OROS-metyylifenidaatin teho verrattuna lumelääkkeeseen oli kohtalainen: SMD (satunnaisvaikutusmalli) 0,51 (95 % luottamusväli 0,40–0,63). Mistä tahansa syystä tutkimuksen keskeyttäneitä oli metyylifenidaattiryhmissä enemmän verrattuna lumelääkeryhmiin OR (satunnaisvaikutusmalli) 1,60 (95 % luottamusväli 1,10–2,35).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: OROS-metyylifenidaatti oli tämän meta-analyysin mukaan lumelääkettä tehokkaampi aikuisten ADHD:n oireiden hoidossa, ja vaikutuksen koko oli kohtalainen.

Yleinen kommentti:

Vuonna 2014 julkaistussa Cochrane-katsauksessa «Epstein T, Patsopoulos NA, Weiser M. WITHDRAWN: Immediate-release methylphenidate for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD005041 »3 arvioitiin lyhytvaikutteisen metyylifenidaatin siedettävyyttä ja tehoa ADHD:n ydinoireiden hoidossa aikuisilla verrattuna lumelääkkeeseen. Keväällä 2015 tämä katsaus oli vedetty pois Cochrane-kirjastosta, koska tekijät eivät olleet vastanneet tyydyttävästi katsauksesta esitettyihin kysymyksiin. Katsauksen tuloksia ei sisällytetä tämän näytönastekatsauksen analyysiin.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 1

Kirjallisuutta

  1. Castells X, Ramos-Quiroga JA, Rigau D ym. Efficacy of methylphenidate for adults with attention-deficit hyperactivity disorder: a meta-regression analysis. CNS Drugs 2011;25:157-69 «PMID: 21254791»PubMed
  2. Bushe C, Day K, Reed V ym. A network meta-analysis of atomoxetine and osmotic release oral system methylphenidate in the treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in adult patients. J Psychopharmacol 2016;30:444-58 «PMID: 27005307»PubMed
  3. Epstein T, Patsopoulos NA, Weiser M. WITHDRAWN: Immediate-release methylphenidate for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD005041 «PMID: 27228176»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko