Takaisin

ASRS-lomake aikuisten ADHD:n seulonnassa

Näytönastekatsaukset
Sami Leppämäki
26.1.2017

Näytön aste: A

ASRS-lomakkeen 6 kysymyksen seulaosio soveltuu aikuisten ADHD:n seulontaan.

ASRS-lomakkeen (Adult ADHD Self-Report Scale) kliinistä luotettavuutta ja psykometrisiä ominaisuuksia arvioitiin tutkimalla tarkemmin 154 iältään 18–44-vuotiasta lomakkeen täyttänyttä henkilöä «Kessler RC, Adler L, Ames M ym. The World Health O...»1. Kyseessä oli osaotos laajemmasta, yli 9 000 ihmisen väestötutkimuksesta Yhdysvalloissa (US National Comorbidity Survey Replication, NCS-R) «Kessler RC, Berglund P, Chiu WT ym. The US Nationa...»2. Yksittäisille kysymyksille haettiin "kliinisesti merkittävän oireilun" kynnys, joka 11 kysymyksen kohdalla oli joko "usein" tai "hyvin usein", ja loppujen 7 kysymyksen kohdalla joku vaihtoehdoista "joskus", "usein" tai "hyvin usein". Tällä perusteella kukin kysymys dikotomisoitiin, mikä näkyy lomakkeessa siten, että kynnyksen ylittävät vaihtoehdot on tummennettu. Koska 18 kysymystä on seulontalomakkeeksi turhan pitkä, etsittiin kysymyksistä tilastollisin menetelmin ne, jotka ennustivat parhaiten ADHD-diagnoosia. 6 kysymystä alkuperäisestä 18:sta soveltui tähän tarkoitukseen. Nämä kysymykset muodostavat ASRS-lomakkeen seulaosion. Täyspitkässä, 18 kysymyksen ASRS-lomakkeessa tämä seula on A-osio eli lomakkeen 6 ensimmäistä kysymystä.

Tutkimushenkilöiden ADHD-diagnoosi perustui 3-portaiseen arvioon: lapsuusoireiden arviointiin semistrukturoidulla kyselyllä, ajankohtaisten oireiden diagnostiseen haastatteluun ja tutkimushenkilöiden täyttämään oirekyselyyn. 4 kokenutta psykologia teki tutkimushaastattelut, joista osa videoitiin. ADHD-diagnoosit tehtiin DSM-IV-kriteerien mukaisesti. ASRS-lomakkeen optimaalista herkkyyttä (sensitiivisyys) ja tarkkuutta (spesifisyys) haettiin pisteyttämällä lomake lukuisin eri tavoin. Paras yhdistelmä saatiin käyttämällä 6 kysymyksen seulaversiota siten, että positiivinen seula on 4 "kliinisesti merkittävän oireilun" tasoista vastausta, eli nykyisessä lomakkeessa 4 rastia "tummennetulla alueella".

Tässä pienessä aineistossa tällä seulakynnyksellä saatiin herkkyydeksi 68,7 % ja tarkkuudeksi 99,5 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Laajemmassa jatkotutkimuksessa «Kessler RC, Adler LA, Gruber MJ ym. Validity of th...»3 tutkittiin ASRS-lomakkeen ominaisuuksia 667 henkilöllä, joista osalle (n = 227) tehtiin huolellinen kliininen tutkimus samalla protokollalla kuin edellisessä tutkimuksessa. ADHD:n painotettu prevalenssiarvio oli 8,4 %. Tutkimushenkilöt olivat valikoituneet 1,8 miljoonan aikuisen joukosta Kalifornian ja Georgian osavaltioissa, joten kyseessä oli väestöotos. Tässä tutkimuksessa optimaalinen tapa pisteyttää ASRS-lomake oli seulaosion 6 kysymyksen yhteispisteiden laskeminen: kukin kysymys pisteytettiin välillä 0 ("ei koskaan") – 4 ("hyvin usein"), jolloin 6 kysymyksen maksimipistemäärä oli 24.

Kun pisteitä oli 14–24, ASRS-lomakkeen erottelukyky oli kliinikon diagnosoiman ADHD:n suhteen kohtalainen: herkkyys 64,9 % (keskivirhe, se 23,3), tarkkuus 94,0 % (se 3,3), PPV 49,9 (se 20,0), NPV 96,7 (se 2,8), oikein luokiteltujen osuus 91,5 % (se 3,8).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ruotsinkielistä käännöstä tutkittiin «Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing...»4 114 potilaalla, jotka oli lähetetty Västmanlandin läänin psykiatrian klinikoilta epäillyn ADHD:n vuoksi arvioon Västeråsin Neuropsykologian klinikalle tammikuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana. Huolellisen kliinisen tutkimuksen perusteella 60 potilaalle asetettiin ADHD-diagnoosi. Potilaat täyttivät ASRS-lomakkeen 6 kysymyksen seulaosion, joka dikotomisoitiin Kessler ym. «Kessler RC, Adler LA, Gruber MJ ym. Validity of th...»3 mukaisesti: 0–13 ja 14–24 pistettä.

Tällä jaottelulla ASRS-seulaosion herkkyydeksi saatiin 91,7 % ja tarkkuudeksi 27,1 %. PPV oli 61,1 %, NPV 72,2 % ja oikeaan ryhmään tuli luokiteltua 63,0 % potilaista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kyselyn tarkkuus oli selvästi matalampi kuin kahdessa muussa tutkimuksessa, mutta kyseessä ei ollut väestöotos, vaan ADHD:n suhteen huomattavasti rikastunut potilasjoukko.

Kirjallisuutta

  1. Kessler RC, Adler L, Ames M ym. The World Health Organization Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS): a short screening scale for use in the general population. Psychol Med 2005;35:245-56 «PMID: 15841682»PubMed
  2. Kessler RC, Berglund P, Chiu WT ym. The US National Comorbidity Survey Replication (NCS-R): design and field procedures. Int J Methods Psychiatr Res 2004;13:69-92 «PMID: 15297905»PubMed
  3. Kessler RC, Adler LA, Gruber MJ ym. Validity of the World Health Organization Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS) Screener in a representative sample of health plan members. Int J Methods Psychiatr Res 2007;16:52-65 «PMID: 17623385»PubMed
  4. Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing ADHD in Adults: An Examination of the Discriminative Validity of Neuropsychological Tests and Diagnostic Assessment Instruments. J Atten Disord 2015;: «PMID: 26681530»PubMed