Tulosta

Liikunta lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Näytönastekatsaukset
26.1.2017
Sami Leppämäki ja Maria Sumia

Näytön aste: C

6–10 viikon kestoinen säännöllinen aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää ADHD:n keskeisiä oireita lapsilla ja nuorilla.

Liikunnan tehoa ADHD:n ydinoireiden hoidossa arvioivaan meta-analyysiin «Cerrillo-Urbina AJ, García-Hermoso A, Sánchez-López M ym. The effects of physical exercise in children with attention deficit hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis of randomize»1etsittiin marraskuuhun 2014 asti julkaistuja tutkimuksia 5 tietokannasta: PubMed, Scopus, EMBASE, EBSCO ja Cochrane. Tietokannoista haettujen artikkeleiden viitelistat käytiin läpi soveltuvien artikkeleiden löytämiseksi ja lisäksi haettiin kongressilyhennelmiä sekä yliopistojen ja muita sähköisiä tietokantoja.

Mukaan hyväksyttiin satunnaistetut, vertailevat tutkimukset, joissa arvioitiin liikunnan vaikutusta 6–18 vuoden ikäisten lasten ja nuorten ADHD-oireisiin. ADHD-diagnoosi tuli olla tehty DSM-kriteerien mukaisesti ja lapsilla tai nuorilla tuli olla käytössään säännöllinen lääkitys. Mukaan hyväksyttiin millä tahansa kielellä julkaistut tutkimukset.

Liikunta-interventiot jaettiin niiden luonteen mukaisesti aerobiseen liikuntaan ja joogaan. Mukaan ei otettu tutkimuksia, joissa liikunta oli osa hoitokokonaisuutta ja yhdistetty johonkin vaihtoehtoiseen hoitomuotoon. Mukaan ei myöskään hyväksytty tutkimuksia, joissa arvioitiin vain liikunnan vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn. Tutkimusten harhan mahdollisuutta arvioitiin Cochrane-kriteerien mukaan «Higgins JP, Altman DG, Gøtzsche PC ym. The Cochrane Collaboration's tool for assessing risk of bias in randomised trials. BMJ 2011;343:d5928 »2, eikä mukaan otettu tutkimuksia, jotka saivat 4 tai enemmän korkean harhariskin pistettä arvioiduista 7 osa-alueesta.

Kuvatun hakuprotokollan perusteella meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan 8 tutkimusta, joista yhdessä liikuntainterventio oli jooga ja seitsemässä muussa aerobinen liikunta (kävely, hölkkääminen, uiminen tai tanssiminen). Näissä 8 tutkimuksessa oli mukana yhteensä 249 lasta, joilla ADHD oli diagnosoitu joko DSM-III-R- tai DSM-IV-kriteerien mukaan. Lasten keski-ikä (SD) oli 10,6 (1,22) vuotta. Yhteensä 230 lasta oli mukana tutkimuksissa, joissa interventiona oli aerobinen liikunta, loput 19 osallistuivat joogatutkimukseen.

Aerobista liikuntaa interventiona käyttäneiden keskimääräinen kesto oli noin 5 viikkoa, liikuntaa harrastettiin 2–3 kertaa viikossa ja 1 liikuntakerran keskimääräinen kesto oli 50 minuuttia. Liikunta oli tasoltaan kohtalaisen kuormittavaa (syketaso 50–75 % maksimisykkeestä). Ainoa joogatutkimus oli kestoltaan 20 viikkoa, ja siinä joogaa harjoitettiin 1 kerran viikossa 60 minuutin ajan.

8 tutkimuksesta 2 arvioitiin laadultaan kelvollisiksi, mutta loput 6 arvioitiin heikkotasoisiksi, koska niissä vähintään yhdellä arvioidulla osa-alueella harhan riskiä pidettiin suurena. Julkaisuharhaa ei todettu yhdelläkään tutkituista päätemuuttujista.

Meta-analyysin tulosten mukaan aerobinen liikunta paransi tarkkaavuutta (SMD 0,84, 95 % luottamusväli 0,48–1,20) ja vähensi ylivilkkautta (SMD 0,56, 95 % luottamusväli 0,04–1,08) ja impulsiivisuutta (SMD 0,56, 95 % luottamusväli 0,04–1,08). Lisäksi liikunta paransi toiminnanohjausta (SMD 0,58, 95 % luottamusväli 0,15–1,00) ja vähensi sekä ahdistusta (SMD 0,66, 95 % luottamusväli 0,13–1,18) että sosiaalisia vaikeuksia (SMD 0,59, 95 % luottamusväli 0,03–1,16). Joogaharjoittelu puolestaan vähensi ahdistuneisuutta (p = 0,028, d = 0,59), ylivilkkautta (p = 0,004, d = 0,39), impulsiivisuutta/levottomuutta (p = 0,008, d = 0,73), uhmakkuutta (p = 0,003, d = 0,77), sosiaalisia vaikeuksia (p = 0,034, d = 0,85) ja ADHD:n ydinoireita (p = 0,024, d = 0,1).

Tutkijoiden päätelmänä on, että 6–10 viikon kestoiset liikuntaohjelmat lievittävät hiukan lasten ADHD-oireita. Vaikutuksen koko oli kohtalainen–suuri tarkkaavuuteen, ylivilkkauteen, impulsiivisuuteen, ahdistukseen, toiminnanohjaukseen ja sosiaalisiin vaikeuksiin, mutta tulosten tulkinnassa on syytä olla varovainen tutkimusten vähäisen määrän ja tulosmuuttujien monimuotoisuuden vuoksi.

Meta-analyysin tekijät toteavat, että lisää tutkimuksia tarvitaan, ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Katsauksen luotettavuutta heikensi se, että tutkimuksissa käytettyjä arviointimenetelmiä ei esitetty. Lääkityksen käyttöä ei ollut katsauksessa systemaattisesti arvioitu, vaikka se esitettiin inkluusiokriteerinä.

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Den Heijer AE, Groen Y, Tucha L ym. Sweat it out? The effects of physical exercise on cognition and behavior in children and adults with ADHD: a systematic literature review. J Neural Transm (Vienna) »3 arvioitiin liikunnan vaikutusta kognitiivisiin toimintoihin ja käyttäytymiseen lapsilla, nuorilla ja aikuisilla, joilla oli ADHD. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista PubMed, PsycINFO ja Web of Knowledge. Analyysiin otettiin mukaan 25 artikkelia lapsista ja nuorista ja 4 artikkelia aikuisista. Mukaan otettiin vain ne tutkimukset, joissa oli kuvailtu jokin liikuntamuoto. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä ja julkaistu huhtikuuhun 2016 mennessä. Tutkimusten laadussa ja menetelmissä oli erittäin runsaasti vaihtelua ADHD-diagnostiikan, ADHD-oireiden arvioinnissa käytettyjen arviointimenetelmien, otoskoon, tutkimusasetelmien, muuttujien, lääkityksen ja kontrolliryhmien suhteen.

Tutkimukset luokiteltiin analysointia varten eri ryhmiin: aerobinen tai ei-aerobinen liikunta (cardio vs. non-cardio), liikunnan lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen vaikutus (acute vs. chronic) sekä liikunnan vaikutukset kognitiivisiin (mm. tarkkaavuus, suunnittelu, inhibitio, muisti), sosioemotionaalisiin (vanhempien ja opettajien arviot käyttäytymisestä ja ADHD-oireista) ja fysiologisiin (suorat fyysiset ja neurofysiologiset vaikutukset) muuttujiin. Vaikuttavuutta arvioitiin laskemalla effect size (ES), mikäli artikkeleissa oli annettu riittävästi tietoja sen laskemiseksi.

Systemaattisen katsauksen mukaan aerobinen liikunta näyttäisi vaikuttavan lyhyt- ja pitkäkestoisesti positiivisella tavalla useisiin kognitiivisiin ja käyttäytymisen oireisiin lieventäen niitä lapsilla, joilla on ADHD. Aerobisen liikunnan lyhytkestoisten vaikutusten osalta päästiin effect size -lukemiin ES 1,26 ja pitkäkestoisten vaikutusten osalta ES 0,96. Ei-aerobisen liikunnan osalta tutkimuksia oli vähän ja ne olivat heikkolaatuisia, joten johtopäätöksiä ei voitu tehdä, vaikka viitteitä oireita lieventävästä vaikutuksesta oli havaittavissa. Aikuisten osalta laadukasta tutkimusnäyttöä ei ollut riittävästi analysointia varten, vaikka viitteitä liikunnan positiivisesta vaikutuksesta myös aikuisilla nousi esille.

Systemaattisen katsauksen laatijat toteavat, että aerobinen liikunta voi olla lupaava lisä ADHD:n hoidossa, mutta lisää kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Varsinkin aerobisesta liikunnasta näytti olevan jonkin verran hyötyä useisiin ADHD:hen liittyviin oireisiin, mutta analysointia vaikeutti käytettävissä olevien tutkimusten huomattava kirjavuus.

Systemaattisessa katsauksessa «Grassmann V, Alves MV, Santos-Galduróz RF ym. Possible Cognitive Benefits of Acute Physical Exercise in Children With ADHD: A Systematic Review. J Atten Disord 2014 »4 selvitettiin 1 liikuntakerran vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin lapsilla, joilla on ADHD. Katsausta varten haettiin artikkeleita vuosilta 1980–2013 seuraavista tietokannoista: PubMed, APA PsycNET, Scopus ja Web of Science. Mukaan valittiin vain englanninkieliset aihetta käsittelevät tutkimukset, tosin katsauksesta poissuljetuissa tutkimuksissa mainitaan 11 artikkelia, jotka oli kirjoitettu muulla kielellä kuin englanti, espanja tai portugali. Tutkimuksia ei etsitty muualta kuin yllämainituista tietokannoista.

Kriteerit täytti 3 tutkimusta, joista yhdessä ei havaittu paranemaa kognitiivisissa toiminnoissa, kahdessa raportoitiin joillakin kognitiivisten toimintojen osa-alueilla paranemaa kohtalaisen kuormittavan, puolen tunnin kestoisen juoksumattoharjoittelun jälkeen. Kaikissa tutkimuksissa oli metodologisia puutteita: esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa ei raportoitu sitä, olivatko tutkimushenkilöt käyttäneet ADHD-lääkitystä tutkimuspäivänä tai sitä edeltävänä päivänä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Katsauksessa arvioiduissa tutkimuksissa oli merkittäviä metodologisia ongelmia. Puolen tunnin kestoinen, kohtalaisen rasittava liikunta saattaa parantaa kognitiivisia toimintoja lapsilla, joilla on ADHD, mutta näyttö on tältä osin riittämätöntä.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 1

Kirjallisuutta

  1. Cerrillo-Urbina AJ, García-Hermoso A, Sánchez-López M ym. The effects of physical exercise in children with attention deficit hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis of randomized control trials. Child Care Health Dev 2015;41:779-88 «PMID: 25988743»PubMed
  2. Higgins JP, Altman DG, Gøtzsche PC ym. The Cochrane Collaboration's tool for assessing risk of bias in randomised trials. BMJ 2011;343:d5928 «PMID: 22008217»PubMed
  3. Den Heijer AE, Groen Y, Tucha L ym. Sweat it out? The effects of physical exercise on cognition and behavior in children and adults with ADHD: a systematic literature review. J Neural Transm (Vienna) 2016 «PMID: 27400928»PubMed
  4. Grassmann V, Alves MV, Santos-Galduróz RF ym. Possible Cognitive Benefits of Acute Physical Exercise in Children With ADHD: A Systematic Review. J Atten Disord 2014 «PMID: 24621460»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko