Tulosta

ADHD-lääkkeiden vakavat kardiovaskulaariset haittavaikutukset

Näytönastekatsaukset
11.4.2017
Sami Leppämäki

Näytön aste: B

Atomoksetiinin, amfetamiinien tai metyylifenidaatin käyttö ADHD:n hoitoon ei ilmeisesti lisää vakavien sydänperäisten haittavaikutusten riskiä aikuisilla.

ADHD-lääkkeiden (metyylifenidaatti, amfetamiinit, atomoksetiini) yhteyttä vakaviin kardiovaskulaarisiin haittavaikutuksiin (sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema ja aivoinfarkti) tutkittiin yhdysvaltalaisessa laajassa, rekisteripohjaisessa tapaus-verrokki-tutkimuksessa «Habel LA, Cooper WO, Sox CM ym. ADHD medications and risk of serious cardiovascular events in young and middle-aged adults. JAMA 2011;306:2673-83 »1.

Tutkimuksessa oli mukana 150 359 25–64-vuotiasta henkilöä, jotka olivat tutkimusajanjakson aikana hakeneet heille kirjoitetulla lääkemääräyksellä metyylifenidaattia, amfetamiineja tai atomoksetiinia. Jokaisella lääkkeenkäyttäjälle haettiin samasta tutkimuspisteestä kaksi syntymävuoden ja sukupuolen mukaista vertailuhenkilöä, jotka eivät olleet käyttäneet edellä mainittuja lääkkeitä.

Tutkimukseen hyväksyttiin mukaan henkilöt, joilla oli ollut vähintään vuoden mittainen, lääke-edut kattava sairausvakuutus ennen tutkimuksen alkua. Lisäksi kohortista suljettiin pois henkilöt, joilla oli ollut tutkimuksen alkua edeltävän vuoden aikana jokin seuraavista sairauksista tai tiloista: sirppisoluanemia, syöpä (paitsi ei-melanooma ihosyövät), HIV-infektio, elinsiirto, maksan vajaatoiminta/maksakooma, loppuvaiheen munuaissairaus, hengitysvajaus tai kongestiivinen sydämen vajaatoiminta.

Lääkkeiden käytön seuranta perustui apteekin sähköisiin lääkkeiden toimitustietoihin. Päätetapahtumien riskiä arvioitiin ajanjaksoina jolloin lääkettä ajankohtaisesti käytettiin verrattuna jaksoihin, jolloin lääkettä ei käytetty. Päätetapahtumina olivat sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema ja aivoinfarkti. Tiedot päätetapahtumista haettiin sähköisistä sairauskertomuksista, sairaaloiden ja päivystysyksiköiden tiedostoista, ruumiinavauskertomuksista ja kuolintodistuksista. Mahdollisia sekoittavia tekijöitä sydän- ja verisuonisairauksien riskin osalta arvioitiin hankkimalla tiedot henkilöiden sairaustiedoista ja käytetyistä lääkkeistä. Herkkyysanalyysit tehtiin muista mahdollisista riskitekijöistä, joista tietoja oli saatavissa vain rajallisesti (rotu, tupakointi, ylipaino, sairaushistoria sydän- ja verisuonitautien osalta sekä päihdehäiriö).

Seuranta-aikana (keskiluku 1,3 vuotta/henkilö, yhteensä 806 182 henkilövuotta, 443 198 henkilöä, joista 150 359 käytti ADHD-lääkitystä - 45 % metyylifenidaattia, 44 % amfetamiineja, 8 % atomoksetiinia), päätetapahtumia oli seuraavasti: 1 357 sydäninfarktia, 296 sydänperäistä äkkikuolemaa ja 575 aivoinfarktia. Ilmaantumistiheyksien suhde (rate ratio, RR) vakavalle kardiovaskulaaritapahtumalle oli (ADHD-lääkityksen käyttö vs. ei lääkitystä) 0,97 (95 % luottamusväli 0,84–1,12). Kun huomioitiin kardiovaskulaaririski, RR oli 0,83 (95 % luottamusväli 0,72–0,96). Tulos ei muuttunut analysoitaessa erilaisia alaryhmiä, kuten vasta lääkityksen aloittaneita.

Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että ADHD-lääkkeiden käyttö lisäisi minkään tutkitun vakavan kardiovaskulaarisen haitan riskiä. Kardiovaskulaaririski huomioituna ADHD-lääkkeiden käyttäjillä oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän näitä haittatapahtumia, minkä tutkijat tulkitsevat johtuvaksi lääkkeiden käyttäjien valikoitumisesta "terveemmiksi".

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:

Tutkimus on korkeatasoinen, mutta sen sovellettavuus Suomeen on vain kohtalainen - tutkimuksessa oli mukana vain henkilöitä, joilla oli sairausvakuutus.

Metyylifenidaatin aloituksen vaikutus vakavan kardiovaskulaaritapahtuman riskiin tutkittiin retrospektiivisessä, rekisteripohjaisessa kohorttitutkimuksessa «Schelleman H, Bilker WB, Kimmel SE ym. Methylphenidate and risk of serious cardiovascular events in adults. Am J Psychiatry 2012;169:178-85 »2. Tutkimukseen hyväksyttiin 43 999 henkilöä, joille oli aloitettu metyylifenidaatti-lääkitys, joille valittiin 175 955 kaltaistettua verrokkia, jotka eivät käyttäneet ADHD-lääkitystä (metyylifenidaatti, amfetamiinit tai atomoksetiini).

Päätetapahtumina oli äkkikuolema tai kammioperäinen rytmihäiriö, aivoinfarkti, sydäninfarkti tai aivo- ja sydäninfarkti yhdistettynä.

Äkkikuoleman tai kammioperäisen rytmihäiriön ikävakioitu ilmaantuvuus tuhatta henkilövuotta kohden oli 2,17 (95 % luottamusväli 1,63–2,83) metyylifenidaattilääkityksen aloittaneilla ja 0,98 (95 % luottamusväli 0,89–1,08) niillä, joilla ei ollut metyylifenidaattilääkitystä. Riskitiheyksien suhde oli 1,84 (95 % luottamusväli 1,33–2,55), eli metyylifenidaattilääkityksen aloittaneilla oli 1,8-kertainen riski äkkikuolemaan tai eteisperäiseen rytmihäiriöön.

Metyylifenidaatti-lääkityksen annos oli kuitenkin käänteisessä suhteessa tähän riskiin, eli mitä pienempi annos, sitä suurempi riski. Tästä syystä tutkijat arvelevat, että kyseessä ei ole suora syy-seuraussuhde.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Samojen tutkijoiden seuraavassa tutkimuksessa arvioitiin samoilla menetelmillä amfetamiinien ja atomoksetiinin aloittamisen vaikutusta vakavien sydänperäisten tapahtumien riskiin aikuisilla «Schelleman H, Bilker WB, Kimmel SE ym. Amphetamines, atomoxetine and the risk of serious cardiovascular events in adults. PLoS One 2013;8:e52991 »3. Kyseessä oli myös retrospektiivinen, rekisteripohjainen kohorttitutkimus, johon mukaan kelpuutettiin 38 586 amfetamiinien ja 20 995 atomoksetiinin käytön aloittanutta aikuista sekä heille 238 183 kaltaistettua verrokkia.

Päätetapahtumina olivat sairaalahoitoon tai sairaalapäivystyskäyntiin johtaneet äkkikuolema tai kammioperäinen rytmihäiriö, aivoinfarkti, sydäninfarkti tai aivo- ja sydäninfarkti yhdistettynä.

Laskennallisten riskipisteiden mukaan sovitettu riskitiheyksien suhde äkkikuoleman/eteisperäisen rytmihäiriön suhteen oli amfetamiineilla 1,18 (95 % luottamusväli 0,55–2,54) ja atomoksetiinilla 0,41 (0,10–1,75), aivoinfarktin suhteen vastaavasti 0,80 (0,44–1,47) ja 1,30 (0,52–3,29) ja sydäninfarktin suhteen 0,75 (0,42–1,35) ja 0,56 (0,16–2,00).

Vakavien sydäntapahtumien riski ei lisääntynyt amfetamiinien tai atomoksetiinin aloituksen myötä. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että luottamusvälit eivät sulje pois vähäisen riskin lisääntymisen mahdollisuutta esimerkiksi sydänperäisen äkkikuoleman/kammioperäisen rytmihäiriön osalta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 1

Kirjallisuutta

  1. Habel LA, Cooper WO, Sox CM ym. ADHD medications and risk of serious cardiovascular events in young and middle-aged adults. JAMA 2011;306:2673-83 «PMID: 22161946»PubMed
  2. Schelleman H, Bilker WB, Kimmel SE ym. Methylphenidate and risk of serious cardiovascular events in adults. Am J Psychiatry 2012;169:178-85 «PMID: 22318795»PubMed
  3. Schelleman H, Bilker WB, Kimmel SE ym. Amphetamines, atomoxetine and the risk of serious cardiovascular events in adults. PLoS One 2013;8:e52991 «PMID: 23382829»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko