Takaisin

Probiootit antibioottiripulin ehkäisyssä lapsilla

Näytönastekatsaukset
Marjo Renko
6.9.2017

Näytön aste: A

Probioottien käyttö antibioottihoidon aikana vähentää antibioottihoidon aikaisen ripulin ilmaantumista lapsilla.

Cochrane-katsaukseen vuodelta 2015 «Goldenberg JZ, Lytvyn L, Steurich J ym. Probiotics...»1 ja sen pohjalta tehtyyn näytönastekatsaukseen «Johnston BC, Goldenberg JZ, Parkin PC. Probiotics ...»2 on koottu tiedot satunnaistetuista, kontrolloiduista tutkimuksista, joissa on tutkittu jonkin probiootin vaikutusta antibiootin aikaisen ripulin ehkäisyssä lapsilla. Tutkimuksia on julkaistu yhteensä 23 vuosina 1990–2015, ja niitä on tehty Yhdysvalloissa, Aasiassa, Australiassa ja Euroopan maista Tsekissä, Puolassa, Englannissa, Italiassa ja Suomessa. Niistä 15 on lumekontrolloituja.

Yhteensä tutkimuksiin on osallistunut 3 938 iältään 1 kuukauden – 18 vuoden ikäistä lasta, osallistuneiden lasten iän mediaani oli 5,6 vuotta. Suurin osa tutkimuksista on tehty suun kautta annettujen antibioottihoitojen aikana, 3 tutkimuksessa mukana on ollut myös suonensisäisiä valmisteita. 2 tutkimuksessa on tutkittu vain amoksisilliinihoitoon (20–50 mg/kg/vrk) liittyvää ripulia, kaikissa muissa antibioottihoidot ovat vaihdelleet. Käytetyt probiootit ovat myös tutkimuksissa vaihdelleet. Eniten tutkimuksia on tehty Suomessakin myynnissä olevilla valmisteilla: Lactobacillus rhamnosus GG 4 tutkimusta ja Saccharomyces boulardii 4 tutkimusta. Useissa tutkimuksissa on käytetty probioottiyhdistelmiä.

Probioottien käyttö on tutkimuksissa vaihdellut 5–12 vuorokauden välillä, usein kliinisin indikaatioin määrätyn antibioottihoidon ajan. Vastemuuttujana on useimmiten ollut niiden potilaiden osuus, joille on ilmaantunut löysiä tai vetisiä ulosteita kolmesti tai useammin vuorokaudessa vähintään 48 tunnin ajan. Joissakin tutkimuksissa on verrattu myös ripulin frekvenssiä tai kestoa.

Yhdistettäessä kaikki 23 kontrolloitua tutkimusta, probiootit vähentävät antibioottihoidon aikaisen ripulin ilmaantumista (162/1992, 8 %) lumehoitoon verrattuna (364/1 906, 19 %, riskisuhde 0,46; 95 % luottamusväli 0,35–0,61, p < 0,001). Mikäli mukaan otetaan vain lumekontrolloidut työt, ripulia ilmaantui probioottia saavista 9 %:lle (174/773) ja 20 %:lle lumetta saaneista (201/802, riskisuhde 0,42; 95 % luottamusväli 0,29–0,61, P < 0,001). Probioottia pitää käyttää 10 antibioottihoitoa saavalla lapsella, jotta 1 ripulitapaus estetään (NNT = 10; 95 % luottamusväli 7–12).

Niissä 4 tutkimuksessa, joissa probioottina oli Lactobacillus rhamnosus GG, ripuli ilmaantui 7 %:lle (21/307) probioottiryhmässä ja 20 %:lle (60/304) kontrolliryhmässä (RR 0,35; 95 % luottamusväli 0,2–0,6). Saccharomyces boulardiilla vastaavat luvut olivat 6,5 % ja (54/829) ja 15,6 % (122/782, RR0,40; 95 % luottamusväli 0,17–0,96).

Probioottien haittoja on tutkittu 16 tutkimuksessa. Haittavaikutuksia havaittiin 3,1 %:lla probioottia saavista ja 3,5 %:lla lumetta saavista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Goldenberg JZ, Lytvyn L, Steurich J ym. Probiotics for the prevention of pediatric antibiotic-associated diarrhea. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD004827 «PMID: 26695080»PubMed
  2. Johnston BC, Goldenberg JZ, Parkin PC. Probiotics and the Prevention of Antibiotic-Associated Diarrhea in Infants and Children. JAMA 2016;316:1484-1485 «PMID: 27727371»PubMed