Takaisin

Pienen partikkelikoon ruokavalio ja diabeettinen gastropareesi

Näytönastekatsaukset
Anne Antikainen
7.2.2018

Näytön aste: B

Pienen partikkelikoon ruokavalio ilmeisesti vähentää ruoansulatuskanavan oireita diabeettisessa gastropareesissa.

Kyseessä oli satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus «Olausson EA, Störsrud S, Grundin H ym. A small par...»1, jossa oli käytetty rinnakkaiskoeasetelmaa. Tutkimukseen osallistui 56 gastropareesia sairastavaa 18–70-vuotiasta diabetesta sairastavaa (tyypin 1 diabetes n = 36, tyypin 2 diabetes n = 18, LADA n = 1, MODY n = 1). Naisia tutkittavista oli 36, miehiä 20. Tutkimuksessa verrattiin 2 ruokavaliota: pienen partikkelikoon ruokavaliota ja diabetesta sairastaville yleisesti suositeltavaa ruokavaliota. Pienen partikkelikoon ruokavaliossa valittiin pehmeärakenteisia ruokia tai ruoka-aineita ja sellaisia ruokia, jotka olivat tarvittaessa haarukalla helposti hienonnettavissa. Molemmissa ruokavalioissa oli huomioitu nykyisistä gastropareesin ruokavaliosuosituksista kohtuurasvaisuus (25–30 % energiansaannista) ja kuidun saanti enintään 15 g/1 000 kcal. Ateriakertoja oli tutkimusryhmissä saman verran: aamiainen, lounas, iltapäivän välipala, päivällinen ja iltapala. Kummassakin ryhmässä osallistujat saivat ravitsemusterapeutin ohjausta ruokavalion toteutukseen 7 kertaa 20 viikon tutkimusjakson aikana.

Päätuloksina olivat ruoansulatuskanavan oireet (pahoinvointi/oksentelu, nopea täyttymisen tunne, turvotus, ylävatsakipu, alavatsakipu ja närästys), joita selvitettiin kyselyllä tutkimusjaksoa edeltäneeltä 2 viikolta ja tutkimuksen päätteeksi. Lisäksi tutkittavilta mitattiin kyselyillä masennusta, ahdistuneisuutta ja elämänlaatua. Ruokavalion koostumus arvioitiin 4 päivän ruokapäiväkirjanpidolla. Mahalaukun tyhjenemisnopeus, paino, pituus ja HbA1c mitattiin tutkimuksen alussa (mahalaukun tyhjenemisnopeus seulontavaiheessa) ja lopussa.

Pienen partikkelikoon ruokavaliota noudattaneilla oli merkitsevästi vähemmän ruoansulatuskanavan oireita tutkimuksen lopussa: pahoinvointia/oksentelua (p = 0,01), nopeaa täyttymisen tunnetta (p = 0,02), turvotusta (p = 0,006) ja närästystä (p = 0,02), mutta vatsakipuun ruokavaliolla ei ollut vaikutusta. Ahdistuneisuus väheni tutkimusruokavalioryhmässä, masentuneisuudessa tai elämänlaadussa ei ollut eroa lähtötilanteeseen kummassakaan ryhmässä eikä myöskään painossa tai HbA1c-tasossa. Mahalaukun tyhjenemisnopeus parani kummassakin ryhmässä, pienen partikkelikoon ruokavaliolla kuitenkin merkitsevästi enemmän. Mahalaukun tyhjenemisnopeuden muutoksella ei kuitenkaan ollut yhteyttä vatsaoireiden muutoksiin. Ruokavalioiden koostumuksessa ei ollut eroa lukuun ottamatta tutkimusryhmän isompaa rasvan saantia. Tutkimuksen keskeyttäneitä oli pienen partikkelikoon ruokavalioryhmässä 4 % (n = 1) ja kontrolliryhmässä 18 % (n = 5).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tutkimus oli ensimmäinen satunnaistettu, kontrolloitu ruokavaliointerventiotutkimus gastropareesia sairastavilla. Jo aiemmin sama ruotsalainen tutkimusryhmä «Olausson EA, Alpsten M, Larsson A ym. Small partic...»2 osoitti, että pienen partikkelikoon ateria nopeutti mahalaukun tyhjenemistä ja vaikutti edullisesti aterianjälkeiseen glukoosivasteeseen. Gastropareesin ruokavaliohoidosta on vain vähän tutkimuksia. Runsasrasvaisen ja kiinteän aterian todettiin toisessa tutkimuksessa «Homko CJ, Duffy F, Friedenberg FK ym. Effect of di...»3 lisäävän gastropareesia sairastavien (idiopaattinen n = 9, diabeettinen n = 3) oireita aterian jälkeen verrattuna vähärasvaiseen nestemäiseen ateriaan. Vertailussa oli mukana lisäksi runsasrasvainen nestemäinen ateria ja vähärasvainen kiinteä ateria, jotka jäivät oirearvioissa näiden kahden väliin. Tämä tutkimus tukee osaltaan tuloksia kiinteän ruoan rakenteen yhteydestä isompaan ruoansulatuskanavan oireiden määrään ja nostaa lisäksi esiin ruokavalion runsaamman rasvamäärän yhtenä oireita lisäävänä tekijänä.

Kirjallisuutta

  1. Olausson EA, Störsrud S, Grundin H ym. A small particle size diet reduces upper gastrointestinal symptoms in patients with diabetic gastroparesis: a randomized controlled trial. Am J Gastroenterol 2014;109:375-85 «PMID: 24419482»PubMed
  2. Olausson EA, Alpsten M, Larsson A ym. Small particle size of a solid meal increases gastric emptying and late postprandial glycaemic response in diabetic subjects with gastroparesis. Diabetes Res Clin Pract 2008;80:231-7 «PMID: 18237818»PubMed
  3. Homko CJ, Duffy F, Friedenberg FK ym. Effect of dietary fat and food consistency on gastroparesis symptoms in patients with gastroparesis. Neurogastroenterol Motil 2015;27:501-8 «PMID: 25600163»PubMed